Olen miettinyt dualismia ja sellainen johtopäätös on tullut, että aalto ei voi olla yhtä aikaa hiukkasen kanssa. Kun elektroni putoaa alemmalle orbitaalille, se lähettää energiaa pois. Tämä on sähkömagneettista säteilyä. Mielestäni hiukkanen, fotoni, on olemassa vain tietyllä lyhyellä hetkellä, silloin kun elektroni putoaa alemmalle energiatilalle. Olen mielessäni visioinut sen tiimalasina jossa kapeassa rei'ässä tapahtuu "metamorfoosi", energia saa uuden muodon. Ylhäällä tiimalasi on stabiili "hiekkalaari", rei'ässä stabiilius romahtaa ja sen jälkeen hiukkanen muuttuu välittömästi aaltoliikkeeksi. Tässä myös elektronikin on aaltomuodossa, ei hiukkasmuodossa. Eli elektroni laihtuu pikkasen tuottamalla hiukkasen joka elää äärettömän lyhyen ajan ja sen jälkeen sähkömagneettinen aalto taas jatkaa aaltomuodossa. Lyhyesti, "aalto synnyttää poikasen, pikkuaallon", mutta se ei ole saman hiukkasperheen jäsen. Tähän olen päätynyt ja se tarkoittaisi että ajallisesti materia on melkein aina vain aaltoliikettä. Vaikkapa ihminen olisi "yli 99%" pelkkää aaltoliikettä. Tai tiiliskivi olisi yli 99% aaltoliikettä. Olenko ymmärtänyt väärin?