Kirjoittaja Aihe: James Webb -avaruusteleskoopin laukaisu siirtyy - lähtö ehkä jouluaattona  (Luettu 2125 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1451
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2635
Kyllä jännitys nousee kun odotellaan lähtöä. Tämä kiinnostaa paljon enemmän kuin kuulennot, nyt avautuu mahdollisuus nähdä lähelle bigbangin aikaa, löytyykö samannäköisiä vai minkä näköisiä galakseja. Ja jos niiden spektri kertoo vain kevyistä alkuaineista, sekin saattaa selvitä. Myös Webbin kyky nähdä haaleampia tähtiä on uusi ikkuna lähiavaruuteen. Toki joulu olisi saanut olla pyhitetty omille päivilleen ja Webbi lähteä vaikka 27.12.

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1451
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Jännittävä tilanne tosiaan. Riskin voi laskea esim. tapahtuman todennäköisyys  kertaa vahingon arvo.

Arianen laukaisuista on onnistunut 95,5 prosenttia, jolloin riski epäonnistua on 4,5 prosenttia eli 0,045.

Tavallisen satelliitin arvo on rahassa noin 300 miljoonaa dollaria eli 0,3 miljardia dollaria. Riski Arianen kyydissä olisi 0,0135 eli 1,4.

JWST:n rahallinen arvo (valmistus ja 5 v toiminta-aika) on arvioitu 9,7 miljardiksi dollariksi, jolloin riski Arianen kyydissä olisi 0,4365 eli 43,65. Tämä on siis 31,2 kertainen tavalliseen laukaisuun nähden, tällaisen riskiajattelun kautta ajateltuna.

Paljon enemmän toki on pelissä, kuten mistral edellä hienosti kuvasi.

Edit: korjattu kantoraketin nimi Ariadnesta Arianeksi. - Kiitos einari 😊
« Viimeksi muokattu: 16-12-2021, 18:27:06 kirjoittanut Mare Nectaris »
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6563
    • Einarin astrosivut
Täsmennyksenä että raketti on Ariane 5  :grin:
___
Tapio

Poissa ispa

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 113
  • Stellarium, KStars ja silmälasit
Teille ehkä tuttua tututmpaa asiaa, mutta yleisesti voidaan kiinnostua myös matematiikasta ja fysiikasta luotaimeen liittyen. Iltalehden artikkelissa mainitaan Lagrangen pisteet ja Hamiltonin mekaniikka sekä Jacobin integraali. Joku tietokoneohjelmoija voisi tehdä tästä kuvasta kolmiulotteisen vaikkapa niin, että nuo kaksi eri massaa virittäisivät vetovoimakentän komannella akselilla eri suuntiin. Ja tietysti kuvaa olisi mukava zoomailla eri näkökulmista. Ja koodari voisi tehdä ohjelman, jolla voisi tutkia noiden kahden massapisteiden massan määrän suhdetta toisiinsa ja niiden vaikutusta Lagrangen pisteisiin.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2635
Helpotus, nyt on James Webb ulkoavaruudessa. Vähän jännitti kun alkoi pudottaa korkeuttaan mutta se oli suunnitelmissa. Sitten kun alkoi uudelleen nousta, vauhti oli kova n. 2km/s.

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6563
    • Einarin astrosivut
Tai siis 10 km/s
___
Tapio

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2635
Tai siis 10 km/s
https://www.youtube.com/watch?v=rhtQeqx-riI

Tuolla näkyy altitude (korkeus) ja vitesse (nopeus). Näköjään ne on toisiaan täydentäviä eli altitude tai nopeus korkeussuunnassa  sulautuu vitesseen.