Kirjoittaja Aihe: Binoteleskooppi 6"F6  (Luettu 2199 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2614
Vs: Binoteleskooppi 6"F6
« Vastaus #15 : 14-08-2021, 12:29:05 »
Kiitos :afro:
Viestiketju on tässä.

Toisen havaintoillan kokemuksia:
Liikunnat: Atz säätö veivillä ja Dec säätö manuaalisesti + hienosäätö tunkila on oikeen onnistunut - lähes täydellinen 10+.
Tukevuus: huippua.
Näkymät laite säädettynä 10+

Tähtäintä en ole saanut keksittyä, turhauttavaa ku on hienot näkymät, mutta kun ei löydä kohteita - pitää vaan "haravoida" taivasta.
Säädettävä niskatuki pitää keksiä uudelleen, varsinkin lähelle zeniittiä katsellessa kun silmät on parkkeerattu lähes kiinni okulaareihin ei päätä pysty liikuttamaan ollenkaan, niskatuen lukituksen vapauttaminen rojauttaa niskatuen taka-asentoon, ja palauttaminen zeniitin suunnalla katseluasentoon on suorastaan vaarallista: pitää käyttää paljon voimaa että niskatuen saa liikkumaan, ja kun tuki liikahtaa, niin äkkiä on silmänypärillä  mustat renkaat okulaareista. Lisäksi kun hyttyset kuppaa otsaa, niin niiden hätistely on lähes mahdotonta.

Säätämistä liikaa: Aina kun nostaa okulaarit silmiltä, pitää niskatuki vapautta taakse, molemmat kulmaprismat okulaareineen pitää kääntää zeniittiä kohti jotta on tilaa nostaa kaukoputkitaso ylös. Toisaalta takaisin katseluasentoon saattaminen vaatii samat säädöt päinvastasessa järjestyksessä + silmäväli pitää säätää,
 säädetään lukitsemalla prisman 2" kiinnitysholkki oikealle syvyydelle ja oikeaan suuntaan silmää kohden (molemmille prismoille erikseen) tämän jälkeen pitää viellä fokusoida molemmat okulaarit - pienessä tilassa turhauttavan hankala projekti.

Jos niskatukea, tähtäystä ja säätämistä ei saa kuntoon, niin taidan lämmitellä saunaa tolla.
« Viimeksi muokattu: 14-08-2021, 18:23:01 kirjoittanut Timo Kantola »
Timo Kantola

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2614
Vs: Binoteleskooppi 6"F6
« Vastaus #16 : 14-08-2021, 12:30:04 »
Aha kuvissa näkyi ruuvipuristimet eli vinkat, nyt tajuan. Vinkoilla haetaan karkeasäätö ja sähkötunkilla hienosäätö. Ja vinkoilla samalla linjataan putket kun vaneri joustaa.
Just näin!
Timo Kantola

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2501
Vs: Binoteleskooppi 6"F6
« Vastaus #17 : 14-08-2021, 17:35:44 »

Säädettävä niskatuki pitää keksiä uudelleen,

Voiko skuuttilukkoa hyödyntää niskatuessa?  https://www.biltema.fi/veneily/veneen-kansivarusteet/koysipylpyrat-ja-plokit/koysilukko-2000021536
Jos säätö tapahtuu köydellä, voi lukolla asettaa portaattomasti. Ainakin kiristys onnistuu portaattomasti.

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2614
Vs: Binoteleskooppi 6"F6
« Vastaus #18 : 14-08-2021, 18:15:08 »
Voiko skuuttilukkoa hyödyntää niskatuessa?  https://www.biltema.fi/veneily/veneen-kansivarusteet/koysipylpyrat-ja-plokit/koysilukko-2000021536
Jos säätö tapahtuu köydellä, voi lukolla asettaa portaattomasti. Ainakin kiristys onnistuu portaattomasti.
Pohdiskelin ennemmin sellaista että molemmat kaukoputket olisi liikuteltavalla kelkalla vivusta vääntämällä työnnettävissä (ja helposti lukittavissa) noin 20..30cm eteen-taakse , tällöin niskatuen säätäminen, kulmaprismojen kääntely, silmävälin säätö ja fokusointi tarvtsisi tehdä vain kerran. Tosin kaukoputkikelkan lukituksen pitää olla sitten idioottivarma, ettei zeniittiin katsellessa käy hassussti.
Timo Kantola

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoteleskooppi 6"F6
« Vastaus #19 : 15-08-2021, 19:54:04 »
Tähtäintä en ole saanut keksittyä, turhauttavaa ku on hienot näkymät, mutta kun ei löydä kohteita - pitää vaan "haravoida" taivasta.
Säätämistä liikaa: Aina kun nostaa okulaarit silmiltä, pitää niskatuki vapautta taakse, molemmat kulmaprismat okulaareineen pitää kääntää zeniittiä kohti jotta on tilaa nostaa kaukoputkitaso ylös. Toisaalta takaisin katseluasentoon saattaminen vaatii samat säädöt päinvastasessa järjestyksessä + silmäväli pitää säätää,
 säädetään lukitsemalla prisman 2" kiinnitysholkki oikealle syvyydelle ja oikeaan suuntaan silmää kohden (molemmille prismoille erikseen) tämän jälkeen pitää viellä fokusoida molemmat okulaarit - pienessä tilassa turhauttavan hankala projekti. Jos niskatukea, tähtäystä ja säätämistä ei saa kuntoon, niin taidan lämmitellä saunaa tolla.

Punapistetähtäin lienee paras ratkaisu tähtäimen virkaan ja sellainen on helppo pultata kiinni jonnekin vaneriin okulaarien lähelle.
Itselläni on tuon 30x100 kiikarin kanssa punapistetähtäin käytössä ja loput ds-kohteen etsimisestä menee tähtihyppelyllä kirkkaasta aloitustähdestä eteenpäin vanhaan visuaalikatselu-malliin. Oman APM-kiikarin kuvakulma taitaa olla jossain kahden asteen tienoilla noilla 18mm okulaareilla, joissa on 65 asteen kuvakulma. Tuolla tavoin vanhoja visuaalimuistoja verestämällä löytyi melko helposti kiikarin näkökenttään mm. M11, M13, M31, Albireo, kun viimeeksi käytin tuota kiikaria ulkona ei niin selkeälle taivaalle). Nostin tuolloin jalustan kolmijalat niin korkealle, että pääsin seisomaan kiikarin takana.

Mutta tunnustan samalla, että tuollakin tavoin tulee helposti vaikeutta löytää toistuvasti sitä 100% mukavaa katseluasentoa hiukan eri korkeudella oleville kohteille (joutuu mm. siirtämään jalustajalkojen korkeutta tai menemään hiukan kyykkyyn kiikarin alle, jollei halua jumpata jalkojen korkeussäädön kanssa). Omaan G410 jalustaani on saatavilla myös G526 keskiputki, jolla saisi väännettyä kammella kiikarien korkeutta ylös/alas. (Olen jättänyt tuon keskitolpan toistaiseksi pois setupista painosyistä.) Käytännössä tuossa on kumminkin kyse siitä, että isoilla kiikareilla havaitsemiseen pitää käyttää myös enemmän kärsivällisyyttä ja kurinalaisuutta. Ottaa siis mieluummin katseluun yksittäisen tähdistön kohteet kerralla ja tekee niistä havainnot kaikessa rauhassa sen sijaan, että pomppisi ympäri tähtitaivasta eri korkeuksilla olevien kohteiden perässä. Tässä mielessä havaintotuolin käyttäminen pakottaisi tuohon kurinalaisuuteen enemmän kuin vapaasti  kiikarin takana seisova katseluasento. Omasta havaintoasenteestahan tuossa on kyse... :wink:

Omat 18mm APM UFF -kiikariokulaarit sallivat silmälasien käytön 20mm katseluetäisyydellään. Vastaava APM 24mm UFF okulaari toisi jo 29mm katseluetäisyyden, mutta tuota paria minulla ei nyt ole. Täälläkin omat silmävirheeni tuottavat harmia tähtien katseluun ja käyttäisin siksi mieluiten katseluun silmälasejani, joilla nuo optiset virheet korjautuisivat. Näissäkin silmälaseilla ja silmälaseilla on eroja, joissa mm. nuo moniteholasien katselukanavien ominaisuudet vaihtelevat silmälaseista toiseen. Tuollaiset isot kiikarit eivat siis ole yhtä ongelmattomat havaintovälineet kuin jotkin pienemmät 8x50 kiikarit.
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoteleskooppi 6"F6
« Vastaus #20 : 12-09-2021, 14:59:36 »
Käytin havaintoaikaa näiden APM 100mm SD kiikarieni kanssa, joten raapustan lyhyet kokemukset tähän alle. Tällä kertaa bino-suurennusta tuli 17x (32mm TV Plössl okulaareilla), josta tuli 5.8mm lähtöpupilli tuolle yhdistelmälle. Käyttömukavuus oli noilla ihan hyvä ja kiikarien 2.8° näkökenttä oli hyvinkin sopiva esim. horisontista nousevien Plejadien katseluun. M11 näkyi hyvin, mutta 30x suurennus 18mm okulaareilla toi sen paremmin näkyville. Samoin Perseuksen kaksoistähtijoukko oli minusta paremmin havaittavissa 30x suurennuksella kuin tällä 17x:lla. Tällä kertaa taustataivas oli kohtuullisen läpinäkyvä, joten kokeilin myös M33:n havaitsemista ja se löytyikin näkökenttään ihan suoraan katsoen, kun tiesi galaksin paikan (=tuo näkyi siis ilman syrjäsilmällä vilkuilua). Katsoin tuota M33:sta edelliskerralla TMB152 linssiputkellani 44x suurennuksella (3.4mm lähtöpupilli ja 1,5° kenttä), mutta tuollaisilla 17x100 jättikiikareilla tuo himmeä pintakohde näkyi nyt okulaarin näkökentässä paljon suuremman linssiputken näkymää selvemmin. Myös naapurigalaksin M31 sumukiekko tuli rajamagitudi 5:n taivaalta hyvin kauniisti (mutta himmeästi) näkyviin, kun tuota tienoota panoroi sivuttain. Kaipasin tuolloin lähinnä parempaa taivaan läpinäkyvyyttä tuollekin havaintoillalle, mutten tätä parempaa havaintovälinettä (hetken päästä alapilvisyys tuli taas kiusaksi, ks. liitekuvaa).

Edellä oleva kertomus kertoo tuollaisen 100mm jättikiikarin potentiaalista, joten omaksi harmikseni kiusaannuin tälläkin kerralla kiikareita käyttäessäni omista silmävaivoistani (aiemmin kerrottua: "...omat silmävirheeni tuottavat harmia tähtien katseluun ja käyttäisin siksi mieluiten katseluun silmälasejani, joilla nuo optiset virheet korjautuisivat. Näissäkin silmälaseilla ja silmälaseilla on eroja, joissa mm. nuo moniteholasien katselukanavien ominaisuudet vaihtelevat silmälaseista toiseen." ). Monitehosilmälasit linssiin integroituine näkökanavineen eivät kyllä salli sujuvaa kiikarointia edes tällä kokoonpanolla, kun tuonne näkymään tulee silmälaseistani/silmistäni erilaisia optisia ongelmia. => Jos siis joku kaavailee hankkivansa itselleen tuollaiset APM 100 mm jättikiikarit, niin nyt ei kannata lähteä tilaamaan noita enää Saksasta saakka. Voisin näet olla halukas luopumaan omista kiikariyksilöistäni sopuhintaan (kyselyt aiheesta yksityisviestillä :wink:). Enhän selvästikään kykene saamaan noiden laatukiikarien havaintopotentiaalia täysimääräisesti omaan käyttööni. Mutta toisaalta... ei noiden omistamisesta ole minulle niin suurta haittaakaan, että alkaisin aktiivisesti myymään niita pois. 
t. nimimerkki "Sitä kirkasta kiikarikomeettaa odotellessa..." :grin:
- Timo Inkinen