Jupiterin pilvien pyörimissysteemit Wikipediassa

Aloittaja ispa, 05.04.2023, 16:08:53

« edellinen - seuraava »

ispa

Täydensin suomenkielisen Wikipedian artikkelia Jupiterista. Artikkelin osiossa Pilvet on taulukko Jupiterin pilvien vyöhykkeistä ja vöistä. Siellä oli pyörimissysteemeinä I, II ja III. Mutta ei ollut mitään selitystä siitä, mitä ne tarkoittavat ja mitä eroja niillä on. Google-hakukaan ei tuonut tietos näistä. Osaako joku selittää näitä? Asialle voisi kirjoittaa selityksen Wikipediaan. Minäkin sen voin kirjoittaa kun joku selittäisi ensin.
Ilpo Kantonen

mistral

Veikkaan ettei kukaan tiedä jos ei googlettamalla löydy.

einari

Täällä sivun alkupuolella on juttua näistä:
https://www.britannica.com/place/Jupiter-planet/Basic-astronomical-data

"Three rotation periods, all within a few minutes of each other, have been established. The two periods called System I (9 hours 50 minutes 30 seconds) and System II (9 hours 55 minutes 41 seconds) are mean values and refer to the speed of rotation at the equator and at higher latitudes, respectively, as exhibited by features observed in the planet's visible cloud layers. Jupiter has no solid surface; the transition from the gaseous atmosphere to the fluid interior occurs gradually at great depths. Thus the variation in rotation period at different latitudes does not imply that the planet itself rotates with either of these mean velocities. In fact, the true rotation period of Jupiter is System III (9 hours 55 minutes 29 seconds). This is the period of rotation of Jupiter's magnetic field, first deduced from Earth-based observations at radio wavelengths (see below Radio emission) and confirmed by direct spacecraft measurements. This period, which has been constant for 30 years of observation, applies to the massive interior of the planet, where the magnetic field is generated."
___
Tapio

PCW

Britannicassa olikin selitetty jo aika hyvin. Tuo kiertoajan vaihtelu johtuu siitä, että (ydintä lukuunottamatta) Jupiterissa ei ole kiinteää pintaa: se pyörii kuin nestemäinen tai kaasumainen kappale eli ekvaattorilta nopeammin kuin lähempää napoja.

Systeemejä nuo ovat ihan suomeksikin, parempaa termiä niille en ole nähnyt.
Paula Wirtanen
Kuu ja planeetat sekä Asteroidit ja komeetat -harrastusryhmä. Virallinen kuuhullu.

Kuuhavaintoni Taivaanvahdissa
https://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/pics/5076336/observation_id/desc/0/20

PCW

Suomenkielellä asiaa selitetään Zeniitissä (3/2022) seuraavasti:

Jupiterin vuorokausi onkin varsin lyhyt: se pyörähtää akselinsa ympäri alle kymmenessä tunnissa. Jupiterin pilvien liikkeitä seuraamalla voi todeta planeetan pyörimisen olevan erilaista kuin kiinteällä kappaleella. Koska kyseessä ei ole kiinteä pinta, on pyörimisnopeus ekvaattorilla nopeampi kuin navoilla. Tätä kutsutaan differentiaaliseksi pyörimiseksi ja siksi pyörähdysajat ilmoitetaan erikseen ns. systeemeinä. [1, 2]

Systeemi I on ekvaattorin alueen (±10°) pyörähdysaika, joka on 9 tuntia, 50 min ja 30 s. Systeemi II tarkoittaa pyörähdysaikaa kauempana ekvaattorista ja sen keskiarvo on 9 tuntia, 55 min ja 41 s. Todellisuudessa tuulten nopeudet vaihtelevat huomattavasti (kuvat 2 ja 3) ja Jupiterin pienemmät yksityiskohdat eivät välttämättä noudata edellä mainittuja systeemien kiertoaikoja erilaisten sisäisten virtausten takia. [1, 2, 3]

On olemassa myös "virallinen" pyörähdysaika eli systeemi III, joka tarkoittaa magneettikentän lähettämän radiosäteilyn pyörähdysaikaa.  Jupiterin magneettikenttä muodostuu syvällä planeetan sisällä olevasta nestemäisestä metallisen vedyn muodostamasta kerroksesta (kuva 1). Tämä "todellinen pyörähdysaika" on 9 tuntia, 55 min ja 29,71 s. [1, 3, 4]

Tämä artikkelissa: Wirtanen, P.C & Mäkelä, V. (2022).: Jupiter – raitoja ja täpliä
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2022/08/24/jupiter-raitoja-ja-taplia/

ja viitteet ovat
[1] Karttunen, H. et al. (toim.), 2016. Tähtitieteen perusteet, 6. laitos, s. 274–275. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki.
[2] Poutanen, M. & Oja, H., 1990. Jättiläisplaneetta Jupiter, teoksessa Aurinkokuntamme, s. 77. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki.
[3] Jupiter. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite 2015. Encyclopædia Britannica Inc., Chicago.
[4] Poutanen & Oja 1990, s. 78.

Paula Wirtanen
Kuu ja planeetat sekä Asteroidit ja komeetat -harrastusryhmä. Virallinen kuuhullu.

Kuuhavaintoni Taivaanvahdissa
https://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/pics/5076336/observation_id/desc/0/20

ispa

Lainaus käyttäjältä: einari - 05.04.2023, 18:16:59
Täällä sivun alkupuolella on juttua näistä:
https://www.britannica.com/place/Jupiter-planet/Basic-astronomical-data

Suuret kiitokset! Vein sen selityksen suomenkieliseen Wikipediaan.
Ilpo Kantonen

ispa

Lainaus käyttäjältä: PCW - 05.04.2023, 19:53:22
Suomenkielellä asiaa selitetään Zeniitissä (3/2022) seuraavasti:

Laitoin tuonkin viitteen Wikipedia-artikkeliin varsinkin kun se on suomen kielellä. Kiitos.
Ilpo Kantonen

ispa

Jupiterin teksteissä on verrattu läpimittaa, massaa ja tilavuutta sekä painovoimaa, mutta ei pinta-alaa. Onko planeetan pinta-ala epäoleellinen tieto? Sitä tosin voi olla vaikea mitata, jos planeetta on kaasupallo, joka ohenee tasaisesti keskuksesta poispäin mentäessä.
Ilpo Kantonen

ispa

Kunpa joku osaisi ja viitsisi tehdä kolmiulotteisen liikkuvan kuvan eli videon Jupiterin pilvien liikkeestä. Sellainen video, josta havainnollisedsti näkisi pilvirakenteet (syvyyssuunnassakin) ja niihin vaikuttavat voimat.
Ilpo Kantonen

mistral

#9
Lainaus käyttäjältä: ispa - 05.04.2023, 22:31:20
Kunpa joku osaisi ja viitsisi tehdä kolmiulotteisen liikkuvan kuvan eli videon Jupiterin pilvien liikkeestä. Sellainen video, josta havainnollisedsti näkisi pilvirakenteet (syvyyssuunnassakin) ja niihin vaikuttavat voimat.

Tämäpä onkin se pihvi, mistä nopeuserot syntyy.

Britannica.com'in tiedoista löytyi erikoisuus: gravity 2,479cm/s^2 ........... mitäs se tarkoittaa? Maan vastaava on 9,81m/s^2

Erikoisuus selvisi, 2,479cm tarkoittaakin 2479cm eli 24,79m. Pilkku vaan merkkasi tuhannen merkkiä.