Nyt kun tammikuu on mennyt on aika koota tilastollisesti tätä tämän talven surkeutta säiden suhteen. Itseltäni löytyy käsiteltynä 15 verrokkivuoden säädata Hämeenlinnan Katisen mittauspisteellä. Tästä aineistosta olen laskenut potentiaalisten tähtikuvauskelpoisten öiden määrät. Tällaisen yön kriteerinä itselläni on ollut yö, joka sisältää kolmen tunnin yhtämittaisen pimeän ja selkeän jakson.
Tarkastelin nyt sitä, kuinka monta edellä mainitun kaltaista yötä mahtuu menneen marras-tammikuun ajalle, ja kuinka se suhteutuu noihin 15 verrokkivuoteen. Tilastojen perusteella kuvauskelpoisia öitä oli marras-tammikuun ajalla vain 10. Tämä poikkeaa todella paljon tuon aikajänteen mediaanista, joka on 22 yötä. Verrokkivuosista löytyi vain yksi marras-tammikuun jakso, jossa olisi ollut vähemmän kuvauskelpoisia öitä kuin menneellä marras-tammikuun jaksolla, ja se oli v. 2014-15 -jakso, jolloin oli vain 7 tällaista yötä. Kaikkien muiden verrokkivuosien marras-tammikuun jaksot sisälsivät vähintään 18 kuvauskelpoista yötä ja sijoittuvat tasaisesti mediaanin kumminkin puolin.
Eli tämä lyhyt tilastokatsaus osoituksena siitä, että ihan näin huonot talven kuvaus/havainnointikelit eivät ole (onneksi) kauhean yleisiä! Ja mikäli tämä laiha kausi ei jatku koko kevättä, niin maaliskuussa sitten olisi tilastollisesti lähes joka toinen yö tähtikuvauskelpoinen yö. Sitä odotellessa!
Aihe: Sään seuranta 2023 (Luettu 2178 kertaa)