Hei teille täällä!
Aloittelijana kaukoputkien läpikahlaaminen ilman minkäänlaista kaukoputkikokemusta on pikkuisen työlästä, joten pahimpien pettymysten välttämiseksi päätimme kysellä vielä viisaammiltakin.
Tarinahan lähtee liikkeelle siitä, että eräänä päivänä syksyllä postiluukusta kolahti Ursan vuoden lehdet: Mies oli vaivihkaa kirjannut minut jäseneksi. Sonjamainen kiihko* roihahti tähdille, ja yht'äkkiä selällään pihallamakoilu ja taivaalletuijottelu ei enää riittänytkään.
Vähän aikaa sitten törmäsin tosiasiaan, että kaukoputkia tehdään itse. Olin heti myyty koko ATM-touhulle, monin paikoin se vastaa luonnettani hyvinkin yksiin. Olen nyt sitä lukenut, jotten sanoisi jopa ahminut, ja vakaa aikomus on vielä joku kaunis päivä hommata peiliaihio ja aloittaa urakka, kunhan ymmärrän hommasta tarpeeksi aloittaakseni.
Siinä on vaan se pieni ongelma, että ensimmäistä käyttöpäivää saa odottaa, ja sehän on pienille Sonjamaisille olennoille tuskaa. Olisi siis kiva nähdä jo pian, mitä taivaalle kätkeytyy.
Miehelle iski tajuntaan tovi takaperin, että kaukoputken ja kameran voi liittää optiikan kauniiksi liitoksi. Insinöörin tekninen mielikuvitushan oikein innostuu tällaisesta sielunruuasta.
Kaikenlaista on siis tapahtunut lyhyellä aikaa ja kaukoputkista on luettu niin, että päänsärky alkaa olla kroonista. Ymmärrämme, että kaikkea ei voi saada, ja Hyvää ja Halpaa on yllinkyllin tarjolla Utopiassa, mutta näillä näkymin olemme vähän katselleet sillä silmällä Sky-Watcher Skymax 127:a. Mitä siis haluamme putkelta? Harjoitteluputkihan se mulle olisi, ja ymmärrän, että himoitsemani kohteet ovat vaikeita, mutta minua kiinnostaa kovasti syvän taivaan kohteet. Ja vaikka ne vaikeita ovatkin, en silti näe mitään syytä hankkia ensin putkea, jolla niitä ei näe, ja alkaa sitten miettiä seuraavan tötterön ostamista. Kamerasta minä viis veisaan, mutta mies taas haluaisi putkelta juurikin yhteistyötä kameran kanssa. Ymmärsimme, että kyseinen putki kävisi myös maakohteisiin, jolloin niitä juniakin, mitä miehen tekisi kovasti mieli kuvata, saisi.. Junien lisäksi avaruuden kuvaaminenkin houkuttaa kuulemma, ja sain jo pienimuotoisen tiivistelmän Canonin mikähänsenytolikaanin sopimisesta kaukoputken ja tietokoneen väliin tai jotain sinnepäin..
Olemmeko siis aivan hakoteillä tällä hetkellä? Olisiko jokin varteenotettavampi vaihtoehto suomaan sopuisan kompromissin erilaisten mielihalujen välille? Miten pitkälle kameran ja kyseisen putken liitto riittää, ja kuinka haastavaksi muodotuu vaikeampien kohteiden kuvaaminen? Tai ylipäätään koko kameran käyttö monipuolisesti?
*Mitä tehdään, tehdään sitten kanssa täysillä. Intohimolla ja koko sydämellä. Niin sen pitää olla.
Aihe: Kompromissi molemmille? (Luettu 4547 kertaa)