Ensimmäisessä viestissä oleva linkki ei enää toimi, mutta kerrotaampa muutamalla sanalla käytännön tutkimuksen tuloksia. Havaintomatkallani pääsin havaitsemaan muutaman yön melkein ideaalisen taivaan alla ja sain puristettua paljaista silmistä sekä ennen kaikkea TAL1:stä mielenkiintoisia magnitudi tuloksia.
Paljain silmin noin 2400 metrin korkeudessa 7.2 magnitudin tähdistä näkyi käytännössä kaikki. 7.5 magnitudin tähtiä näkyi myös runsaasti, mutta aivan kaikkia ei silmä tavoittanut kartan mukaan. Himmeimmät varmasti näkyneet tähdet olivat noin luokkaa 7.6-7.7 mag. Hieman alempana rajamaga laski tasaisesti noudattaen suurin piirtein sääntöä 0.5 mag / km.
Vastaavasti TAL-1:llä 2400 m korkeudessa 14.5 magnitudin tähdet olivat suurimmaksi osaksi näkyvissä. Useita 15 mag tähtiä näkyi, mutta ei niin helposti. Havainnoista löytyy myös joitakin yli 15 mag tähtiä. Tähän saisi varmasti vielä muutamia kymmenyksiä lisää, jos yrittäisi zeniitistä oikein kunnolla ja putki olisi täydellisesti kollimoitu. Nämä lukemat ovat melko matalalta 30-60 asteen korkeudelta. Kaukoputkella rajamagnitudi noudatti karkeasti sääntöä 1 mag / km, ehkä hieman alle 1 mag, mutta oli selvästi suurempi kuin paljain silmin. Mikäli Heikkilän Syvä Taivas -kirjan taulukko sivulla 13 pitää paikkaansa niin pääsin 5-10% erottumistodennäköisyyksiin. Tämän perusteella 20 cm:n putkella näkyisi 16.2-16.9 mag tähtiä ja 40 cm:n putkella 18.0-18.7 mag tähtiä. Toisaalta kääntäen TAL-1 (11 cm) vastaisi härmäläisessä kelissä noin 25 cm:n putkea näkyvien tähtien osalta. Havainnot tein 7 mm Naglerilla, josta tuli 115-kertainen suurennus.
Sama korrelaatio ei kuitenkaan toiminut deepsky kohteisiin, sillä esim. 12 mag galaksit olivat suhteellisen haastavia samoissa olosuhteissa. 13 mag kohteet jo vaikeita.
Ideaalinen havaintopaikka oli NOTin etupiha, muut havainnot erinäisistä paikoista ympäri La Palmaa.
Mr. Saloranta voisi laittaa omat lukemansa tähän perään, ainakin paljaan silmän osalta, koska väijyit niitä ajan kanssa.
