Suomenkielellä asiaa selitetään Zeniitissä (3/2022) seuraavasti:
Jupiterin vuorokausi onkin varsin lyhyt: se pyörähtää akselinsa ympäri alle kymmenessä tunnissa. Jupiterin pilvien liikkeitä seuraamalla voi todeta planeetan pyörimisen olevan erilaista kuin kiinteällä kappaleella. Koska kyseessä ei ole kiinteä pinta, on pyörimisnopeus ekvaattorilla nopeampi kuin navoilla. Tätä kutsutaan differentiaaliseksi pyörimiseksi ja siksi pyörähdysajat ilmoitetaan erikseen ns. systeemeinä. [1, 2]
Systeemi I on ekvaattorin alueen (±10°) pyörähdysaika, joka on 9 tuntia, 50 min ja 30 s. Systeemi II tarkoittaa pyörähdysaikaa kauempana ekvaattorista ja sen keskiarvo on 9 tuntia, 55 min ja 41 s. Todellisuudessa tuulten nopeudet vaihtelevat huomattavasti (kuvat 2 ja 3) ja Jupiterin pienemmät yksityiskohdat eivät välttämättä noudata edellä mainittuja systeemien kiertoaikoja erilaisten sisäisten virtausten takia. [1, 2, 3]
On olemassa myös ”virallinen” pyörähdysaika eli systeemi III, joka tarkoittaa magneettikentän lähettämän radiosäteilyn pyörähdysaikaa. Jupiterin magneettikenttä muodostuu syvällä planeetan sisällä olevasta nestemäisestä metallisen vedyn muodostamasta kerroksesta (kuva 1). Tämä ”todellinen pyörähdysaika” on 9 tuntia, 55 min ja 29,71 s. [1, 3, 4]
Tämä artikkelissa: Wirtanen, P.C & Mäkelä, V. (2022).: Jupiter – raitoja ja täpliä
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2022/08/24/jupiter-raitoja-ja-taplia/ja viitteet ovat
[1] Karttunen, H. et al. (toim.), 2016. Tähtitieteen perusteet, 6. laitos, s. 274–275. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki.
[2] Poutanen, M. & Oja, H., 1990. Jättiläisplaneetta Jupiter, teoksessa Aurinkokuntamme, s. 77. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki.
[3] Jupiter. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite 2015. Encyclopædia Britannica Inc., Chicago.
[4] Poutanen & Oja 1990, s. 78.