Todennäköinen alfa Monocerotids (AMO) outbursti 2019, marraskuun 22. aamuna

Aloittaja Esko Lyytinen, 04.11.2019, 13:23:21

« edellinen - seuraava »

Esko Lyytinen

Kyseisenä aamun kello 06.50 normaaliaikaamme on todennäköinen hyvin lyhyt outbursti.
Tässä on aika pitkä selvitys asiasta. Joka ei jaksa perehtyä, niin voi hypätä melko loppuun eli ennen viimeistä sukuihin merkittyä osuutta lukemaan,

Kyseinen parvi on pitkäjaksoisen komeetan aiheuttama, missä kuitenkin komeetta itse on tuntematon.
https://www.ta3.sk/IAUC22DB/MDC2007/Roje/pojedynczy_obiekt.php?kodstrumienia=00246&colecimy=0&kodmin=00001&kodmax=01032&sortowanie=0

On tuottanut aiemmin neljä (ainakin osin havaittua) outburstia vuosina 1925,1935,1985 ja 1995, joista vuonna 1995 osattiin jo ennakoida ja saatiin myös kamerahavainnoilla tarkka radiantin paikke selville. Tämä on tärkeää mallintamiselle.
Koska on pitkäjaksoisen yhden kierroksen vanasta, niin edes kiertoaikaa ei tarvitse tuntea, muuta kun että on pitkähkö eli vähintään n 300 vuotta (Lyridit on tätäluokaa). (Ja tuskin on paljoa yli 1000 vuotta, koska tällöin vana olisi venynyt niin pitkäksi ja harvaksi,
että tuskin olisi aiheuttanut niin voimakkaita outburtseja kuin tällä on esiintynyt. 
Nuo 1925 ja 1935 olivat jopa myrskyluokkaa eli arvioitu ZHR päälle 1000. Vuosilla 1985 ja 1995 oli n 700 ja 400 .
Lievästi tulee malliin eroa eri kiertoajoilla, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa ilmenee alla olevasta.
Se sama vana on siellä maan radan läheisyydessä pitkään niin voimakkaana että voi tuottaa meteorioutbursteja eli vähintään vuosikymmeniä, mutta tässä tapauksessa luultavammin muutaman vuosisadankin. Se on vain erittäin ohut/kapea.
On puoliarvoleveydeltään suunnilleen samaa luokkaa kuin on matkaa maapallon keskustasta geostationääriselle satelliittiradalle. Planeettojen häiriövaikutus siirtää sitä luokkaa (kokonaisuudessaan) pari miljoonaa kilometriä. Ja joskus osuu riittävän
hyvin kohdalle osuakseen maahan.

Tämä ennuste julkistettiin vuonna 2002:
https://dmsweb.home.xs4all.nl/publications/icaruslp-final.pdf
"Table 1".
Siinä on laskettua "miss-distancea" -0.00036 vastaavasti kommentti "far".
Tuolla etäisyydellä arviolta tuottaisi vain heikohkon outburstin. On stemmattu vuoden 1995 mukaan, eli olettaen että tuolloin oli osuma vanan keskustaan. Ja sopii tällaisena hyvin myös aiemmille otbursteille. Tarkistelin tilannetta ja pidän hyvin mahdollisena että olisi jonkin verran lyhyemmällä kiertoajalla esimerkiksi ehkä n 600 vuotta (meteoreille,komeetalle jonkin  verran lyhyempi). Ja tässä keskiarvoistamalla eri outburstien mukaan (ehkä jopa painottamalla aiempia enmmän, koska tuolloin surempi ZHR), tulisi suotuisammaksi tälle vuodelle. Arvioisin ehkä todennäköisimmäksi -0.0002 AU tuolle arvolle, mutta siinä sitten olisi epätarkkuus 
jotain sellaista kuin +-0.0002 ( eli mahdollista kaikki nollasta tuolle taulukon arvolle).
Voisi tuottaa ZHR arvon ehkä jostain sadasta jopa myrskylukemaan (myrskyn rajana ZHR vähintään 1000).
Koska radiantti ei ole kovin korkealla ja myös hämärän takia varsinaiset lukemat jäävät selvästi tuota ZHR-arvoa alhaisemmiksi.


Helsingissä aurinko nousee vajaat kaksi tuntia myöhemmin, joten aamuhämärä jo vähän haittaa. Kuukin on lähistöllä, mutta jo pienempänä kuin puolikuu, joten ei ehkä haitanne enempää kuin aamuhämärä.
Tarkistuksessa sain ajan 2 m aikasemmaksi kuin tuossa Icarus-paperissa eli siis tuon 06.50. Ja sekin on maapallon keskustalle
Koska olemme maapallon aamupuolella ja myös pohjoispuoella niin aikaistunee tuosta vielä muutaman minuutin. Muuten ei pitäisi heittää montaakan minuuttia. Vanan paikka-arvio on tarkempi maapallon liikesuunnassa kuin ekliptikalla rataa vastaan kohtisuorassa.
Joka aikoo tuota yrittää katsoa niin ei kannata yhtään myöhästyä. Voimakkain maksimi sopii n. 15 minuuttiin, tai ehkä vähän allekin.
Ja jokseenkin kokonaan on ohi n. 40 minuutissa.  Suosittelen aloittamaan havainnoinnin n 6.30 ja jos ei halua yhtään meteoria missata, niin kello 6.15.

(
Totean vielä tuohon pdf-paperin taulukon melko lukuisiin riveihin liittyen, että melkoinen osa on sellaisia, joissa on havaittu vain yksi outbursti ja arveltu ehkä olevan pitkäjaksoinen. Katsoinkin IAU:n titokannasta paria ja näyttäisi että nyt on jo todettukin ei pitkäjaksoisiksi, jolloin ennuste ei päde ollenkaa.
Tälle vuodelle laitetuista C/1907 G1 outbursti havaittiin (ekan kerran sille komeetalle) heikohkona (komeetta oli melko himmeä), mutta riittävän selvänä. Sitten tänä vuonna tuli uusi aiemmin listaan kuulumaton (15 Bootids parvelle, mikä oli tunnettu heikkona vuotuisena),
joka kamerahavainnoilla varmistui pitkäjaksoiseksi.
Muita havaittuja ko tyyppisiä ovat Lyridit, Theta Aurigids (joilla komeetat tunnettuja (jälkimmäisen melko runsaastikin havaittu (myös "yleisö") outbursti vuonna 2007 jää tuossa pdf:n nettiversiossa juuri sivunvaihdoksen vuoksi piiloon)) ja sitten SPE (September Perseids) ja OCT (October camelopardalids, millä vana tavallista leveämpi, tai ei olla osuttu vielä ihan parhaimpaan).
Muita kyseisen tyyppisiä ei taida olla tiedossakaan tai ainakaan varmistettuina. Tällaisille emokomeetta on periaatteessa uhka maapallolle, joskin osumistodennäköisyys on melkoisen pieni verrattuna vaikkapa lukuisiin NEO-asteroideihin (koko populaatiosta). Mutta jos osuisi niin osumisnopeus olisi yleensä huomattavasti NEO-omia suurempi ja siten koko vastaava energiakin.
)

Esko Lyytinen

Tästä on myös julkaistu CBET:

Jenniskens P., Lyytinen E. (2019) Alpha Monocerotids 2019. CBET 4692. D. W. E. Green (ed.), IAU, Central Bureau for Electronic Telegrams, pp 1-1.

Valitettavasti ei ole vapaasti saatavilla. Mutta eipä siinä enemmälti tietoa olekaan.


Ja on uutinen MeteorNews satilla:
https://www.meteornews.net/2019/11/06/likely-alpha-monocerotids-amo246-outburst-on-the-morning-of-november-22-2019/

Sen pohjatekstinä oli jokseenkin tämän foorumiviestin suomenkielisen version teksti käännettynä, joskin on täydennetty mm abstract osiolla ja references luettelolla.

Jonkin verran on tutkimus täydentynyt, mm sain tietoa 2017 havainnoista ja arvion sen (vanan suhteen melko etäisen outburstin) ZHR-arvoksi jotain luokkaa 45. Tämänvuotinen on selvästi paremmalla hollilla, joten parisen sataa (ainakin) arvioisin ZHR maksimissa.

Timo Kuhmonen

näkyisikö kuinka hyvin radio havainnoissa ? Tosin se 49.75 alue alkaa olla sulkeutumassa jo...

Esko Lyytinen

Periaatteessa pitäisi näkyä. Rippuu onsin lähetin - tyyppillinen ko suunnan meteori - vastaanotin observability tekijästä.

Esko Lyytinen

Ei vaikuta oikein lupaavalta huominen sääennuste Suomessa.

Tapauksen "jatkotutkinnalla" arvioin että olisi realistiset mahdollisuudet maksimissa ZHR-lukemiin 500 luokkaa.
Etelä Suomessa kun radiantin korkeus on n 20 astetta, niin jo sin(rad_elevation) korjauksella pienenisi kolmasosaan.  Mutta kun eivät ilmeisesti ole erityisen kirkkaita ja loivempi tulo pidentää kestoa ja siten himmentää niin korjaus on ilmeisestikin tuota selvästi suurempi.
Kenties pienentäisi noin viidenteen osaan. Ja lisänsä aiheuttaa kuu ja aamuhämärä.


marsil81

EteläSavo täysin pilvien peitossa,ei voi mitään..:-(

Markku

Timo Kuhmonen

Pohjois-Sawossa myös pilviä taivaalla. Ripotteli hieman vettä ulkona äsken. Katson myöhemmin radiohavainnot läpi, jos niissä näkyy jotain...

T. Öhman

Pilvessä toki Äänekoskellakin. Twitter antaa ymmärtää, että ohi meni.

Teemu

explo

Olin laittanut kellon herättämään kuuden maissa kaiken varalta, mutta kaikkea muuta kuin yllättävästi pilvistä oli PK-seudullakin.

DPreviewin Astrophotography - alifoorumilla oli joku UK:ssa asuva maininnut, että olisi nähnyt aktiviteettia: "There was indeed an outburst. A little disappointing though - mostly dim, and not many. More like a strong Perseid return in terms of rates - I'd guess 2-300 ZHR. Best of all it cleared up nicely in the runup, although just at peak a few clouds rolled in, but went quick!".

Esko Lyytinen

Sain radiohavaintooni lyhyen "piikin" maksimi arviolta kello 06.47 tai 06.48 paikkeilla.
Aika vaimeaksi jäi ainakin kyseisellä läetysasemalla Ukrainasta ja antennillani, mistä ylipäätänsä saan melkoisen vähän heijastuksia. Nyt tuli arvioidulla maksimi 5-minuuttisella 8 heijastusta. Kun en ole aikoihin vastaanottanut niin oli nyt ad hoc yritys sillä ainoalla vielä 50 MHz alueelta löytämälläni analogisella TV-lähettimellä.

Spaceweatherissa on raporttia:
https://www.spaceweather.com/

Kuulin että  Ranskassa Jeremie Vaubaillon olisi onnistunut havaitsemaan ja Jenniskensiltä sain tietää että Brasiliassa oli onnistuttu CAMS-kameralla havaitsemaan ja sainkin yhdistelmäkuvan, jossa näkyi 11 ilmeistä AMO-meteoria. Se on jo aika hyvä huomioiden taivasala jolta kuvaa.
Häntä itseään ei "onnistanut". En tiedä missä yritti.

Taisivat olla himmeähköjä ja siihen suuntaan oli etukäteis-arviokin. Tällainen ilmeisestikin suoisi huonosti paikkoja joissa radiantti matalalla kulmalla, koska tällöin on pitempi lento ja näkyvät himmeämpinä.




VeikkoM

Olin autuaasti jo unohtanut asian ja olisi muutenkin ollut aamutouimaan liikenteessä.  Pilviseltä kovasti näytti.

Taivaanvahtiin näyttää tulleen yksi maallikkohavainto, joka näyttää alfa-monocerotidien burstilta:  https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/86542.   Tehty Kanariansaarilla.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

einari

Tuo Taivaanvahdin havainto kuulostaa vähän liian hyvältä kun muualta saa lukea että ei kovin montaa ja himmeitä ovat olleet.
___
Tapio

Jorma Koski

SpeceWeatherissä oli kuvaa ja YouTube-videota alfa Monocerotideistä ja StarLink-satelliiteista samalla suunnalla:
https://spaceweather.com/archive.php?view=1&day=24&month=11&year=2019
Videon loppupuolella satelliittijono näkyy hyvin.
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook