Vuorovesilukkiutuminen

Aloittaja ilon_kautta, 17.05.2024, 18:46:57

« edellinen - seuraava »

ilon_kautta

Mistä vuorovesilukkiutuminen johtuu? Mulle ei ole ikinä selvinnyt miksi jotkut kappaleet vuorovesilukkiutuu ja toiset ei. Osaisiko joku valistaa..?

Mare Nectaris

Olisiko tästä apua - kysymyshän ei ole oikeastaan kosmologinen, vaan painovoimaan ja kappaleiden rotaatioon liittyvä:


https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tidal_locking
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Eusa

Kyseessä on erittäin pitkäaaltoinen gravitaatioaaltoresonointi.

On metkaa kuinka gravitaatioaalto vaikuttaa sitä merkittävämmin aineeseen mitä pitempiaaltoista se on. Valolla on päinvastoin; lyhyempiaaltoinen säteily on energeettisempää.

Mare Nectaris

... tässä vielä soppaan sekaan linkin mukava kiteytys gravitaatioaalloista.

Mielenkiintoista oivaltaa, että tätäkin asiaa voi lähestyä sekä painovoimamekaniikan että suhteellisuusteorian painovoima-aaltodynamiikan kautta. Lukkiutuminen planeetan ja sen satelliitin välillä lienee toistaiseksi painovoima-aaltojen mittaustarkkuuden ulkopuolella, joten mekaniikka tulee avuksi.

https://medium.com/big-science-at-stfc/gravitational-waves-everything-you-need-to-know-f8d7af6ced3a
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

mistral

Lainaus käyttäjältä: Eusa - eilen kello 01:44:28Kyseessä on erittäin pitkäaaltoinen gravitaatioaaltoresonointi.

On metkaa kuinka gravitaatioaalto vaikuttaa sitä merkittävämmin aineeseen mitä pitempiaaltoista se on. Valolla on päinvastoin; lyhyempiaaltoinen säteily on energeettisempää.

Olen ajatellut että vuorovesi-ilmiössä on avain mysteeriin. Ja se avain liittyy maan pyörimisen hidastumiseen. Mikä saa pyörimisen hidastumaan? Energian säilymislaki. Maa menettää energiaa mutta säilymislaki sanoo että se löytyy jostain muualta. Ja se löytyy kuun potentiaalienergiasta.
Mutta mikä on mekanismi tämän takana? Eikö se ole valtamerien kuperuus eli poikkeama pallopinnasta? Kun vuorovesi kuperuttaa valtameret, silloin kuun puoleinen pullistuma on avainasemassa koska kuun gravitaatio vaikuttaa voimakkaammin siihen. Näin kuu gravitoi eri painopisteeseen kuin maan omasta näkökulmasta on maan painopiste. Siis maan näkökulmasta on eri painopiste kuin kuun näkökulmasta, siis en nyt puhu maa/kuu systeemin painopisteestä vaan ainoastaan maan.
 Jos nyt sanotaan että nämä painopisteet on toisistaan vaikka 2m päässä toisistaan niin siinä on 2 metrin vipuvarsi joka jarruttaa maan pyörimistä. Ja vääntömomentti suuri, niin suuri että vivun työ nostaa kuun potentiaalia muutaman senttimetrin vuodessa.
 Kuun lukkiutuminen johtuu samasta ilmiöstä, sen painavampi puoli osoittaa maata kohden. Nyt kun kuu on lukkiutunut maata kohden, maan näkökulmasta kuun painopisteet on nolla metrin päässä toisistaan ja vivun pituus on nollassa, siksi kuu on lukkiutunut maan suuntaan.
 Ilon_kautta on oikeassa siinä että ihmettelee mikä on alunperin saanut kuun lukkiutumaan, itse en tiedä syytä koska kuulla ei ole valtameriä jotka pullistuu hidastaen sen pyörimistä.

mistral

Lainaus käyttäjältä: mistral - eilen kello 13:12:34Kuun lukkiutuminen johtuu samasta ilmiöstä, sen painavampi puoli osoittaa maata kohden.

Rupesin miettimään onko tuo noin, ongelmaa voi havainnollistaa vaijereilla. Laitetaan vaijeri maan kuun väliin, näin kuun painavampi puoli gravitoisi enemmän ja se osoittaisi maahan päin. Mutta ei se ole sillä selvä koska 'keskipakovoima' taas olisi vaijeri vastakkaiseen suuntaan. Eli on vaikea sanoa kumpi on oikein. Kuitenkin lukkiutuminen on selviö mutta miten se toimii on ainakin minulle arvoitus.
Tiedän kyllä että keskipakovoima on illuusio mutta sama lainalaisuus on velodromilla jossa kaltevat kurvat vastaavat gravitaatiota ja keskipakovoima pitää pyörän kaltevalla pinnalla.

Mare Nectaris

Hieman hämmentävät nyt lankut ja vaijerit tässä. - Edellä olleen wikisivun yhteydessä gravitaatiolukkiutumisen mekaniikka avataan painopisteiden eron tuottaman väännön (engl. torque) avulla. Sen seurauksena kappaleen pyörimisliikkeen kohtaama väännön rotationaalinen kulmanomentti (engl. rotational angular momentum) muuttuu lukkiutumisen myötä hitaasti kappaleen kiertoradalliseksi kulmamomentiksi (orbital angular momentum). Asiaan löytyy verkosta kai jopa laskuri.

Eli ei siinä mitään mystistä painovoimamekaniikan näkökulmasta näyttäisi olevan.

Varmaankin tuo väännön vaikutus on painovoima-aaltodynamiikassa sitä aaltojen vaiheistumista eli synkronoitumista, jolloin kappaleiden pyöriminen synkronoituu kiertoratadynamiikkaan.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Mare Nectaris

Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

mistral

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - tänään kello 10:06:33Varmaankin tuo väännön vaikutus on painovoima-aaltodynamiikassa sitä aaltojen vaiheistumista eli synkronoitumista, jolloin kappaleiden pyöriminen synkronoituu kiertoratadynamiikkaan.

Tässä kerrotaan painovoima-aaltojen tehosta, kuinka mitätön se on aurinkokunnassa:
Yleinen keskustelu
Kun musta aukko nielaisee tähden...
#1 mistral
--------------
Jos tähti on kaukana, sen rata ei tuota juurikaan gravitaatioaaltoja mikä säilyttää sen energian lähes täysin ennallaan, tämä takaa sen että rata säilyy lähes samana vaikkapa miljoonia vuosia. Mutta kun se lopulta tulee niin lähelle että kiertonopeus menee vaikkapa 100 000km/s niin graviaaltojen energia nousee merkittävästi mikä tuo sen lähemmäs m-a:a ja näin alkaa nopea kehitys jonka tuloksena m-a syö tähden.

Tässä linkki: https://physics.stackexchange.com/questions/412980/does-the-earth-emit-gravitational-waves



    [A]nd if yes,, will Earth fall on sun?

The rate at which the Earth-Sun system radiates power via gravitational waves is minuscule. If you look at p. 9 of these lecture notes, you'll find the equation for the average power emitted by two orbiting masses with semi-major axis a
and eccentricity e=0 is
⟨P⟩=−325G4c5m21m22(m1+m2)a5
For the Earth-Sun system, this works out to be about 196 watts of power.

Eli maa lähettää gravitaatioaaltoja 196 vatin teholla. Tämä jarruteho maan kiertonopeuteen joka on n. 30km/s ei pudota maata aurinkoon koko universumin iässä. Sama periaate toimii tähdelle joka kiertää m-a:a.
--------------------------
Tuosta voit päätellä voiko kuu/maa systeemi tuottaa niin voimakkaita aaltoja että ne lukitsee kuun. Vihjeenä voin heittää meteoritörmäyksen energian, jo kilon painoinen meteoriitti ylittää energialtaan pitkän ajan tuottaman aaltoenergian. Ja kilon painoisia kappaleita osuu kuuhun varmaan viikottain?

mistral

#9
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - tänään kello 10:06:33Hieman hämmentävät nyt lankut ja vaijerit tässä. - Edellä olleen wikisivun yhteydessä gravitaatiolukkiutumisen mekaniikka avataan painopisteiden eron tuottaman väännön (engl. torque) avulla. Sen seurauksena kappaleen pyörimisliikkeen kohtaama väännön rotationaalinen kulmanomentti (engl. rotational angular momentum) muuttuu lukkiutumisen myötä hitaasti kappaleen kiertoradalliseksi kulmamomentiksi (orbital angular momentum). Asiaan löytyy verkosta kai jopa laskuri.

Eli ei siinä mitään mystistä painovoimamekaniikan näkökulmasta näyttäisi olevan.

Lankku tai vipuvarsi tarkoittaa vaan momenttia. Ja vaijeri tarkoittaa voimaa ja sen suuntaa.
Mystiikka on siinä että gravitaatio voima vaikuttaa jokaiseen atomiin ja keskipako-/keskihakuisuusvoima vaikuttaa kanssa jokaiseen atomiin massan hitauden kautta.  Ja koska ne on yhtä suuret mutta vastakkaissuuntaiset niin tulos on nolla. Vai onko? Erot voi löytyä siitä että gravitaation kenttävoimakkuus muuttuu etäisyyden mukaan mutta massan hitauden "kenttävoimakkuus" eli mikä voima atomiin kohdistuu sisäradalla verrattuna ulkorataan (onhan kuun läpimitta 3480km ja etäisyys maasta 384000km mikä tekee vajaan 1% eron) niin se 1% vaikuttaa atomiin kohdistuvaan massan hitauteen jonkin verran.
No se mysteeri selviää laskemalla jos kuka on ahkera laskemaan.

LISÄYS:
Hei nyt lamppu syttyi, ulemmalla radalla hitausvoimat on suuremmat ja sisemmällä radalla gravitaatio on suurempi, näin kuu kiepahtaa lukkoon!

LISÄYS 2:
Vielä yksi kysymys, mitä jos kuulla onkin 2 lukkoa? Tarkoitan että se voisi olla 180 astetta kiepahtanut mutta nyt se on sattumalta saanut tämän puolen meihin päin.