Visuaalihavainnot kaudella 2018-2019

Aloittaja Celest1al Sphere, 16.08.2018, 20:24:16

« edellinen - seuraava »

Celest1al Sphere

Moi kaikki!

Yöt ovat taas pimentyneet (ainakin Etelä-Suomessa) ja uusi havaintokausi on alkanut, myös visuaalihavaitsijoille! Ja tottakai perinteitä täytyy ylläpitää, joten avataan tänne uusi ketju myös tämän kauden visuaalihavainnoille!

Syvä taivas -ryhmä on perinteisesti käyttänyt kartonkisia havaintokortteja visuaalihavaintoja varten. Kortteja on vielä vähän jäljellä, mutta ajattelin, että lisää voisi taas teettää. Ketkä kaikki olisivat kiinnostuneita?

Laitetaampa tänne taas ahkerasti visuaalihavaintoja kauden aikana! :)

Terveisin,

Juha

VeskuP

Terve vaan!

Viime kausi meni minulta penkin alle kaikkien kiireitteni keskellä...

Nyt ajattelin ns. palata ruotuun.

Jos muuten uusia kortteja tilataan, niitä voisiko niitä tilata mattapintaisina piirtämisen helpottamiseksi? Muistelenko nyt omiani vai oliko tästä joskus puhetta?? Nimittäin se kiiltopintainen kartonki mikä nykyisissä korteissa on, ei ainakaan omaa jo valmiiksi surkeaa piirtotaitoa ainakaan yhtään paranna :grin:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

VP

Mulla on vielä entisiäkin jäljellä mutta eiköhän ne ennen pitkää hupene. Kohteet ei ainakaan lopu. :cool:

-V

VP

Lisätäänpäs havaintokertomusta viime yöltä. Piirtämään en alkanut olemattoman lyhyen "pimeän" hetken ajan. Ajelin kuitenkin selkeän sään vallitessa Huuhanmäen tähtitornille havaitsemaan. Näin aikaisin kaudesta sai ollakkin aivan itsekseen sillä muut seuran jäsenet taisivat olla nukkumassa. :grin:

Kohteita goton avulla on helppo poimia, ensimmäisenä käänsin putken Lyyran rengassumuun ja totesin pikaisen tarkentamisen jälkeen kelin olevan mitä mainioin. En ole ennen nähnyt Huuhalta DS kohteita kovinkaan hyvin, sillä se sijaitsee kaupungissa keskellä valosaastetta. Kuitenkin M57 erottui hieman sen rinkulan rakennettakin, sellaista "höytyvää" molemmilla sivuilla. Myös sumun viereinen himmeä tähti (magnitudia ~13) erottui vaalealta taivaalta helposti. Keskustähteä en erottanut tällä kertaa vaikka on sekin Huuhalta onnistuneesti havaittu moneen kertaan.

Seuraavana kohteena oli M13, se aiheutti näin hyvässä seeingissä "wau" efektin välittömästi. Kohde hajoaa yleensäkkin 12" apertuurilla jo todella mukavasti, mutta nyt oli kuin kuvaa olisi katsellut. Ei lepattanut mihinkään suuntaan yli 200x suurennuksella. :cool:

Messier 27 näytti OIII suotimella myös oikein hienolle. Myös se himmeämpi höttö sumun sivuilla näkyi helposti minun yllätyksekseni, sillä ilman OIII suodinta vaalea taivas meinasi hukuttaa myös keskiosan kokonaan. Samalla kertaa katsoin myös harsosumua (NGC6960), tähänkin OIII suodin on varsin tehokas apuväline. Vaikka taivas oli jo todella vaalea enkä meinannut kohdetta ilman suodinta löytää lainkaan, suotimella muoto oli kuitenkin selvästi erotettavissa joskin se oli jo melko himmeä. Pitänee koittaa uudelleen jahka aurinko laskisi vielä vähän alemmas.

Muina illan kohteina oli lukuisien Messierejen lisäksi NGC6826, vilkkuva planetaarinen. Se on kyllä edelleen nimensä veroinen kohde!

-V

Mikko_L

Sirppisumu NGC 6888!  Tänä vuonna olen keräillyt Caldwell-luettelon kohteita jossa tämä on numerolla C27.  Muutamaan kertaan olin jo yrittänyt, mutta mitään nähnyt - elokuun uudenkuun aikaan taivas oli kai vielä liian valoisa, ja nyt parina yönä kun olen ollut ulkona niin kosteus tiivistyy sumukiehkuroiksi ja heikentää läpinäkyvyyttä.

Ei se nytkään ollut mitenkään selkeä, mutta tuijotin herkeämättä varmaan parikymmentä minuuttia, niin jotain sieltä kuitenkin alkoi hahmottua.  Ensimmäistä kertaa harmitti ettei mukana ollut kynää ja paperia, joilla olisi voinut piirrellä.  Koitin painaa näkymän mieleen ja nyt heti kotiin tultua piirsin sen muistista paperille, ennenkuin avasin tietokoneen ja vertasin piirustusta valokuvaan.  Juuri siinähän se oli, oikean kokoinen, muotoinen ja oikeassa asennossa!

Sanoisin että 'haastava' sumu 15cm newtonilla, kun kuitenkin kaikkien Caldwell-kohteiden pitäisi olla havaittavissa jo 10cm linssiputkella.  Apuna oli ES UHC-suodin ja ES 24mm okulaari (31x).  Ilman UHC:ta ei tietenkään näkynyt edes tämän aavistuksen vertaa.

Katselin paljon muitakin hienoja kohteita mutta tämä tuntui saavutukselta!

-Mikko L
36/50/76/127/250mm

Timpe

Hyvä kuvaus DS-havaintojen tekemisen haasteista eli juuri tuota tarkoitetaan himmeiden sumujen havaitsemisella ;-) Moni saattaa katsella putkella, mutta havaitseminen onkin jo eri juttu (tuollaisessa tilanteessa kynän ja paperin puuttuminen harmitti varmasti!). Onnittelut!  :cool:
- Timo Inkinen

timokarhula

Hieno havainto, Mikko_L.  Pienin instrumentti jolla olen nähnyt NGC6888 on 25x100 kiikari jota käytin elokuussa 2007.  Sumu oli yhtä iso kuin Uranometrian symboli.  Sen pohjoispuolella olin näkevinäni pimeän alueen mutta en löydä kirjallisuudessa pimeää sumua siinä paikassa.  Sirppisumu oli mielestäni vaikeampi havaita mitä tähtipilvi NGC206 Andromedan galaksissa ja NGC604 Kolmion galaksissa samalla kiikarilla sinä yönä.

/Timo Karhula

mistral

Viime yönä oli kirkas taivas ja kuu ei häirinnyt, nappasin kiikarin ja katsoin zeniitissä olevaa Andromedaa. Se oli niin selkeä ja kirkas että ihmettelin, yleensä on himmeä. Ilmakehä taisi olla hyvin kirkas.

Mikko_L

Eilen alkuyöstä läpinäkyvyys ei ollut ihan paras mahdollinen, mutta pitkästä aikaa pilvetöntä.  Siispä ulos putken kanssa.

Ihan ensimmäiseksi yksi puuttuva Messier, M75 Jousimiehessä.  Löytyi helposti hyppelemällä Kauriin beta-tähdestä.  Ei näitä enää monta ole joita en ole Suomesta nähnyt - sitten muihin kohteisiin.

Pikkuhiljaa olen hoksannut että on olemassa hiilitähtiä, joita aiemmin en ole varta vasten etsinyt.  Siispä alkuun V Aquilae.  Se on todella syvän punainen, kuin hehkuva kekäle suoraan katsoessa.  Sivusilmällä väri haalistuu heti.  Toinen mitä piti kokeilla oli U Cygni - tämäkin löytyi, mutta olikin paljon himmeämpi eikä siksi väri näkynyt yhtä hyvin.  Tarkistin (AAVSO) että magnitudit tällä hetkellä ovat 7.5 (V Aql) ja noin 9-10 (U Cyg).  Myöhemmin vilkaisin vielä TX Pisciumia, mutta se on mielestäni enemmänkin oranssi kuin punainen.

Mainitsemaltani RASC-listalta poimin muutaman uuden kohteen:
-Planetaarinen sumu NGC 6781 kotkan delta-tähdestä länteen: selkeä mutta himmeä, melko suuri, toinen puoli kirkas ja toinen häipyy näkymättömiin
-Avoin joukko NGC 6940 harsosumun lähellä: tämä oli hieno, rikas joukko, paras pienellä suurennoksella
-Avoin joukko NGC 6802 'vaatehenkarin' vieressä: en ollut aiemmin huomannut tätä vaikka henkari tulee usein etsittyä taivaalta.  Himmeä, syrjäsilmällä ehkä erottui tähtiä tai sitten ei.
-Galaksi NGC 7331 Pegasuksessa, kirkkaampi keskusta ja hieman muotoa näkyi.

Mars: vaiheen lisäksi ei yksityiskohtia. Seeing oli kamala alhaalla ja huono zeniitissäkin..

Väliin vakiokohteita M57, M27, M15 ja M2.  En koskaan ole oppinut tähtihyppelemään M2:seen mutta se löytyy aina aluetta haravoimalla.  Kummassakin pallomaisessa näkyi paljon yksittäisiä tähtiä, M15:ssa enemmän.

Saturnus-sumu NGC 7009: edelleen vain vihreä tuhnu, hieman soikion muotoinen, väri on voimakas.  Vierestä M73 joka on varmaan Messier-listan mitättömimmän näköinen kohde, ja pallomainen joukko M72 joka on myöskin aika himmeä (minusta vaatimattomampi kuin esim. em. M75)

Lopuksi katse horisonttiin ja etsimään Fomalhautia.  Kiikaria ei ollut mukana mutta nappasin kaukoputkesta etsimen monokulaariksi.  Tähti löytyi ja seurailin sitä n. 10 minuuttia varmistuakseni ettei se ollut lentokone/laiva/majakka/jne.  Se kirkastui epäsäännöllisesti ja onnistuin hetkittäin näkemään sen paljain silminkin.  Korkeus havaintohetkellä noin 40 kaariminuuttia.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

Viime sunnuntaina ja maanantaina olin saaristossa ilman valosaasteen häivääkään, mutta ilmankosteus oli hurja joten vähän utuisia olivat näkymät.  Linnunradasta kuitenkin näkyi paljon yksityiskohtia zeniitissä ja putkella tuli etsittyä uusia kohteita.  Käytin oikeastaan vain kahta okulaaria, ES68° 24mm ja ES82° 8.8mm, näiden kanssa UHC-ja OIII-filttereitä sumujen kanssa.

-M33, aavistus spiraalirakenteesta näkyvissä.  Pocket Sky Atlas ei kerro missä kohtaa siinä on NGC 604 joten se jäi tälläkin kertaa etsimättä.
-NGC 7789, avoin joukko Kassiopeiassa.  Kimaltavaa himmeää tähtipölyä.
-NGC 281, Pacman-sumu.  Laajahko sumualue erottui sekä OIII- että UHC-filttereillä, tosin 'leukaa' en nähnyt
-NGC 891 Andromedassa, hyvin himmeä galaksi tällä 15cm putkella
-NGC 772 Oinaassa, jopa edellistä himmeämpi..
-NGC 1023, kirkas galaksi M34:n lähellä, helppo kohde ja pitkulainen muoto näkyi
-M76, en ollut tällä putkella katsonut aiemmin.  Kaksiosainen muoto erottui hienosti.
-NGC 1491, pienehkö emissiosumu Perseuksessa, suorakaiteen muoto erottui OIII:lla
-NGC 1514, planetaarinen sumu Härässä, kirkas keskustähti ja planetaarikseksi melko iso
-M1, ei näy yksityiskohtia...
-Satunnainen pyyhkäisy Ajomieheen, 'löysin' tähtijoukon NGC 1893.  Näin runsastähtisellä alueella oli hyvin vaikea päätellä kartan perusteella mitä oikeastaan olin katsomassa.  Lähellä olevat M38 ja M36 auttoivat orientoimaan.
-NGC 2022, planetaarinen lambda Orioniksen lähellä, hyvin himmeä mutta näkyi OIII:lla ja jopa ilman filtteriäkin
-NGC 2194, avoin joukko Orionissa, rikas mutta himmeä - viereinen '37-joukko' oli näyttävämpi
-Rosette-sumu NGC 2237, tätä koitin viime talvena nähdä UHC-filtterillä mutta en ollut varma; nyt kun hankin OIII:sen niin se oli aivan selkeä.  Sumuaines on kirkkainta tähtijoukon pohjoispuolella.
-Kemblen kaskadi ja NGC 1502 - kaskadi oli parhaimmillaan 9x50 etsimessä, tähtijoukko taas putkessa
-Hiilitähti R Leporis, 'Hind's crimson star'.  Matalalla mutta löytyi kuitenkin, ei niin punainen kuin odotin.  Ehkä utu himmensi liikaa.

Muutama vesiperä: etsin ensin M52:n ja koitin sitten nähdä Kuplasumua NGC 7635.  Ei näkynyt mitään filttereilläkään.  Toinen mikä jäi näkemättä oli planetaarinen IC 289, tosin siinä vaiheessa apupeilikin oli huurtunut ja poistuin vähäksi aikaa sisälle lämmittelemään okulaareja ja myös umpeen huurtuneita etsimiä.  Lämpö sai uneliaaksi, kävin ulkona toteamassa että apupeilin lämmitin oli toiminut (rakensin sen nyt syksyllä, ensimmäinen kokeilu tosipaikassa) ja menin nukkumaan...

Ja tietenkin ihailin Orionin sumuja M42/43 ja NGC 1977 ja 1973 (viimemainittu aika vaikea).  OIII:lla M42 levittäytyy laajemmalle mutta pidin kuitenkin enemmän näkymistä ilman filtteriä jä 8.8mm okulaarilla (=85x).  Odottelen tässä milloin ES:llä on seuraava ale, ja hankin 82° sarjasta 14mm okulaarin.. minulla on William Opticsin SWAN 15mm mutta se ei oikein toimi f/5 putken kanssa.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

Eikös kukaan muu nauti näkymistä, vaan näprää vain elektroniikan kanssa  :cheesy:

Pari keväistä kirkasta yötä taas tällä viikolla.  Kokeilussa miten 127mm SCT:lla onnistuu syvän taivaan katselu, kun sitä on niin paljon kevyempi kanniskella kuin 150mm newtonia vastapainoineen.. hyvinhän se sujuu enkä kauheasti kaivannut ylimääräistä tuumaa tai edes seurantajalustaa.  Havaintopaikkana Kopparnäs Inkoossa.

Eilen illalla muutamia uusia kohteita RASC-listalta, galaksipari NGC4490+4485 Ajokoirissa, NGC3521 Leijonassa, 4494 ja 4725 Comassa.  M104:n pölyjuova oli taas mielikuvituksen varassa ja M64:n mustaa silmää en edelleenkään nähnyt.  Katselin Leijonan kolmikkoa ja M105/96/95 -ryhmää.  Pallomaisista M53 oli utua mutta M3:sta ja M13:sta erottui paljon tähtiä.  Käytin aika paljon Baaderin Mk.IV zoomia josko sillä saisi parhaiten yksityiskohtia näkyviin, ja saikin, mutta pienemmillä suurennuksilla kapea näkökenttä hankaloittaa tähtihyppelyä vs. 24mm 68° okulaarilla.  Planetaarisista tuli katsottua Eskimo-sumu ja Jupiterin haamu (edelleen, onpas se kirkas) ja bonuksena Korpista NGC4361 josta voi sanoa että se lähinnä erottui Tallinnan valosaastekuvun takaa, UHC:lla hieman paremmin. 

Jonkun aikaa alkuillasta vietin M42/43:n parissa, metkaa katsella kun Trapetsin tähdet terävöityvät silmissä sitä mukaa kun putki jäähtyy.  M50 tuli etsittyä ja M48, mutta se on jo sen verran iso että 1250mm polttovälillä ei oikein mahdu kenttään.  M67 on aina hieno.  37-joukko näkyi tällä kivasti.  Samoin M1.  Yllätyin kun etsin uudestaan planetaarisen NGC1514, se ei tahtonut ollenkaan erottua kunnolla vaikka muistikuva viime syksyltä oli hyvinkin kirkas.  NGC2371 Kaksosissa jäi löytymättä näin pienellä peilillä.

Vielä kun tämän uuden kuun aikana selkeitä öitä riittää niin täytyy jatkaa RASC-listan parissa.  Minusta se on parempi kuin Caldwell kun siinä on keskitytty näyttävyyteen eikä "astrofysikaalisesti mielenkiintoisiin" kohteisiin ja lisäksi Kanadan eli Suomen leveysasteilla kaikki on periaatteessa nähtävissä.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

Keskityin vain muutamaan kohteeseen viime yönä.  Putkena 15cm newton seurantajalustalla kvasaarijahtia varten - hyppely himmeitä tähtiä pitkin isolla suurennoksella sai jättämään manuaalisen alt-az-jalustan kotiin.  Paperikarttoja käännellessä on mukavampi että kohde ei sillä aikaa liu'u ulos näkökentästä.

M101 näkyi jo 9x50 etsimessä, putken läpi ikäänkuin jotain rakennetta mutta siitä ei saa otetta.
M51:n kirkkaat ytimet ja niitä ympäröivä sumu näkyy, samoin voi aavistella näitä yhdistävää siltaa
M97:sta en saanut irti 'pöllönsilmiä' UHC:lla tai OIII:lla, muuten kirkas sumu ilman filtteriäkin
M108 siinä vieressä, siinä näkyy useita kirkastumia

Kirkkain kvasaari 3C 273 löytyi suht helposti tämän sivun etsintäkartoilla: http://washedoutastronomy.com/washedoutastronomy.com/content/3c-273-quasars-are-easy/index.html  Kohde näkyi syrjäsilmällä jo 50x suurennoksella ja barlowin+zoomin kanssa (100-180x) suoraan katsomalla.

Pari galaksia Isosta Karhusta, NGC2841 - kirkas ydin ja himmeämpää kiekkoa ympärillä.  NGC3079 - paljon himmeämpi, 'normituhnu'.  NGC2950 - hädintuskin erottui.

Parin C5:n kanssa vietetyn illan jälkeen f/5 newton tuntui taas todella valovoimaiselta ja laajakulmaiselta, on tämmöinen parempi DS-hommissa.  Jos siis ei tarvitse kantaa sitä pitkiä matkoja. Ja jalustan pystytys/purku ja napasuuntaus vievät nekin aikansa.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Lithos

Näitä sinun havaintokertomuksiasi on upeaa lukea, itsekin tykkään ihan visuaalisesta havainnoinnista, mutta valitettavasti aika ja omat muistiinmerkitsemis taitoni ovat olleet tänä talvena kovilla. Olen tullut siihen tulokseen että minun pitää rakentaa dobson jalusta 200mm peiliputkelleni koska nykyisin en kerta kaikkiaan työpäivän jälkeen enää jaksa alkaa taistelemaan sen pystyttämisellä ekvatoriaalijalustalle ja suuntauksella.

Oma katseluni tänä talvena on ollut samoja kirkkaimpia messierejä mitä yleensäkin 102mm F/6.5 linssiputkella joka on skywatcherin AZ4 jalustalla. Suosittelen tuollaista yhdistelmää muuten todella kovasti kaikille jotka haluavat helpon ja todella toimivan yhdistelmän visuaalikatseluun. Tuo AZ4 voisi kyllä toimia hyvin myös 150mm peiliputken kanssa, mutta tuo nykyinen yhdistelmä menee pihalle yhdellä kädellä ja suuntausten tai pystytysten kanssa ei tarvitse tapella.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

torneol

Saas nähdä, tuleeko musta taas putken omistaja. Jos tulee, niin kyllä pääpaino on tässä visuaalihavaitsemisessa. Kunnolla alkuun pääsemiseen tarvitaan sitten joku opastava kaveri, että jos kohta ihan kädestä pitäen... :rotfl:

Onko kukaan käynyt Emäsalossa tuolla Porvoon eteläpuolella kuikuilemassa taivasta? Jalostamon valot toki häiritsee pohjoisessa, mutta etelän suuntaan pitäisi olla melko pimeää.

Mikko_L

Olen käynyt, ja siellä tosiaan on pimeä.  Ranta on sen suuntainen että Sköldvikin valokupu jää metsän taakse, meren toisella puolella Virossa taas ei ole isoja kaupunkeja (Porkkalasta/Inkoosta Tallinnan valokupu näkyy horisontissa aina).
Huono puoli on se että parkkipaikalta Varlaxuddenissa pitää kompastella sen metsän läpi kivikkoista polkua pitkin rantaan, joten havaitovälineiden on syytä olla keveitä.

-Mikko
36/50/76/127/250mm