Kirjoittaja Aihe: Järviä ja soita  (Luettu 1246 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa PCW

  • Ryhmäaktiivit
  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 35
Järviä ja soita
« : 10-09-2020, 15:31:56 »
Tälläkin palstalla kirjoittelevat ja Taivaanvahtia aivan mielettömillä valokuvilla muistaneet harrastajat ovat innostaneet minuakin kokeilemaan Kuun kuvausta. Taivaanvahtiin olen joitain digiscoping-menetelmällä otettuja kuvia laittanutkin, mutta eihän tuollainen okulaarin lävitse kännykällä -kuvaaminen ihan parasta mahdollista jälkeä tuota. Yhden "oikean" kuukuvan otinkin, mutta siinä sitten terävyys jäi hyvin pehmeäksi. Onneksi sain hyviä neuvoja asian suhteen.

Toissayönä oli kuin olikin selkeää – ja todella mojova Kuu!

Mielessäni kävi havaita Kuun järvialueita, Mare Vaporumin ja Mare Imbriumin välillä. Terminaattori oli sopivalla kohdalla, osa järvistä oli jäänyt jo varjoon. Ajattelin jälleen harjoitella lisää Kuun valokuvaamista, josko onnistaisi. Opin minä ainakin yhden uuden asian: se kameran akku kannattaa olla ladattuna, kun lähtee kuvaamaan. Noloa. Ehdin onneksi yhden kuvasarjan ottaa ennen akun hiipumista. Nyt tarkkuus oli noin periaatteessa kunnossa, mutta mikä lie osa ollu vinossa, kuvassa oli haamukuvia. Eli kutakin kohdetta oli kuvassa kaksi kappaletta, hieman limittäin toisensa päällä. Joten eipä muuta, kuin okulaarin lävitse tähtäämään kännyä ... ja lopputulos on ohessa.

Onneksi maltoin käyttää tunnin verran aikaa ihan pelkkään visuaalihavaitsemiseen, koska katsottavaa riitti ja visuaalisesti kuvan sai erittäin tarkaksi melko isollakin suurennuksella. Ja sain keskityttyä näihin järvialueisiin.

Kuvassa olen merkinnyt nämä kiinnostukseni kohteet numeroilla. 1 on Lacus Doloris (Kärsimyksen järvi), 2 Lacus Odii (Vihan järvi) ja 3 Lacus Felicitatis (Onnellisuuden järvi). Pohja varjossa oleva kraatteri vierellä on Manilius, joka on nimetty ensimmäisellä vuosisadalla eläneen roomalaisen runoilijan Marcus Maniliuksen mukaan. Maniliuksen elämästä ei tiedetä juuri mitään, mutta häneltä on jäänyt viisikirjainen runoelma nimeltä Astronomica (joka tosin on enemmän astrologiaa kuin astronomiaa).

Numerolla neljä on Palus Putredinis (Mätänemisen suo). Tämä on melko helppo havaittava pienelläkin kaukoputkella.

Kaikkiaan mainio havaintoreissu Kuunkin osalta! Kuukuvausharjoittelu osaltani edelleen jatkuu. Mutta jatkakaa te osaavammat kuvaajat ehdottomasti upeiden kuvienne ottamista.
Paula Wirtanen
Kuu ja planeetat sekä Asteroidit ja komeetat -harrastusryhmä. Virallinen kuuhullu.