Kiitos! Mulla on kiinteä kalusto, joten suuntaus pysyy ihan itsestään samana.
Kalustolla joka puretaan välissä, on hyödyllistä piirtää jollain, tai vaikka merkitä teipillä vastakkaiset merkit fokuseriin ja korjaimeen/mikä osa onkaan fokuserissa kiinni. Näin kameran saa uudestaan kiinnittäessä samaan rotaatioon kuin merkitessä. Pieniä kynämerkkejä olen hyödyntänyt koska kameraa pitää välillä irrotella kollimoinnin ja muiden säätöjen takia.
Jos putkessa on pannat, niitä ei kannata koskaan löystää ja kääntää putkea niissä, koska silloin rotaatio muuttuu ja homma menee vaikeaksi. Jos on pakko irrottaa putki pannoistaan, kannattaa putkeen ja pantaan myös tehdä jotkut merkit
Jos haluat saada rotaation samaksi, kuin se oli datasetissä x eikä merkkejä vielä ole:
- käännä putki samaan kohteeseen x mitä olet kuvannut aikaisemmin, keskuskoordinaatit hyvä olla samat
-avaa vaikka toiselle näytölle tai toiseen ikkunaan vanha kuva kohteesta x referenssikuvaksi.
-looppaa parin sekunnin valotuksia kohteesta, siten että näkyy kuitenkin hyvin tähtiä. Löysää kameran lukkoja vähän (varovaisuus ettei tipahda) ja käännä käsin kamera suunnilleen samaan rotaation kuin referenssikuvassa.
-hienosäädön voi tehdä esim niin että katsot referenssikuvasta kaksi toisistaan kaukana olevaa tähteä läheltä samaa reunaa. Kääntämällä kameraa siten että samojen tähtien etäisyys reunaan tulee samaksi kuin referenssikuvassa, pääsee yleensä aika lähelle. Teen itse tällä yksinkertaisella tavalla jos merkkejä ei ole, ja pääsen parin asteen tarkkuudella samaan rotaatioon.
-Jos haluaa ihan tarkalleen saman rotaation, platesolvaa referenssikuva (esim nova.astrometry.net), niin saat sen kiertokulman asteina. Sitten solvailet testiruutuja ja teet pieniä kääntöjä, kunnes platesolve kertoo kiertokulman olevan sama (tai mielestäsi tarpeeksi lähellä) referenssikuvan kulmaa