Avaruus ei ole tyhjiö

Aloittaja ispa, 19.04.2023, 21:15:01

« edellinen - seuraava »

ispa

JWST Blogin artikkeli Voyager Spacecraft Detect an Increase in The Density of Space Outside The Solar System kertoo mielenkiintoisia asioita heliosfäärin ulkopuolelta. Avaruuden tiheys siellä on suurempi kuin Aurinkokunnassa. Linnunratajärjestelmän tähtienvälisen tilan keskimääräiseksi elektronitiheydeksi julkkisten joukossa on laskettu olevan noin 0,037 hiukkasta metristä kapasiteettiyksikköä kohti. ja siksi plasman tiheys ulkoisessa heliosfäärissä on noin 0,002 elektronia kuutiometriä kohti. Se 0.002 elektronia /  m3 olisi laskujeni mukaan 2 elektronia kuutiossa, jonka särmä on 10 metriä. Siellä esiintyi sitten lukema 0.055, joka on lähes 30-kertainen määrä.

Yksi toinen mielenkiintoinen asia on, että Voyagerien elinikä on arvioitu kestävän vuoteen 2025. Siis pari vuotta enää! Onko uusia luotaimia jo lähetetty ulkoavaruuteen, ettei tule 20 - 30 vuoden taukoa havaintojen tekoon?

Kolmas ihmettelyni aihe on VLIM. Tekstin mukaan se on tähtien välinen avaruus. Mistä sanoista se tulee? Englanninkielisessä Wikipediassa se osoitti konetekniikkaan (moottorit) ja siinä puhuttiin kaasuttimen imuaukon pituuden säätelystä tehojen ja vääntömomentin lisäämiseksi.


Ilpo Kantonen

einari

Eipä ole muita luotaimia kuin New Horizons, joka tällä hetkellä on Kuiperin vyöhykkeellä (etäisyyttä noin 56AU).
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_artificial_objects_leaving_the_Solar_System

VLIM tai VLISM = very local interstellar medium
https://www.issibern.ch/teams/localintermedium/
___
Tapio

ispa

Lainaus käyttäjältä: einari - 19.04.2023, 21:50:55
Eipä ole muita luotaimia kuin New Horizons, joka tällä hetkellä on Kuiperin vyöhykkeellä (etäisyyttä noin 56AU).

Jos avaruuteen ei ole lähetetty viime aikoina heliosfäärin ulkopuolelle aiottuja luotaimia, sen alueen tutkiminen on suppeaa aina tuonne 2100-luvulle asti? Tietysti aloittelevan järjellä ajateltuna Aurinkokunnassa lähellä Maata sijaitsevat luotaimet voivat saada paljon tietoa heliosfäärin ulkopuolelta.

Tässä ajattelen, että noita luotaimia kannattaisi lähettää jatkuvalla syötöllä avaruuteen, jotta tutkimus jatkuisi seuraavina vuosikymmeninä ja vuosisatoina.
Ilpo Kantonen

mistral

Veikkaan että luotainpolitiikassa odotetaan jotain ydinvoimaan perustuvaa työntöä. Sillä päästäisiin suurempiin nopeuksiin. Myös avaruuspurjeella saavutetaan suuri nopeus mutta en tiedä onko se riittävä. Myös lasersäteellä voidaan kiihdyttää mutta vaatii valtavaa tarkkuutta jotta osuu kaukaiseen luotaimeen. Maasta tuskin paranee lähettää lasersädettä kun ilmakehä ohjaa sen epätarkasti.