Kirjoittaja Aihe: Binoviewer ja kollimointi  (Luettu 12107 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Binoviewer ja kollimointi
« : 03-06-2020, 21:57:21 »
Ostin siis keväällä Baader MaxBright II binoviewerit ja sittemmin luin CN:n foorumeilta asiaa tuollaisen bv-laitteen kollimoinnista.
Ks. https://www.cloudynights.com/topic/710299-baader-maxbright-ii-collimation/

Omassa bv-yksilössäni ei ole tuota okulaaripidikkeiden kallistusongelmaa, mutta tässä taitaa olla kohdistusongelmaa laitteen toisessa päässä eli tuolla beam splitter kohdistuksessa.
Googlasin lyhyesti ja löysin tämän periaatekuvan ja tämän kirjallisuusviitteen aiheesta. Käytännössä tällaiselle kollimointiongelmalle ei taida olla mitään tehtävissä harrastajavoimin, joten kirjoittelin kyselyn Baaderille aiheesta, mitä tuolle voisi tehdä? On kumminkin kyse takuunalaisesta uudesta laitteesta, joten kysyin samalla tuollaisen laitteen vikakynnyksestä. Onko tuo tulkittavissa viaksi vai kuuluko se vain tämän hintaluokan laitteen ominaisuuksiin?

Tässä näkyy tuo kohdistusongelma Hovie Glatterin holograafi-laserin avustuksella:
{alt}

Tuon CN-keskustelun kirjoittaja tiesi näin prismojen säätelystä:
In addition to aligning all those reflections and distances, you have to assure the rotation really is parallel and centered on the central incoming ray.
All these alignments make it a very tricky project outside of a well-equipped machine shop. Or else you will need to build some form of collimation system for every element.


Ts. saa nähdä mikä on Baaderin suhtautuminen tuohon kyselyyni (liitteenä).
Tuosta tuntuu olevan jotain kiusaa Quarkin kanssa, sillä olen ollut huomaavani ongelmia juuri tuon vasemman kiikaripuoliskon kanssa, josta saa heikomman Ha-kuvan ulos kuin oikeasta puoliskosta... :huh:

Ai niin, ristikot ovat vinossa sen takia että binoviewerit olivat sylissäni ja otin samaan aikaan kuvaa ulos tulevasta laser-ristikosta ja yhdistelin kuvia Photoshopissa. Tuon okulaarikohdistuksen suhteen asiat ovat täällä 100% kunnossa, mutta onko tuo beam splitter -ongelmani vinjetoinnin kera sitten oikea ongelma? Minusta on, mutta saa nähdä Baaderin kanta asiaan.
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #1 : 05-06-2020, 18:26:50 »
Baaderin tuki vastasi kyselyyni eilen ja antoi standardivastauksen:

There are many things which can cause this behaviour, and we tested all units thoroughly before they left our house.
E.g., if you look under a slightly different angle into the binoviewer with one eye than with the other, there is no more total reflection in the binoviewer. But this is not because of the binoviewer, but because you are not looking at a perfectly straight angle at both of the rhombusprisms inside of the binoviewer.
Is there a difference if you turn the MaxBright upside down, i.e. rotate in 180° in the focuser?
The Quark can cause problems, too – are you sure that it is really perfectly straight in the light path? You can test this by rotating the Quark and see what happens.


Vastasin takaisin tällä kuvalla ja kertoen samalla uutta tietoa tuosta aiheesta.
Kysyin samalla kuuluvatko tällaiset epäkeskeiset tummentumat oikein kollimoituun binovieweriin  (vasemmassa puolessa selvästi tummempi varjo tuossa sivussa kuin oikeassa)?
Ts. tuon vasemman puolen sinertävän tummentuman näkee jo puolihuolimattomasti tyhjiin okulaariholkkeihin vilkaisten ja aina se näkyy selvästi tuossa vasemmassa valoaukossa... :undecided:

{alt}

Liitteessä näkyy tuo testijärjestelyni, josta otin kännykällä kuvat tuohon kuvakollaasiin okulaariaukoista binoviewerin asennon ollessa normaalisti oikein päin ja ylösalaisin. Otin monta kuvaa ja pyrin keskittämään kännykkäobjektiivini tuon okulaariaukon keskelle. Oma "mutu" sanoo, että tuon BV:n beam splitter ei ole ihan keskellä valon kulkutietä, mutta mitäpä minä tiedän tuon härpäkkeen sisuskaluista. Voisiko joku muu siis tehdä samanlaisen helpon vertailutestin ja kertoa tänne mitä tuolla binoviewerin tyhjissä okulaariaukoissa näkyy, kun se on kiinni linssiputkessa? Kiitos! (Baader on pysynyt hiljaa eilisestä lähtien ts. taitavat asiakastuessa odotella johtajan paluuta työpaikalle kommentoimaan tätä asiaa.)
- Timo Inkinen

Poissa AstroIle

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 58
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #2 : 06-06-2020, 16:12:58 »
Hei,

Luin Timpen lohduttoman pyynnön, että voisiko joku ottaa kuvia omista laitteistaan, onko varjostuma ominaisuus kaikissa binoissa.
Omistan sattumalta myös HowieGlatterin laserin tarvittavine lisäkkeineen, joten yritin simuloida Timpen mittauksia.
Kaikki kuvat on otettu kännykällä käsivaralta ja laseri on pidetty käsissä parhaankyvyn mukaan.

Summa summarum: Baader Mark V:ssä ei ole pahoja varjostumia katsoi mistä suuntaa tahansa. Jos MaxBright II varjostumat ovat ominaisuus voi Baader olla huolissaan, kun sadat ostajat tulevat vaatimaan korjauksia. Joka tapauksessa Baaderin pitäisi ottaa MB II säädettäväksi.
Aikoinaan Baaderin vanhoilta webbi sivuilta olin näkevinään, että heillä on binoviewereiden säätölaitteet testipenkkeineen omasta takaa.

Kuvassa näkyvä SW100/900 on edellisen omistajan mukaan ollut joskus tällä foorumilla aktiivisen hyvinkääläisen astroharrastajan omistuksessa.  :azn:

t.Astroile

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #3 : 06-06-2020, 18:47:09 »
Kiitos kattavasta vertailusta!  :cool:
Tuo tieto Baader Mark V:n olemattomista varjostumista kertoo jotain sekin. Ainakin voidaan sanoa, että toisessa Baaderin binoviewerissä ei näy tuollaisia varjostumia, joten tässä on joko kyse MBII:n säätövirheestä tai sitten MBII:n rakenne on sellainen, että tässä mallissa alkavat näkymään nuo varjostumat paljon helpommin kuin tuossa Mark V mallissa. Jonkinlaisena referenssinä voisi pitää vaikkapa tätä BillP:n perusteellista arviointia MaxBright II mallista:
https://www.cloudynights.com/articles/cat/user-reviews/field-test-of-the-baader-maxbright%c2%ae-ii-binoviewer-r3238

Tuolla kerrotaan näin:
"Collimation: Permanently Collimated (no accessibility to user)"
Ja näin:
" All compares yielded crisp and highly defined views with no readily perceivable differences to the optical characteristics of the views.  In addition, when I scrutinized the views separately through each of the eyepieces on the MaxBright II, I did not notice any marked difference in the brightness from the left side vs. right side views.  I was surprised by this as on the William Optics Binoviewer the two sides show views easily dissimilar in brightness, I would presume due to the splitting of the beam in the prisms not splitting entirely equally to each side.  So the MaxBright IIs evidently do a much improved job at maintaining a very nearly equal 50-50 spilt of the beam since no obvious difference was readily seen."

Pitänee katsoa noiden läpi päivällä muutoinkin kuin vain Quarkin kautta ja vertailla tuo kirkkausjakautumaa. Jos vaikka tuolta tulisi jotain suuntaa-antavaa testitulosta tämän yksilön kuvalaatuun ja lisää kerrottavaa Baaderille. BillP:n arvion mukaan tällaiset MBII binot ovat hyvinkin suositeltavia harrastuslaitteita omassa hintaluokassaan.

" I have been binoviewing with my telescopes for well over a decade, but the experience has never been what I would call a pleasant one due to the myriad of quirks I find when using the William Optics Binoviewers. However, with the MaxBright II Binoviewer all the issues I previously encountered are now fully resolved, making my experience binoviewing for the first time entirely enjoyable. Over the 4+ weeks of testing the components of the MaxBright II system performed flawlessly and provided me with many memorable views of rich star fields, open clusters, double stars, galaxies, nebula, supernova remnants, the Moon and planets (Venus)."

Voisin laittaa nämä testikuvat myös tuonne CN:n kollimointi-keskusteluun arvioitaviksi, sillä se tuonee lisätietoa aiheesta.

Ai niin, omat aiemmat laser-kuvani ovat kaikki binoviewerin tuloaukkoon laserilla osoittamalla otettuja testikuvia. Tässä on kuva tilanteesta, kun asetin saman laserin okulaaripitimiin eli lähtöpuolelle (vasen ja oikea pidin erikseen samaan kuvaan tuotuna). Tässäkin näkymässä näkee kuinka tuo vasen puolisko valon kulkutiessä vinjetoi enemmän tuolta reunasta kuin oikea puolisko (samasta vertailukohdasta). Laskekaa vaikka noita selvästi näkyviä ruudukoita kumpaankin suuntaan; neljä täyttä ruutua pitäisi näkyä jokaiseen suuntaan, jos laitteessa ei ole yhtään vinjetointia.

{alt}

Kuvassa näkyvä SW100/900 on edellisen omistajan mukaan ollut joskus tällä foorumilla aktiivisen hyvinkääläisen astroharrastajan omistuksessa.  :azn:

Juu, niin ne laitteet kiertävät...  :grin:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Vanhat/T%C3%A4htikuvauskalustoa_8_2010.jpg
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Vanhat/Ohjausputken_lukitus_8_2010.jpg
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Vanhat/T%C3%A4htikuvauskalustoa_8_2010a.jpg
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #4 : 06-06-2020, 21:36:21 »
Voisin laittaa nämä testikuvat myös tuonne CN:n kollimointi-keskusteluun arvioitaviksi, sillä se tuonee lisätietoa aiheesta.

Nyt tuolla: https://www.cloudynights.com/topic/710299-baader-maxbright-ii-collimation/page-2
Saa nähdä, avasinko Pandoran lippaan tuolla raapustelullani, kun tuo epätasainen valojakautuma on varmaan todellista useimmissa binoviewereissä  :tongue:

Tutkin asiaa katsomalla maakohteita MB II:lla ja päivänäkymä-testeissä tuli hiukan outoja lopputuloksia.
Kahdella silmällä binovieweriin katsomalla ei ole mitään ongelmaa. Kuva näyttää hyvältä, sen valojakautuma tasaiselta ja kaikki on ok. Sitten kun laitan tulpan oikean puoleisen okulaarin päälle ja katson binovieweriin vasemmalla silmälläni, tuo tummentuma tulee kiusaamaan kuva-alan reunalle. En tiedä miksi vasen silmäni bongaa tuon ilmiön vasemman puolen näkökentästä hiukan häiritsevästi päivänäkymässä (lähtöpupilli oli millin luokkaa). Jos näet katson oikealla silmälläni tuohon vasempaan okulaariin, niin kuva on taas normaalin näköinen - reunassa ei näy tummentumaa. Ja jos käännän binoviewerin ylösalaisin siten, että katson oikealla silmällä tuohon äsken ongelmia aiheuttaneeseen vasempaan okulaariin, niin sen näkymä on taas normaali.
Olisikohan vasemmassa silmässäni jotain suuntavirhettä ilman silmälaseja, mikä aiheuttaisi tuo kiusaantumisen? Tuo tulisi esille jos ja kun MaxBright II tarjoaa jotain 50/50 valojakautumasta poikkeavaa valojakautumaa. Muttakun nuo laser-mittaukset näyttävät kiistatta tuon ongelman esiintymisen...
Olen siis hämilläni tuosta lopputuloksesta ja pitänee odottaa mitä tuloksia tulee CN foorumeilta :undecided:
- Timo Inkinen

Poissa Pappis

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1077
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #5 : 06-06-2020, 21:49:20 »
Onlo sulla piilokarsastusta ja/tai laseissa prismakorjausta? Jos on, niin tällöin silmäsi eivät välttämättä katsele samansuuntaisilla optisilla akseleilla...

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #6 : 07-06-2020, 13:02:35 »
Jep, tuo voisi olla hyvä selitys havainnoilleni. Muistelen nähneeni silmälasitilauksissani niitä pyöreitä asteikkokuvia, johon on merkitty nuolia ja jokin astelukema. Huomasin tuolloin, etteivät nuo nuolet ole merkitty ihan samaan suuntaan, vaan noissa nuolissa oli jokin pieni kulmaero. Käytännössä tuo selittää asian täydellisesti, joten pitää harkita silmälasien lisäämistä binoviewer-yhtälöön.

Outo juttu tässä on edelleen se tosiasia, etten havaitse vastaavia ongelmia tavallisissa 8x40 ja 8x50 kattoprismakiikareissani. Tosin vaihdoin aikoinaan kalliit Swarowskin 8x21 kattoprismakiikarit pois, koska minusta niissä oli jokin heijastusongelma tietyissä tilanteissa tuon kattoprismarakenteen takia. Noissa 8x21:ssä lähtöpupilli oli 2,6 mm kokoinen, joten tämä piilokarsastus-ongelma liittyä myös kapeampiin lähtöpupilleihin tai sitten on kyse optiikan sisäisestä suunnittelusta ja sen lieveilmiöistä. Mutta Mr. Murphyn mukaan minulle tulee tietysti tulla Baaderilta sellaiset binoviewerit, joissa on epäedullinen 40/60 valojakautuma juuri tuon vasemman silmäni suhteen, mikä on se ongelmallinen osatekijä tässä (=heikompi näkö siinä).
- Timo Inkinen

Poissa Pappis

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1077
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #7 : 08-06-2020, 19:32:40 »
Jep, tuo voisi olla hyvä selitys havainnoilleni. Muistelen nähneeni silmälasitilauksissani niitä pyöreitä asteikkokuvia, johon on merkitty nuolia ja jokin astelukema. Huomasin tuolloin, etteivät nuo nuolet ole merkitty ihan samaan suuntaan, vaan noissa nuolissa oli jokin pieni kulmaero. Käytännössä tuo selittää asian täydellisesti, joten pitää harkita silmälasien lisäämistä binoviewer-yhtälöön.
Nämä numerot voivat olla myös hajataitteisuutta, joka sekin vaikuttaa katseen "akseleihin".

Outo juttu tässä on edelleen se tosiasia, etten havaitse vastaavia ongelmia tavallisissa 8x40 ja 8x50 kattoprismakiikareissani. Tosin vaihdoin aikoinaan kalliit Swarowskin 8x21 kattoprismakiikarit pois, koska minusta niissä oli jokin heijastusongelma tietyissä tilanteissa tuon kattoprismarakenteen takia. Noissa 8x21:ssä lähtöpupilli oli 2,6 mm kokoinen, joten tämä piilokarsastus-ongelma liittyä myös kapeampiin lähtöpupilleihin tai sitten on kyse optiikan sisäisestä suunnittelusta ja sen lieveilmiöistä. Mutta Mr. Murphyn mukaan minulle tulee tietysti tulla Baaderilta sellaiset binoviewerit, joissa on epäedullinen 40/60 valojakautuma juuri tuon vasemman silmäni suhteen, mikä on se ongelmallinen osatekijä tässä (=heikompi näkö siinä).
Riippuu kiikareista, missä kulmassa "virheen" täytyy olla näkyäkseen. Kattoprismakiikareissakin on eroja.

Mutta, roki pienempi lähtopupilli tarkoittaa sitä, että toleranssia auuntausvirheille on vähemmän.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #8 : 09-06-2020, 21:26:18 »
Sain Baaderin tuesta toisen vastauksen, jossa oli lisää infoa muttei ratkaisua.

There is some polarization in the binoviewer but it is no problem when you use the binoviewer as intended: Using eyepieces and letting the brain combine the images to one instead of comparing them side-by-side. But you'll notice some polarization in every binoviewer based on prisms.
But it becomes a problem in your special case: The H-alpha-image is dimmer than usual, because of the narrow transmission of the filter, and a filter system like it is used in the Quark unfortunately adds more polarization than it is good for binoviewing. The problem is that there are films inside of the Quark unit which cause polarization, and we have no way to predict how these interact with the prisms inside of a binoviewer.


Toisin sanoen Quarkin polarisaatio ja Baaderin prismojen polarisaatio ovat aihuttaneet osan ongelmistani tuon yhdistelmän käyttämiseen. Olen näet saanut katsottua noilla binoviewereillä onnistuneesti myös Ha-Aurinkoa, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että komeimmat näkymät tarjotaan ihan yksikkö TV 32mm Plösslillä ja 150/4800mm putki + Quark = 150x yhdistelmällä. Jatkossa tiedän kumminkin pyöritellä noita osia keskenään, kun tuo polarisaatioasia tuli virallisesti vahvistetuksi.

Sitten tuli juttua originaali Quarkin sisäisestä barlowista, mikä ei päde omaan kalustooni Combo Quarkin kanssa:

There is another, bigger problem especially with the Quark H-alpha filter: Please remember that a binoviewer needs about 11 cm of optical path. The problem is less the additional amount of glass, but most of all the increased distance to the Quark unit: The Quark is designed to be placed directly in front of the eyepiece. If you use it so far away from the eyepiece, the integrated telecentric of the Quark can't work as intended, the magnification is not the one you expect, and so far away from the eyepiece, the Quark will act as a very small diaphragm, so you're losing even more light and resolution.

So, unfortunately we can't give you an advice to get the expected quality with your special setup, although we have used the Maxbrigt successfuly with several H-alpha-setups from other manucaturers were the telecentric unit is a separate product and is designed for such a long backfocus.
< NIINPÄ... Olen itsekin käyttänyt Combo Quarkia Televuen telesentrisillä Powermate jatkeilla.>

You should please contact Daystar/Quark and ask if there is any way to use the system with binoviewers, or how far the field stop of the eyepiece can be away from the Quark unit. But please do not purchase a second Quark to mount them both above the binoviewer – the weight would be too much; the eyepiece clamps are designed for larger eyepieces, but not for long and heavy setups like H-alpha-filters plus large eyepieces.

Jos toivoivat Baaderilla pääsevänsä minusta eroon vierittämällä syytä Daystarin niskaan, niin TÖÖT! väärin luulivat... :grin:

Nakitin takaisin tukeen viestillä, jossa kiittelin neuvoista polarisaation kanssa + oikaisin käyttäväni Combo Quarkia + kerroin vasemman silmäni ongelmista + kyselin lopuksi kuinka sitten nuo laser-testit näyttävät vasempaan okulaari-puoleen enemmän tuota reunavinjetointia? Niin... ja lisäsin sitten tämän kuvan, jossa tutkin myös polarisaation yhteisvaikutusta Glatterin holograafisen laserin kanssa. Etsin laservalolle kirkkaimmat ristikkovalot ja 90 astetta tästä kääntäen etsin myös ne himmeimmät valot tuon polarisaation kannalta. Edelleenkin olen sitä mieltä, että tuossa valojakautumassa on huomautettavaa, koska oikealla puolella saa pyöritellä laseria 360 astetta ympäri ilman että tuo reunatummentuma kovasti tummenisi. Vasemmalla puolella samainen reunatummentuma vei 1/4 osan näkökentästä, kun laserin pyöritysasento oli oikea maksimipolarisaation aikaansaamiseksi :sad:
ks. kuvaa, jossa tuo beam splitterin säätövirhe näkyy sangen hyvin:

{alt}

Tässä taidetaan pahimmillaan tulla siihen lopputulokseen, että tuon verran valojakautuman poikkeamaa sallitaan tähän Max Bright II binovieweriin. Tai stten taipuvat ottamaan tämän vaihtoon paremmin kollimoituun MB II laitteeseen... väsytystaistelu on menossa. :tongue:
- Timo Inkinen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2362
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #9 : 10-06-2020, 21:58:09 »
Mitä tämä tarkoittaa:
and so far away from the eyepiece, the Quark will act as a very small diaphragm, so you're losing even more light and resolution.

Jos pitää paikkansa, quark ilmeisesti vinjetoi? Eikö vinjetoinnissa reunat himmene ja vain keskialue saa täyden määrän fotoneita?

Edit mietiskelin vinjetointia ja päädyin tähän: jos kaihdin on objektiivin lähellä, koko kenttä himmenee tasaisesti, jos lähempänä okulaaria reunat himmenee ja jos aivan okulaarin edessä, tulee musta fieldstoppi eli kenttä kapenee. Ehkä Baaderin mainitsema ongelma ratkeaisi suurentamalla objektiivin edessä olevan vanerin reikää, silloinhan quarkin hukkaama valo kompensoituisi lisäämällä vanerireiän valotehoa? Se vaan että kestääkö quarkki niin tuimaa tehoa vai ylittääkö sen mitoitukset?

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #10 : 12-06-2020, 20:45:10 »
En täysin ymmärtänyt itsekään tuota lausetta ja jätin sen huomiotta, kun en omistanut originaali Quarkia.
Käytännössä Quarkissa on sisäinen 21mm field stop, mikä rajoittaa okulaarien käyttöä. Toisin sanoen esim. 27mm field stop lukemalla varustettu okulaari vinjetoi tuon verran, kuten kirjoitin tuonne toiseen Aurinkoputken hankintaa... ketjuun.
Yhdellä Televue 32mm Plössl okulaarilla tulee esille kuvaamasi "...jos aivan okulaarin edessä, tulee musta fieldstoppi eli kenttä kapenee..." tapaus. Binoviewerin kanssa (MB II) sinne tulee noin 27mm kokoinen aukko tuon Quarkin 21mm kokoisen aukon perään, joten koko kenttä taitaa himmetä yhtä okulaaria tasaisemmin. En ole kiinnittänyt toistaiseksi tuohon huomiota.

Käytännön ongelma on tässä tapauksessa tuo MB II:n vasemman puolen voimakkaampi polarisointi, mikä tulee tietyissä binoviewerin asennoissa esille Quarkin kanssa näkökentän tummentumana. Tuota voisi tutkia lisää juuri tuon Quarkin kanssa, kun tiedän mistä tuo johtuu, mutta olen toistaiseksi ollut yleisesti tyytyväinen edes siihen, että olen saanut Ha-kuvaa ulos tuolta binovieweristä :grin:

Yritin tässä pari päivää sitten perustella Baaderille omaa näkökantaani tähän ongelmaan, mutta tuolta tuli niin nuiva vastine, että taidan tyytyä tilanteeseeni.
Lähetin sinne mm. tämän kuvan, jossa olen verrannut MB II:n polarisaatiota vasemmassa ja oikeassa puolessa tuota binovieweriä. Heijastin tuossa testissä Howie Glatterin laser-ristikon MB II:n läpi seinälle ja etsin heijastuskuvista eniten ja vähiten vinjetoivat kuvat ja otin niistä vertailukuvat tuohon kuvakollaasiiini. Ja kuten polarisaatio-periaatteen tietävät muistavat, niin tuossa riittää 90-asteen kääntö laseriin, jotta polarisaatiot menevät ristikkäin ja kuva pimenee voimakkaasti (tai valostuu vastaavasti).

Baaderin vastaus uteluuni tuon ilmiön tulkinnasta oli niin luokaton, etten nyt enää välitä olla tuollaisten "asiantuntijoiden" kanssa tekemisissä...  :veryangry:

"However- we do not perfom laser experiments as testing for polarization. One single wavelength does not provide symptomatic insight into what your eyes will see at night.
Binoviewing is best performed with the desired magnification created by choosing the appropriate eyepiece focal lengths, not by dimming the energy unnecessarily by barlow lenses way in front of the focal plane.
Barlows will not work if you put such a long optical path-length between the barlow and the eyepiece - the optical design of the barlow does not allow for this - the image will be distorted due to the inappropriate use of the barlow.
We recommend you to use the binoviewer one time at night as intended - for observing stellar objects with regular eyepieces and without barlow lenses in front of the binocular viewer.
If you don´t like what you see then, you might return the unit to the dealer that sold it to you. Because in this case you won´t find another binoviewer that will suit your needs."


Eli nuo puusilmät eivät ota Baaderilla mitään kantaa tuon binoviewerin beam splitterin heikkoon kohdistukseen. Kertovat vain Ha-Auringon havaitsijalle, että käyttäisit binovieweriä yötaivaan kohteisiin, kuten se on suunniteltu toimivaksi. Etkä yrittäisi käyttää sitä Daystar Quarkin kanssa, koska tuo Baaderin tuen luulema barlow-mitoitus ei tulisi antamaan sen kanssa minkäänlaista kelvollista kuvaa. Tuo on sis Baaderin tuen asiantuntematon ja osaamaton mielipide tästä Quark + MaxBright II asiasta, mistä olen hyvin jyrkästi eri mieltä heidän kanssaan ja jätin heille vastaamisen tekemättä toistaiseksi kokonaan... :realmad:

Ensinnäkin tuon vasemman puolen ongelmana ei ole binoviewerin optinen lisäpituus, koska käytössäni ovat Televuen telesentriset Televue PowerMate barlowit. Niistä valo lähtee täysin yhdensuuntaisena ulos tuolta PowerMatesta, eikä siis tee ongelmaa Quarkille, eikä myöskään Baaderin MB II binoviewerille.
http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/10/Reaching-F30-with-a-Refractor
"We recommend a Tele Vue Powermate Barlow above any other barlow lens.   This is because the 2X, 2.5X and 4X are truly telecentric.   That means the light bends eactly strait and doesn't budge from strait and parallel.  This is really very important with a DayStar.   Light that hits the filter at an angle will shift in wavelength.  If the barlow is sending some light strait, but some at an angle, your image will have vignetting and areas that are darker, lighter and on/off band for Halpha.    This is a pretty severe effect that can be easily avoided with the right barlow lens."

Näen itse omilla silmilläni tuon Daystarin artikkelin todeksi ts. saan MB II binovieweristä ihan hyvää Ha-kuvaa, kun onnistun asettelemaan silmäni Quarkin suuren suurennuksen aiheuttaman pienen lähtöpupillin (=koko millin molemmin puolin) taakse juuri oikeaan katselupaikkaan.  Ja samaan aikaan pitää huomioida binoviewerin sisäinen polarisaatio, minkä pitää olla sellaisessa asennossa, ettei se pimennä tämän binoviewerin vasemman puolen valosta tuota liki neljäs-osaa mikä näkyy tuossa yllä olevassa testikuvassani hienosti. MOT!

Jos nämä Baader tuen ns. "asiantuntijat" olisivat valmiita myöntämään, että heidän muutoin mainiossa tuotteessaan saattaa olla tuon beam splitterin puutteellisen kollimoinnin aiheuttamaa valonjakautumis-ongelmaa, niin tässä asiassa päästäisiin eteenpäin. Mutta kun ei, niin ei...  Kuten tuosta kuvasta näkyy, niin tämän MB II yksilön prismoissa on nyt sellainen pieni säätövirhe, että tämä binoviewer jakaa tuon kuva-alan reunassa näkyvän polarisaation enemmän vasemman silmän osaksi kuin oikean silmän osaksi. Tämän olen osoittanut nyt Baaderin osaamattomalle tuelle monella eri tavalla testaten, tuloksetta. Ongelmaa ei varmaan edes näy kun MB II:sia käytetään ilman tuota Quarkia tai ilman sen mukanaan tuomaa lisäpolarisaatio-rakennetta
Ja koska Baaderin tuki on sitä mieltä, ettei heidän kannata tutkia asiaa lisää, niin ongelma taitaa jäädä tähän. Ennemminkin Baaderin väki haluaa tuon vastauksen perusteella suositella binoviewerin käyttöä vain yötaivaan katseluun, mihin se on heidän mukaansa suunniteltukin.... eh ja PÖH!  :veryangry:

Käytännössä tuollainen vasemman puolen voimakkaampi polarisaatio tulee esille lähinnä vain ja ainoastaan Quarkin tapauksessa, jossa on oma sisäinen polarisaationsa. Huonoimmassa tapauksessa tuo binoviewerin oma polarisaatio ja Quarkin oma polarisaatio haittaavat toisiaan niin pahoin, että neljäsosa tuosta vasemmasta valokulkutiestä voi himmentyä merkittävästi tässä Ha-käytössäni. Mutta nyt kun tiedän tuon, niin voin tutkia tarkemmin tämän optisen yhdistelmäni kokonaispolarisaatiota ja merkitä eri osiin mihin asentoon ne tulee asettaa, jotta tuo kokonaispolarisaatio-ongelma katoaa kokonaan.

Huh, tulipas pitkä vuodatus, mutta luulen nyt selvittäneeni tämän ongelman varsin perusteellisesti omin toimin Baaderin tuen huonojen vastausten provosoimana!  :smiley:

- Timo Inkinen

Poissa Pappis

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1077
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #11 : 12-06-2020, 22:44:08 »
Kyllähän se totta on, että se BV2 on suunniteltu johonkin käyttöön. Ja tässä suunnitellussa käytössä sen BV2:n rajat eivät tule liian helposti vastaan. Sä vaan nyt käytät sitä toisin, kuin a) he kuvittelivat, b) he suunnittelivat, c) he suosittelevat. Joten, ei ihme että alkaa suhtautuminen olla nuivaa...

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2362
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #12 : 12-06-2020, 23:01:51 »
En ole oikein sisällä polarisaatio jutuissa mutta jos ongelma korjaantuu kääntämällä quark sopivaan asentoon, niin se olisi hienoa.

Katsoin sanakirjasta "diaphragm", yksi käännös oli himmennin, eli kameran himmennin. Tämä tarkoittaa esim sitä vaneria jota pidät objektiivin edessä. Periaatteessa kaukoputken valokartion sisäpuolelle tuleva este syö fotoneita, kamerassa himmennin toimittaa sitä virkaa. Baaderin selitys tarkoitti että quarkki toimii himmentimenä koska siinä on vain 21mm reikä. Ja koska himmennin on lähempänä valokartion loppupäätä, se ei toimi samalla tavalla kuin kameran himmennin joka taas on enempi alkupäässä. Ero on käsittääkseni siinä että loppupäässä oleva himmennin himmentää enempi kentän reuna-aluetta. En tiedä miten se näkyy auringossa, huomaako siinä kirkkauseroa keskustan ja reuna-alueen välillä?

lisäys: Niin tosiaan jos vanerissa oleva aukko tekee niin suipon valokartion että se menee tuosta 21mm quarkista läpi kokonaisena, niin silloin se ei toimi kaihtimena eli himmentimenä ja silloin Baaderin puheet ei päde tässä tapauksessa.

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1325
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #13 : 13-06-2020, 17:32:52 »
Oletko varma ettei himmentäminen ole tarkoituksellinen keino yötaivaan kohteiden stereovaikutelman vahvistamiseksi? Dimmering filter effect on samantapainen kuin stereovaikutelma äänellä muutaman millisekunnin delay-efektillä toiseen kanavaan plus korvien etäisyys toisistaan.

Täällä: https://quizlet.com/146797405/psyc2020-tutorial-1-the-pulfrich-illusion-flash-cards/

Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7036
    • Valoa ja varjoja
Vs: Binoviewer ja kollimointi
« Vastaus #14 : 13-06-2020, 23:01:19 »
En ole oikein sisällä polarisaatio jutuissa mutta jos ongelma korjaantuu kääntämällä quark sopivaan asentoon, niin se olisi hienoa. (CLIP)
En tiedä miten se näkyy auringossa, huomaako siinä kirkkauseroa keskustan ja reuna-alueen välillä?

Ehkä tähän olisi paras ottaa lähteeksi tämä Wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Polarisaatio
"Tavanomaisen valolähteen, kuten lampun ja kynttilän, lähettämässä valossa sähkö- ja magneettikenttä värähtelevät satunnaisesti kaikkiin suuntiin eli valo on polarisoitumatonta. Sinitaivaan valo on heikosti polarisoitunutta. Nestekidenäytöissä on polarisoiva kalvo, jonka takia niiden lähettämä valo on voimakkaasti polarisoitunutta. (CLIP)
Jos sähkökenttä värähtelee vain yhteen suuntaan, valon sanotaan olevan täysin polarisoitunutta. Tavallisesti polarisoidusta valosta puhuttaessa tarkoitetaan tasopolarisoitua (lineaarista) valoa."

Ja toinen lainaus:
"Valo polarisoituu silloin, kun se tulee vinosti väliaineiden rajapintaan, jossa se heijastuu ja mahdollisesti taittuu. Tällöin sekä heijastunut- että taittunut valo ovat osittain polarisoituneet. "
Ja kolmas:
"Polarisoivissa aurinkolaseissa on molekyyliverkosto, joka päästää lävitseen vain pystytasossa värähtelevää valoa. Tämä siksi, että sileistä vaakasuorista pinnoista, esimerkiksi vedestä heijastunut valo on enimmäkseen vaakapolarisoitunutta joten pystypolarisoivat linssit eivät päästä sitä läpi."

Ts. tuosta on varmaan (?) kyse myös binoviewerin prismojen läpi käyneessä valossa. Tai ainakin noin asian käsitän.
Kulman ollessa jotain muuta kuin 0-astetta kahden polarisoidun valon suuntakulmien kanssa, lopputuloksena on tuo himmeneminen/pimentyminen, jota näkyy tässä kuvassa valoaukon reuna-alueella. Tuossa kaikki riippuu noista polarisaation suuntakulmista, enkä tiedä binoviewerin suunnittelusta yhtään mitään miksi tuota sivuvalon polarisaatiota tapahtuu siellä. Luotan tässä mielessä Baaderin lausuntoon, että tuo reunahimmentymä kuuluu asiaan näissä prismarakenteissa, joissa viewerin sisäistä valoa päätyy prismaan myös viistosti.

Jos ja kun tuossa reuna-alueen tummentumassa ollut valo on vaikkapa polarisoitunut 90 asteen kulmaan, niin Quarkissa tapahtuva valon polarisoituminen ei saa olla 0-asteen kulmassa (eli olisi juuri poikittain suorassa kulmassa tuon binoviewerin polarisaatioasteen kanssa). Jos näin olisi, valo ei pääsisi läpi tuolta osin, missä nuo kulmat ovat keskenään liki 90 asteessa. Ja jos tuo Quarkin kulma olisi vaikka 45 astetta, niin silloin valon läpäisyssä olisi ikään kuin 50/50 tilanne eli valo himmenisi, muttei kumminkaan kokonaan. Optimi olisi laittaa kummankin laitteen valon polarisaatiot samaan kulmaan, jolloin valo pääsisi esteettä läpi koko valon kulkutiellä. Voit ajatella tuota vaikka kahdella päällekkäisellä samankokoisella hilalla ja niitä nollan asteen ja 90 asteen kulmissa keskenään vaihtelemalla.

Oletko varma ettei himmentäminen ole tarkoituksellinen keino yötaivaan kohteiden stereovaikutelman vahvistamiseksi?

Binoviewer himmentää valoa ihan normaalistikin, koska tuossa esim. 150mm apertuurin valo jaetaan kahteen okulaariin periaatteessa 50/50 suhteessa. Kumpikin silmä saa siis vain toisen puolen tulevasta kokonaisvalosta, mutta tuosta ei ole haittaa, koska aivot osaavat yhdistää tuon ongelmitta (50+50=100). Nyt tässä tapahtuu jossain katseluasennossa tuota valon himmenemistä kuvan näkökentän reunalla vasemmalla valon kulkupuolella, mistä on satunnaisesti haittaa myös omalle näkökyvylleni, jossa on juuri tuota vasemman silmän näkemisen heikkoutta.

Tulee ikään kuin blackout -ilmiötä, jota tapahtuu joissakin okulaareissa, missä ei silmän asettelu lähtöpupilliin on muita tarkempaa. Ja tuo vaikeus on minusta tarpeeton haittatekijä, koska Baader olisi voinut tehdä binoviewerinsä sillä tarkkuudella, että tuota valon jakautumisen epätasaisuutta ei esiintyisi. Mutta annetaan tuon nyt olla, koska asian voi korjata noita polarisaatiokulmia säätämällä ja toisaalta myös havaintokokemuksella, jossa opitaan katsomaan himmeisiin, noin millin kokoisiin lähtöpupilleihin, joiden keskinäinen etäisyys toisistaan on hiukan epävarma ja vaikea asemoitava silmille tuon valokimpun himmeyden takia kirkkaassa päivänvalossa. Edellinen lähinnä  sen takia, että ovathan nuo binoviewerit täysin käyttökelpoiset esim. deep sky -kohteiden ja Kuun/planettojen katseluun kahdella silmällä vaikka teettävätkin ylimääräistä työtä Quarkin kanssa. Noissa muissa käyttötarkoituksissa kun on vain yksi polarisaation lähde, eikä mahdollisuutta tähän lisäongelmaan... :wink:
- Timo Inkinen