Mielenkiintoinen kohde, huikea kuva ja hyvät huomiot Einarilta ja Arilta!
Baerbel Lucchittan pohjoisten alueiden geologisessa kartassa tuo on tulkittu (varhais)imbriseksi kraatteriketjuksi, eli vaikka sitä ei suoraan sanotakaan, oletus on, että se olisi Imbriumin uurroksia (Humboldtianumin allas on nektarinen, siis vanhempi). Tuo ympäröivä uurrettu maasto (kuusto?) on Lucchittan mukaan joko imbristä tai nektarista allasperäistä ainesta, joka on radiaalista niin Imbriumin kuin Humboldtianuminkin altaisiin nähden. Fortezzo et al.in uudessa globaalikartassa (jota oli enimmäkseen vanhojen karttojen yhtenäistys ja yleistys, vaikka sitä mediassa hehkutettiin uutena ja ihmeellisenä) laaksoa ei ole eritelty, vaan koko alue on imbristä allasperäistä ainesta.
Ihan vaan pikaisesti silmämääräisesti katsoen minusta vaikuttaa siltä, että tämän Schwaben laakson pohjan kraatteritiheys on suurempi kuin varmasti Imbriumin aiheuttamilla laaksoilla, esimerkiksi Gyldénin laaksolla. Paremmalta vertailukohdalta näyttää Nectariksen synnyttämä Vallis Rheita.
Schwaben laakso on lähellä Humboldtianumia ja suunta sopii hyvin siihen, tai vaihtoehtoisesti Bel’kovichiin. Wood puhuu Hayn-Belkovichin alueen mahdollisesta altaasta, mutta GRAILin painovoimadatan perusteella siellä ei isompaa vanhempaa allasta lymyile, vain Bel’kovich. Sijainnin, suunnan ja silmämääräisen kraatteritiheyden perusteella mutuni on, että Luccchittan ja Fortezzo et al.in kartat ovat erhettyneet, ja että Schwaben laakso on vanhempi ja syntynyt Humboldtianumin (tai epätodennäköisemmin Bel’kovichin) heitteleestä, kuten lähiseutujen muutkin uurrokset.
Jos Suomessa olisi vielä yliopistollista planeettageologian tutkimusta, niin ai että kun tuosta saisi kivan gradun aiheen: Schwaben laakso (+lähiuurrokset) vs. Gyldénin laakso vs. Vallis Rheita mutkineen.
Teemu
Aihe: Helmikuu 2021 (Luettu 4482 kertaa)