NGC 6934

Aloittaja jmantyla, 30.08.2006, 23:14:36

« edellinen - seuraava »

jmantyla


30.8.2006 Pentax *istD 500/f5  ISO1600 5x60 s.

Mikko Päivinen

  Hyvä kuva JMäntylä. Ja kyllä oli muuten ilma yksi parhaista mitä olen nähnyt ennenkuin pilvet taas saapuivat :-\
Kaukoputki: NexStar 11" GPS.
Kamera: SBIG ST-2000XM
Seuranta: SBIG AO-7
Filtterit: L=Baader IR/UVcut RGB suotimet standardit SBIG.
Filtteripyörä: SBIG CFW-8A

Sombrero

Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 01.09.2006, 21:27:11
  Hyvä kuva JMäntylä. Ja kyllä oli muuten ilma yksi parhaista mitä olen nähnyt ennenkuin pilvet taas saapuivat :-\
Oli todellakin aivan mahtava keli tuona yönä! Tähdet eivät vilkkuneet melkeen yhtään. Tulisipa lisää tämmöisiä kelejä nyt lähiaikoina. :P
Jos tietäisimme mitä olemme tekemässä, sitä ei kutsuttaisi tutkimukseksi, eihän? - Albert Einstein

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Sombrero - 01.09.2006, 23:45:54
Oli todellakin aivan mahtava keli tuona yönä! Tähdet eivät vilkkuneet melkeen yhtään. Tulisipa lisää tämmöisiä kelejä nyt lähiaikoina. :P
Katselin äsken muistiinpanoja 30.8.  Ei voi kuin toivoa, että vastaavia öitä tulisi uudelleen.  Ko. päivänä oli iltapäivällä ukonilma ja rankkasade, joka puhdisti ilman pienhiukkasista.  Ukonilman jälkeen lämpötila vielä laski, mikä mahdollisti pitemmät valotusajat digijärkkärillä.  Hyvän läpinäkyvyyden ja taustataivaan tummuuden takia tarkennus meni kohdalleen, koska pallomaisen alla näkyvät kolme tähteä mahdollistivat kunnollisen tarkentamisen.
Kaiken muun lisäksi 30.8. oli oikeasti Kangasalan-Tampereen seudulla syksyn ensimmäinen yö, jolloin oli oikea tähtitieteellinen pimeys eikä mikään hämärä.  Tähtieteellinen pimeys on eri asia kuin auringonlaskun jälkeinen ns. porvarillinen hämärä.  Näitä voi laskea seuraavan Yhdysvaltain laivaston laskimen avulla edellyttäen, että tietää havaintopaikkansa tarkat koordinaatit:

http://aa.usno.navy.mil/data/docs/RS_OneYear.html

Hyvän tähtikuvan onnistuminen on kiinni erinomaisen monesta tekijästä, joista vain osaan havaitsija voi vaikuttaa.

JM

PetriKe

Hyvään alkuun olet Atikilla päässyt  :)

Minun näytöllä Jorma kuvassa on aika voimakas kontrasti. Lisäksi tähtien ympärillä näkyy jotain 'hippuja'. Millä metodilla olet terävöittänyt kuvaasi? Onko käytössä ollut flatit ja darkit?

Ja sitten vaan pitempiä yksittäisvalotuksia peliin. Alle minuutin valotuksilla signaali-kohinasuhde jää vielä aika huonoksi. Jos taas seuranta asettaa rajoituksia valotusaikaan, niin useampia kuvia pinoon (esim. 30 x 20sek).
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 06.09.2007, 09:52:01
Minun näytöllä Jorma kuvassa on aika voimakas kontrasti. Lisäksi tähtien ympärillä näkyy jotain 'hippuja'. Millä metodilla olet terävöittänyt kuvaasi? Onko käytössä ollut flatit ja darkit?

Ei ole käytetty mitään terävöitystä/sharpen-toimintoa.  Tarkennus on tehty kameran mukana tulevalla softalla.  Ei darkkeja,
ei flattia.  Jalusta kyllä sallii tuollaiset 40-60 s. valotukset.  Mutta sitten alkaa sumumaisten kohteiden keskusta palaa puhki, kun
reuna-alueilta erottuu detaljeja (esim. NGC7331).  Ilmeisesti kannattaa ottaa tällaisista kohteista useita kuvia eri valotusajoilla
ja yhdistää ne sitten eri tasoina.
CCD-kameralla kuvaaminen on hyvin erilaista kuin dslr-kuvaus, opeteltavaa riittää.

Jorma M.

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 06.09.2007, 12:49:35
Mutta sitten alkaa sumumaisten kohteiden keskusta palaa puhki, kun
reuna-alueilta erottuu detaljeja (esim. NGC7331).  Ilmeisesti kannattaa ottaa tällaisista kohteista useita kuvia eri valotusajoilla
ja yhdistää ne sitten eri tasoina.
CCD-kameralla kuvaaminen on hyvin erilaista kuin dslr-kuvaus, opeteltavaa riittää.

Jorma M.


Ei ne keskustat pala ihan helposti puhki. Kannattaa katsoa kuvankäsittelyohjelmalla minkälaisia ADU arvoja kyseisellä alueella on. Saturaatiohan 16-bittisellä kameralla tapahtuu vasta, kun arvot ovat tapissa eli 65536 (tämä teoriassa). Suosittelen lämpimästi jonkun tähtikuvien jälkikäsittelyyn erikoistuneen ohjelman hankkimista (esim. AstroArt, Maxim, CCDStack tms.). Näistä ohjelmista löytyy mm. DDP-funktio, joka muokkaa kuvan histogrammia epälineaariseksi, tasaten kirkkaiden ja tummien alueiden eroja. Näin esim. puhkipalaneen näköiset galaksien ytimet saadaan yksityiskohtineen näkyviin, tinkimättä himmeiden kohteiden näkymisestä.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 06.09.2007, 13:38:35
Ei ne keskustat pala ihan helposti puhki. Kannattaa katsoa kuvankäsittelyohjelmalla minkälaisia ADU arvoja kyseisellä alueella on. Saturaatiohan 16-bittisellä kameralla tapahtuu vasta, kun arvot ovat tapissa eli 65536 (tämä teoriassa). Suosittelen lämpimästi jonkun tähtikuvien jälkikäsittelyyn erikoistuneen ohjelman hankkimista (esim. AstroArt, Maxim, CCDStack tms.). Näistä ohjelmista löytyy mm. DDP-funktio, joka muokkaa kuvan histogrammia epälineaariseksi, tasaten kirkkaiden ja tummien alueiden eroja. Näin esim. puhkipalaneen näköiset galaksien ytimet saadaan yksityiskohtineen näkyviin, tinkimättä himmeiden kohteiden näkymisestä.

Näin varmaan on, mutta kun ei jaksa upottaa loputtomasti rahaa tietokoneohjelmiin eikä varsinkaan halua istua tuntitolkulla tietokoneen ääressä jälkikäsittelemässä kuvia. Etenkään, kun mistään ei löydy kunnon ohjeita raw/fit-kuvien käsittelyyn. Tai jos niitä löytyy, ohjeet ovat niin monimutkaisia, että taas ei jaksa istua tuntikausia tietokoneen ääressä testaamassa ja kokeilemassa ...
Tässä kuitenkin NGC6934, jonkinlaisen (ilmeisen vääräoppisen) kuvankäsittelyn tuloksena 31.8.2008:

[Tal-150P + Atik ATK-16HR 2 x 20 s, 4 x 30s. Registax]
Tuossa nyt lähinnä ihmetyttää omituinen "reikä" pallomaisessa tähtijoukossa
Olen havainnut ja kuvannut sen ennenkin, mutta mikähän sen selitys mahtaa olla?

Jorma M.
Kangasala




Vesa Kankare

Voin suositella Stark Labsin Nebulosity2:sta jos hinta on rajoittava tekijä. Hinta ei päätä huimaa (60$) ja softaan löytyy erinomainen manuaali ja videotutoriaalit. Samaa softaa voi käyttää sitten tarkentamiseen ja kuvien kaappaamiseenkin.

Petri on ihan oikeassa noiden puhkipalamisten etc. suhteen, joten kannattaa harkita.
Vesku
www.vkastronomy.com

jmantyla

#9
Palasin tähän NGC-joukkoon 25.9. melko kirkkaana tähtiyönä. Minua alkoi vaivata mikä on tumma "reikä"
pallomaisessa tähtijoukossa, joten lykkäsin Atikin kameran 200-millisen tuubin jatkeeksi. Hyvinhän se siihen
kävi ja tarkentui polttotasolle. Jalusta tuntui kestävän tuollaisia 30-45 s. valotuksia ilman autoguidausta.
Tässä versio 1:

[Tal 200K +  Atik ATK-16HR 10 x 15 + 10 x 30 s.]
Tuo on käsitelty Registaxilla.
Versiossa 2 on samat valotukset eli noin 7,5 minuuttia, mutta jälkikäsittely on toisella maksuttomalla softalla eli
DeepSkyStackerilla:

Käytin myös erittäin varovaisesti terävöitystoimintoa.
Näyttäisi todella siltä, että NGC6934:ssä on vähemmän tähtiä koilliskulmassa ja lisäksi tähtijoukon läpi menee
jonkinlainen himmeämpi vyöhyke hieman samaan tapaan kuin M13:n "Mersun merkki".
Jos ei tuosta muuta opi niin ainakin sen, että nämä pallomaiset tähtijoukot eivät ole geometrisesti
täysin pallomaisia...   8)
Tietysti voisi taas istua muutaman tunnin lisää tietokoneen ääressä ja ostaa jonkin maksullisen softan -
tiedä sitten mitä noista noin 20:stä fit-kuvasta saisi irti.

Jorma M.
Kangasala

Contrast-Booster

Hieno kuva :). Missä päin muuten tuo kyseinen NGC 6934 sijaitsee??
7x50 kiikarit
Skywatcher Skyliner 200/1200
Canon Powershot A70

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Contrast-Booster - 29.09.2008, 13:50:36
Hieno kuva :). Missä päin muuten tuo kyseinen NGC 6934 sijaitsee??

Täällä (eli Delfiinin tähdistössä):
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Parallax

8.9.2016, n 30 minuuttia 2 sekunnin pätkiä.
ASI224MC, CPC1100, 0,5 reducer.



www.noba-finland.org

Jurassic

Voihan se olla nätti vaikka on "pieni"

Kokeilin mielenkiinnosta deep sky kohteeseen Ir- planeettasuodatinta tavallisen punaisen suodattimen lisukkeeksi. Mitään mullistavaa ei tietenkään tapahtunut :laugh:
Omegon eq5
Canon 1200D full spectrum mode