Kirjoittaja Aihe: Millä aukkosuhteella komakorjaimella alkaa olla merkitystä?  (Luettu 1988 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa MaZa

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 75
Elikkä millä aukkosuhteella komakorjaimella alkaa olla merkitystä Newton-putkilla? Usein on kuullut, että f/6 ja hitaammat eivät moista tarvitse, mutta missä kohtaa menee raja, että se alkaa olla hyödyllinen?

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 924
Planeetoille tuo f/6 kuulemma pätee, koska ne ovat yleensä pieniä ja keskellä. Mutta Kuun kanssa ei vissiin, varsinkin jos haluaa panostaa kuvien laatuun koko kuvakentän alueella.

Poissa MaZa

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 75
Planeetoille tuo f/6 kuulemma pätee, koska ne ovat yleensä pieniä ja keskellä. Mutta Kuun kanssa ei vissiin, varsinkin jos haluaa panostaa kuvien laatuun koko kuvakentän alueella.

Tarkoitatko nyt valokuvausta, vai visuaalikatselua?

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 924
Tarkoitatko nyt valokuvausta, vai visuaalikatselua?
Valokuvausta.

Oma putki f/5, ja hyvällä kelillä komaa pitäisi nähdä pienillä suurennoksilla kuvakentän reunalla visuaalisestikin (okulaareista riippuen). En tosin ole varma, olenko sitä nähnyt/tunnistanut, mutta joillain okulaareilla tähdet alkavat hajota reunoilla, toisilla ei. Voipi juhtua myös okulaarin optisista virheistäkin. Pitäisi vissiin testata sekä komakorjaimen kanssa, että ilman...

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6723
    • Valoa ja varjoja
F/5 putkessa ja 24mm (ja pidemmissä) laajakulmaokulaareissa koma alkaa näkymään kuva-alan reunalla. Tuollainen kokemus jäi 300/1500mm Newtonista haaviin kymmenkunta vuotta sitten. Ei se välttämättä haittaa havainnointia, jollei erikseen hakemalla hae sitä kuva-alan reunoja katsomalla. Toki jollain 27-40mm laajakulmaokulaarilla komavirhe näkyy selvemmin ja hiipii kohti kuva-alan keskustaa myös visuaalikatselussa. Kuvauksessa komavirhe riippuu taasen kamerakennon koosta, jossa esim. tavallinen croppi-kennoinen järkkäri on jo "liian laaja" komavirheen takia f/5 putkella kuvaten.
- Timo Inkinen

Poissa MaZa

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 75
F/5 putkessa ja 24mm (ja pidemmissä) laajakulmaokulaareissa koma alkaa näkymään kuva-alan reunalla. Tuollainen kokemus jäi 300/1500mm Newtonista haaviin kymmenkunta vuotta sitten. Ei se välttämättä haittaa havainnointia, jollei erikseen hakemalla hae sitä kuva-alan reunoja katsomalla. Toki jollain 27-40mm laajakulmaokulaarilla komavirhe näkyy selvemmin ja hiipii kohti kuva-alan keskustaa myös visuaalikatselussa. Kuvauksessa komavirhe riippuu taasen kamerakennon koosta, jossa esim. tavallinen croppi-kennoinen järkkäri on jo "liian laaja" komavirheen takia f/5 putkella kuvaten.

Vaikuttaako suurennos edes koman näkymiseen?

Komahan kasvaa lineaarisesti etäisyyden kasvaessa keskiakselilta. Toisaalta, suurennoksen kasvaessa suurenevat lineaarisesti myös kuvausvirheet, kuten koma, mutta etäisyys keskiakselilta pienenee samassa suhteessa. Nopeasti järkeillen suurennoksella ei sinänsä olisi tällöin väliä, toki jossain vaiheessa diffraktio alkaa rajoittaa enemmän kuvanlaatua kuin koma.

Pienillä suurennoksella komaa periaatteessa toki olisi enemmän suhteessa kuvan terävyyteen keskellä, mutta silmän erotuskyky rajoittaa sen näkemistä.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2135
Vaikuttaako suurennos edes koman näkymiseen?

Vaikuttaa koska isolla suurennoksella kuva rakennetaan keskiosasta missä tähdet on aika pyöreitä. Pienellä se rakennetaan asteluvun mukaan jolloin soikeat tähdet tulee mukaan. Eli jos isolla suurennoksella taivaankannesta otetaan 0,5 astetta, siinä on aika pyöreät tähdet, mutta 2 asteen kuvassa on huomattavan soikeat.

Poissa MaZa

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 75
Vaikuttaa koska isolla suurennoksella kuva rakennetaan keskiosasta missä tähdet on aika pyöreitä. Pienellä se rakennetaan asteluvun mukaan jolloin soikeat tähdet tulee mukaan. Eli jos isolla suurennoksella taivaankannesta otetaan 0,5 astetta, siinä on aika pyöreät tähdet, mutta 2 asteen kuvassa on huomattavan soikeat.

Niin mutta kun se soikeus (koman määrä) kasvaa samassa suhteessa kuin suurennos pienenee. Jos siis olen nyt ymmärtänyt oikein.

Soikio kun näkyy edelleen pisteenä, jos sen pituus on pienempi kuin silmän erotuskyky.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2135
Totta mutta silmä näkee kuitenkin hyvin pienenkin tähden ja sen soikeuden. Vielä se että mikään tähti ei näy pisteenä oliko se diffraktiorenkaiden vuoksi eli tähden suuruus johtuu sen fotonien määrästä. Tai on 2 tähteä jotka näkyy pinta-alan mukaan, aurinko ja Betelgeuse, mutta muut fotonien määrän mukaan.

Poissa MaZa

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 75
Totta mutta silmä näkee kuitenkin hyvin pienenkin tähden ja sen soikeuden. Vielä se että mikään tähti ei näy pisteenä oliko se diffraktiorenkaiden vuoksi eli tähden suuruus johtuu sen fotonien määrästä. Tai on 2 tähteä jotka näkyy pinta-alan mukaan, aurinko ja Betelgeuse, mutta muut fotonien määrän mukaan.

Joo, totta. Mutta pointtina oli se, että pienillä suurennoksella koman näkyvyyttä rajoittaa juuri silmän erotuskyky, eikä diffraktio.

Esimerkiksi jos aloitetaan 32mm okulaarilla, ja koman takia tähden näennäinen "pituus" kuvakentän reunalla on x. Vaihdetaan sitten saman näennäisen kuvakulman omaavaan 16mm okulaariin, ja siirretään putkea niin, että tähti on edelleen kuvakentän reunalla. Vaikka koman todellinen määrä on puolittunut, suurennos on kaksinkertaistunut ja siten näennäinen koman määrä (eli tähden muodostaman soikion muotoisen kuvan pituus) on edelleen x. Koma siis näkyy edelleen yhtä paljon.

Tämä toki pätee vain siihen asti, kun diffraktio tai seeing alkaa vaikuttaa kuvanlaatuun.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2135
Diffraktiolla ja diffraktiorenkailla tarkoitan vaan yhtä detaljia mutta se kuitenkin vaikuttaa tähden tekemän täplän koon. En tiedä tuleeko täplä jo ilmakehässä vai putken sisällä mutta kuvista päätellen se on 1:1 komapyrstön kanssa eli mitä isompi täplä, sen pitempi pyrstö. Nyt kun 24mm okulaarin tilalle laitetaan 12mm, se rakentaa kuvansa polttotason keskiosasta. Jos 24mm/68 astetta fieldstop on läpimitaltaan vaikka 28mm, niin 12mm/68 ast. fieldstop on 14mm. Tämä 14mm ympyrä polttotasoa on paljon paremmin korjattu kuin 28mm ympyrä, tässä se salaisuus piilee.

Poissa Terminaattori

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 47
MaZa, olet ymmärtänyt asian täysin oikein.

Newton-putken koman suuruus on suoraan verrannollinen etäisyyteen näkökentän keskipisteestä ja kaukoputken aukkosuhteen (aukko/polttoväli) kuutioon.

Diffraktio syntyy kaukoputken objektiivissa (esim. Newtonin pääpeilissä), kun objektiivin reunat leikkaavat kohteesta tulevia valoaaltoja. Diffraktiokuvion kulmahalkaisija on kääntäen verrannollinen objektiivin halkaisijaan.

Suurella suurennuksella (pieni näkökenttä) voi käydä niin, että tähtien komapyrstöt jäävät enimmäkseen diffraktiokuvion sisään, jolloin niitä on vaikeampi nähdä. Toisaalta pienimmillä suurennuksilla sekä silmän että okulaarien virheet tulevat paremmin näkyviin. Kaukoputken koman näkeminen ylipäätään vaatii okulaarilta aika paljon, useimmiten okulaarin virheet lienevät näkökentän reunoilla suurempia kuin kaukoputken. Niin oli ainakin minun okulaareillani silloin, kun minulla oli f/5- ja f/5,5-Newtonit (n. 15 vuotta sitten).

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2135
Kumma juttu. Olenko luullut jotain muuta aberraatiota komaksi kun Hyperion 24mm/68 ast. tekee f4,8 newtoniin mahdottoman viiruiset reuna-alueet? 15mm Vixen LV taas piirtää terävästi reunat, tosin se on 50 asteinen. Vai oiskohan Hyperion susikappale?
lisäys:
The dominant off-axis aberration in the Newtonian is coma; astigmatism is low in comparison
Näyttäisi aika merkittävältä koma kuitenkin...

Poissa MaZa

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 75
Sinänsä koma on helpompi nähdä laajakulmaisella okulaarilla, koska niissä kuvakentän reuna on samalla suurennoksella kauempana keskiakselista, kuin mitä kapeamman näkökentän okulaarilla on.

Itse en ole pystynyt näkemään komaa 16mm Naglerilla ja f/6 -putkella, vaikkakin kuva saattaa olla keskellä hieman parempi kuin reunalla. Ero ei ole kuitenkaan mitenkään selvä, ja voi tosiaan johtua muustakin kuin komasta.

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 924
Kumma juttu. Olenko luullut jotain muuta aberraatiota komaksi kun Hyperion 24mm/68 ast. tekee f4,8 newtoniin mahdottoman viiruiset reuna-alueet? 15mm Vixen LV taas piirtää terävästi reunat, tosin se on 50 asteinen.
"Viiruisuus" viittaisi astigmatismiin. Koma tekee lokinpyrstöjä.