Keinotähti kollimointiin 129,-

[jaava]

Törmäsin tällaiseen värkkiin Telescope-Service:n sivuilla: "Optik Star Artificial Stars, artificial stars allow you to collimate a telescope perfectly without having to wait for a perfect night."

http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#optikstar

Hintakaan ei ole paha jos tuolla saa tehtyä sen lopullisen kollimoinninkin.

Onko kenelläkään kokemuksia tällaisista?

JV

[YoKahainen]

Jos nyt ihan tosissani arvioisin on hinta aivan hirveä, kun tuollaisen keinotähden tekee 5 minuutissa 5 euron tarvikkeista itse.

LKE

[hm]

Moni kaukoputki on tullut keinotähdellä kollimoiduksi. Tosin ei tuollaisella kaupallisella, vaan omatekoisella, jossa valoa tuottamassa valkoinen ledi. Valopiste saatu aikaan peittämällä ledi viilipurkin kannen foliolla, johon pistetty hoikalla parsinneulalla pieni reikä. Sitten pimeällä ledi palamaan ja kannettu sopivaan paikkaan. Ulkosalla ongelmana toisinaan maan pinnasta huokuva lämpöväreily, joka sotkee kuvaa. Otollisempaa olisi kollimoida sisätiloissa, jolloin ongelmaksi tulee riittävän pitkän tilan löytymisen vaikeus. Muutaman SC-putken olen kollimoinut huonetilassa, jossa etäisyyttä keinotähteen sai runsaan kymmenen metrin verran. Fokuksen löytäminen edellytti okulaarin viemistä jatkoputkella melkoisesti taaksepäin. Tällaisella hieman viritelmän oloisella ratkaisulla kollimoinnin sai kuitenkin jo varsin hyvään kuntoon.

Kaukoputken optinen rakenne on suunniteltu äärettömän kaukana olevien kohteiden katsomiseen. Lähempänä olevien kohteiden tarkkailussa mukaan tulee kasvavassa määrin kuvausvirheitä. Keinotähteä voi käyttää putken optisen laadun arvioimiseen jos keinotähti on vähintäin 50, mieluiten 100 kertaa putken polttovälin mitan päässä. Kollimoitaessa ei tällainen etäisyys ole tarpeen. Ongelmana useimmin se, että keinotähteä ei saa niin kauas, että putki siihen tarkentuisi.

Eritoten isokokoisen peiliputken kollimointi pitäisi aina tehdä kulloisenkin kohteen edellyttämällä korotuskulmalla. Peiliputken ollessa vaakasuorassa on peilin asento varsin epävakaa ja erilainen kuin 60 asteen korkeudelle katsottaessa. Myös peilin pitimen ja putken joustot ovat asennosta riippuvaisia. Isolla dobson-putkella fokus vaeltaa tyypillisesti useita millejä putken noston myötä, mikä helposti voidaan laserkollimaattorilla todeta.

Laitteen hinta on mainio - ainakin myyjän näkökulmasta.

Hannu Määttänen

[jaava]

Kiitos vastauksista,
saitte ylipuhuttua väsäämään itse keinotähden. Vaikka tuo maksutovi ei herkästi kollimointiaan menetä, mutta epäilen sen olevan jotenkin pielessä.

Voisko LED:n valon väri olla muutakin kuin valkoinen? Miksei vihreä tai perus punainen. Kapeampana kaistana ei värintaittumiserot pääsis osallistumaan itse kollimointiin siinä määrin kuin valkoisella. Vai onko valkoisen käyttöön jotain muuta syytä?

Tai sitten R, G, B ja niiden vaihtamiseksi kollimoidessa langaton kaukokäyttö:)

JV

PS. Hannun tekstiä vois lisätä myös tuonne FAQ-puolelle. Tuntuu olevan jotenkin kiven takana tieto kuinka SCT:t MCT:t yms kollimoidaan.

[hm]

Ei ole valon värillä kollimoinnissa väliä. Kunhan on sen verran kirkas, että epäteräväksi tarkennetusta kuvasta täplän muotoa näkee.

Maksutoveissa ei yleensä ole kollimointimahdollisuutta. Rakenteesta johtuen ne pitävät kyllä normaalissa käytössä linjansa. SC:n kollimointi tapahtuu apupeilin ruuveja hienoisesti kiertämällä. Yleisimmissä rakenteissa on neljä ruuvia, joista keskimmäiseen ei ole syytä koskea. Kahta löysätään ja yhtä kiristetään varovasti. Oikean kohdan läheisyydessä on 1/10 kierros sitten aivan liikaa.

Hannu Määttänen

[jaava]

Ajatuksena olisi pyrkiä keinotähteen, jolla pystyy normaalissa asuinhuoneistossa suorittamaan kaukoputken kollimoinnin. Ja jos ei sitä lopullista tarkkuutta, niin ainakin paremman kuin noilla karkeammilla menetelmillä.

Kuinkahan tällainen keinotähti linssillä toimisi:



Netissä näkyy sovelluksia joissa apertuurit ovat saman kokoisia (keinotähden apertuuri ja kaukoputken apertuuri) ja kaiketi keinotähden kuperan kupera vielä paraboloidi pinnoilla.

Mutta, jos tuoksi kuperan kuperaksi keinotähden linssiksi pistää halpis suurennuslasin (pallopinta, eikä ihan vimosen päälle), ja apertuurikin pienempi kuin kaukoputkella. Ei siis pyrikään äärettömyydessä fokusoitavaan keinotähteen.
Fokusointi tehtäisi tuohon 8 metrin päässä olevaan keinotähteen niin, että valoviuhka hajaantuu sen verran, että kaukoputken entrance pupiliin osuu kaikkialle LED-valoa. Meneekö tähti liian sumeaksi?

Oisko tuosta mihinkään, maksaako vaivan edes kokeilla,

JV

[AP]

Terve!

Olen nyt pari iltaa katsellut itse tehtyä keinotähteä (= led taskulamppu + kotitalousfolioon "prikattu" reikä) ja voin sanoa, että parempaa
"seeingiä" saa hakea...  ;D ;D ;D MAK on kerrankin samanlämpöinen (=huoneen) ja 80 ED myös. Ei väreilyä! Tosin vaatii 12m tilaa...

(TMB 2.5mm) Airy disk on ihan kivan näköinen ja kohdallaan. hm:n kikka toimii mielestäni kuin proverbiaalinen junan vessa.

T:AP

PS . Pilviä jo ... toista viikkoa!! :(

[jaava]

Summaampas tänne nuo keinotähtiohjeet:
------------------------------------------------------------

- Vihreä LED ja mahdollisimman tehokas. Yksivärinen LED tuottaa kapealla kaistalla valoa, joten suurella vahvistuksella putken linssiosien väritaittoerot ei hämärrytä kuvaa. Mahdollisimman tehokas koska, mitä kauemmas viet keinotähden, sen hämärämmäksi se muuttuu ja mitä pienempi on reikä josta se loistaa, sen hämärämpänä tähti näkyy. Putkella jossa ei ole linssejä kannattanee käyttää valkoista LED-valoa, koska niitä saa hyvin tehokkaina.

- LED-valo tulee suodattaa halkaisijaltaan noin 100um ja pyöreän reiän kautta. Mitä pienempi reikä sen pistemäisempi valo. Tällaisen reikämaskin saa esimerkiksi viilipurkin kannen alumiinifoliosta pistämällä siihen nuppineulalla reiän kovaa sileää alustaa vasten (esimerkiksi ikkunaa vasten, vain neulan terävin kärkiosa menee läpi, tiskipöytä tai tavallinen pöytä ei ole sileä). LED-valo tulee suunnata kohti reikää siten, että suurin valoteho on reijän kohdalla.

- Keinotähden on oltava minimissään etäisyydellä johon kaukoputken saa vielä tarkennettua. Tällöin on mahdollista ainakin kollimoida jotakuinkin hyvin.
Paras tulos saadaan kun keinotähti on 50..100 x putken polttovälin päässä. Mitä lähempänä keinotähti on putkea, sitä enemmän kollimointia häiritsee putken omat kuvausvirheet.
Nyrkkisääntö: Vie keinotähti niin kauas kuin on mahdollista ja se näkyy vielä kirkkaana.

- Keinotähden korkeus kaukoputkeen nähden: Kollimointi tulisi suorittaa asennossa jossa kaukoputkea normaalisti käytetään havainnointiin, koska asento vaikuttaa, varsinkin suurilla putkilla, kollimointiin. Vaakataso on melko huono myös MCT- ja SCT-putkille, jos käytetään putken omaa fokuseria: Peili ei asetu fokusoitaessa samoin kuin käyttöasennossaan.

- Ulkotiloissa saattaa häiriöitä syntyä lämpötilaeroista maan ja ilman välillä, tuulesta, lämpimästä talon seinästä. Paras olisi kollimoida sisätiloissa, esimerkiksi kerrostalojen porraskuilussa sydänyön seutuvilla.


Mitä ei kannata tehdä:
------------------------------
- Valolähteenä ei pidä käyttää LASER-valoa sen vaarallisuuden takia. Pelkkä heijastus silmään saattaa jo tuhota soluja, ja fokusoituna (kaukoputkella) tavallinen kynä LASER on todella vaarallinen.
- Käyttää linssejä tai peilejä keinotähden ja kollimoitavan teleskoopin välillä. Niiden pitäisi olla korkealaatuisia ja olla itse hyvässä kollimoinnissa. Eli aiheuttavat vain epätietoisuutta ja kasvanutta virhetodennäköisyyttä.
[Netistä löytyy ohjeita jossa kuperalla linssillä pienennetään keinotähden reijän halkaisijaa efektiivisesti, mutta linssin on oltava tällöin sädettä vastaan kohtisuorassa, jotta se ei aiheuttaisi itsessään virhettä]
[Netistä löytyy ohjeita jossa apukaukoputki asetettuna väärin päin (ts. keinotähden valo menee okulaarista sisään ja tulee ulos objektiivista) keinotähden eteen muuttaa keinotähden etäisyyttä efektiivisesti. Apukaukoputken tulee olla apertuuriltaan isompi tai yhtä iso kuin kollimoitava putki ja sen tulee olla  itse hyvässä kollimaatiossa.]

JV

PS. *paukuttelee henskeleitä* Mulla on rappukäytävä joka on päivisinkin pimeä, käytössä hyvin vähän, korkeutta noin 16x2,8 = 45m ja suora näkyvyys ylhäältä alas, kotiovelta matkaa parikymmentä metriä, hisseillä voi kuljettaa kalustoa - siis mitä parhain kollimointipaikka.

[jaava]

Hieman lisää keinotähdestä:

Keinotähden etäisyys
----------------------------
Kaukoputki on suunniteltu ottamaan vastaan äärettömän kaukaisesta kohteesta aaltorintamaa joka on tasomainen. Todelliset tähdet toteuttavat tämän likimäärin. Koska keinotähti on äärellisellä ja mekoisen pienellä etäisyydellä, sen aaltorintama on pallomainen, joka näkyy kaukoputkella aberraatioina. Jos keinotähti on asetettu riittävän kauaksi, aberraatiot jäävät kuitenkin alle havaintokynnyksen koska alltorintama on melkein tasomainen.

Suiter antaa nyrkkisäännöksi 20 kertaa kaukoputken polttottopisteen etäisyys, mikä on kuitenkin liian pieni nopeille putkille sekä isoille (apertuuriltaan) putkille.

Tarvittava einotähden reijän halkaisija
-----------------------------------------------------
Airy disk:n koko: R = 1,22*L/A [Rad]
      L = käytetyn valon aallonpituus (tässä 587nm)
      A = kaukoputken apertuuri
      
      tai

      R = 1,22*L/A*206265 [kulmasekuntia]

Tämän pienempää kohdetta kaukoputki ei pysty erottamaan tarkasti, eli kohteet jotka ovat tätä pienempiä näkyvät aivan kuten piste näkyy.

Suurin reijän koko keinotähdelle: S = D*1,22*L/A
      D = keinotähden etäisyys

Esimerkki
------------
   L = 587nm (vihertävä)
   A = 127mm (apertuuri) f = 1500mm
   D = 40m (keinotähden etäisyys > 20*1500mm)

   (Airy disk R = 1,22*587/1000000000/0,127 m = 0,000005638 Rad)   

   S = 40000*1,22*587*1/1000000/127 mm = 0,2255555mm (=226um)

   Jos keinotähti asetetaan 40m etäisyydelle, riittää kun tähden halkaisija on pienempi kuin 226um.

[jaava]

Nyt on sitten keinotähti hommattu:
- OPAL:n valmistama LED KLIPSIVALAISIN, http://www.ecu-sahko.fi/tuotekuvat/E148075.jpg, hinta 3,90 Euroa , jossa 4 hyvin kirkasta valkoista LED:ä, kuulapää ja klipsi jolla saa kiinni. Siihen kun pistää eteen keittiöstä löytyvää alumiinifoliota niin tulee siitä ainakin jonkinlainen tähti.

- Hain keittiöstä palan alumiinifoliota ja tein sarjan reikiä nuppineulalla ja parsinneulalla, kirjoituspöydän lakkapinnan päällä, CD-kotelon muovipinnalla ja lasipinnalla. Tarkastelin tulosta stereomikroskoopilla 10x suurennoksella ja noista lasipinnalla tehdyistä tuli säännöllisimpiä ja pienimpiä. Arviolta reikien halkaisija oli alle 100um (pistin mikroskoopin alle myös senttimetrimitan ja arvion milliin mahtuvan enemmän kuin 10 tuollaista reikää).

Enää arveluttaa noi mun okulaarit, kun on vaan Sky-Watcher Mak 127:n mukana tulleet "SUPER 10 Long Eye Relief" ja Barlow, jossa lukee vain "2X Barlow Lens". Suurennosta olis saatava luokkaa 300x aikaseksi 1500mm polttovälillä, joka tuolla yhdistelmällä (2x barlow + 10mm okulaari) tulee, mutta saako kuvasta mitään selvää 40m päässä olevasta keinotähdestä?

Onko tästä nyt mentävä okulaarikauppaan ja hommattava TeleVue Nagler 5mm Type 6? Vai riittääkö vähäisempikin keskiluokan okulaari?

JV