Olen muutaman kerran katsellut paperin kanssa peilin heijastuksia sisällä ja ulkona, mutta mielestäni renkaat ovat melko keskellä toisiinsa nähden tai sitten minulla ei vaan ole silmää tuohon hommaan. Tänään tutkin tarkentimen suuntausta eli laitoin laserin okulaarin tilalle putken jatkeeksi. Laser ei osoittanut aivan keskelle asteikkoa. Heijastus tuli siis apupeilistä. Huomasin että tuossa tarkentimessa on metallinvärinen kierteillä oleva adapteri jossa 4 kpl säätöruuveja. Puljasin ruuvien kanssa niin että laser osoittaa nyt keskelle asteikkoa. Mahdollisesti en sössinyt mitään tai sitten ....
Et sössinyt mitään, kun et koskenut peilien säätöihin.

Voit ajatella tarkenninta erillisenä yksikkönä, joka sijoitetaan vain apupeilin/pääpeilin muodostaman parin (=sieltä tulevan optisen akselin) jatkeeksi. Olet nyt siis linjannut tarkentimen olemassa olevaan optiseen akseliin seuraavin poikkeamavaroituksin:
1.) Kuvassa näkyy kulmapeili, jos kuvaat planeetta-kameralla tuon kautta, niin silloin asia on ok. Jos sen sijaan käytät suoraa sovitusta (ilman kulmapeiliä), kuten yleensä tehdään (käyttämällä vastaavaa määrää lisäloittopaloja), niin huomaat hyvin nopeasti, että äsken tekemäsi säätö onkin taas päin prinkkalaa. Tämä johtuu kulmapeilin kallistuskulmasta, mikä on luultavasti jotain muuta kuin tasan 90 astetta.
2.) Kuvassa on ruuvikiristys (tai parikin), mitkä kiristävät osia paikalleen tarkentimeen sivusta ruuvilla puristamalla. Laserin saa siis kiristettyä n+1 erilaisella tavalla kulmapeiliin ja varmuutta ns. "oikeasta asennosta" ei löydy ilman huolellista asemointia jokaisessa kiristyspaikassa.
3.) Sama taitaa päteä myös kulmapeilin kiinnitykseen muuhun tarkentimeen. Tämä on aina ruuvikiristyksen huono puoli, mikä käytännössä vesittää kaikki laserin käyttöhyödyt tarkassa kollimoinnissa.
Paras asennus kuvauskalustolla olisikin suoraan kierteillä tehtävä kiinnitys, mutta sen rakentaminen vaatii omat osansa, joilla sovitus tehdään. Ja suositeltavaa olisi myös hukata tuo kulmapeili pois kuvausjunasta kokonaan (=tällöin kokonaiskollimointi-yhtälöstä poistuu yksi lisämuuttuja pois). Onneksi kameran asennus tarkentimeen on se "irrallaan tehtävä" säätö tässä asiassa. Mutta jos käyttäisin laseria kollimoinnissa (kuten aiemmin neuvoin referenssinä), niin kiinnittäisin sen mahdollisimman suoraan putken tarkentimeen eli ilman kulmapeiliä.
Hukkaa siis tuo kulmapeili ja säädä sitten tarkentimen kallistus niillä neljällä ruuvilla laserin ollessa huolellisesti oikein kiristettynä tuohon tarkentimeen.
Saatko tuon 1.25" okulaarisovittimen kiinni kulmapeilin tilalle? Vai meneekö laseri suoraan tuon kulmapeilin tilalle eli on kyse 1.25" kokoisesta sovituksesta tuossa kohdassa?
Sitten kun tarkennin on kollimoitu oikeaan asentoon (=putkesta tulevan optisen akselin keskelle), voit kiinnittää kulmapeilin paikalleen ja tutkia nyt kulmapeilin asentoa laserillasi. Korjaus tehdään nyt kulmapeilin peilitason sisäiseen asentoon, ei enää muualle tarkentimeen. Kokeile myös pyörittää kulmapeiliä tarkentimessa ja katso kuinka laserpiste vipattaa ympyrää apupeilin pinnalla. Se kertoo siitä, ettei kulmapeilisi kulma ole juuri tarvittavat 90 astetta. (=Jos kulmapeilisi kulma olisi tasan suorakulma, niin silloin kulmapeilin pyöritys laserin kanssa ei näkyisi millään tavalla apupeilin pinnalla, vaan laserpiste pysyisi paikallaan pyörityksen aikana.)
Ja lopuksi: jos heijastusrenkaat putkeen edestä katsomalla ovat keskenään keskityneitä, niin hyvä näin. Olet hyvin lähellä oikeaa kollimointia

Huomaa kumminkin, että näkymää pitää katsoa monelta etäisyydeltä putken edestä. Jokainen etäisyys kertoo eri tavalla kollimointia noista heijastuksista. (Tsekkaapa heijastukset esim. 2m, 3m 5m ja 10m etäisyyksillä putkesta tai siellä missä nuo renkaat parhaiten näkyvät, niin aina sieltä löytyy jotain pientä poikkeamaa johonkin suuntaan. Silmäsi kollimointi-tarkkuus paranee vain lisäharjoituksen myötä...

) Itse olisin onnesta soikeana, jos minulla olisi käytössäni optinen penkki, jossa kaukoputken edessä käytettävää katselupistettä voisi muuttaa 1,5m...15m etäisyyksille ja tuossa optisessa testipenkissä olisi riittävät säädöt, joilla putken mekaanisen ja optisen akselin saisi linjattua juuri tuon katselupisteen linjan kanssa millin tarkasti kohdalleen. Jopa olisi helppoa tehdä putkelle kaikki sen vaatimat peruskollimointisäädöt.