Pilvilinna

[Erik Pirtala]

Ei sillä mitään kalibrointiongelmia ole, muistaa vain että flatit pitää ottaa 5 sek tai pidemmällä valotusajalla ja Biaseja ei tarvita vaan Dark Flatit. Itselläni kaksi noita laitteita, väri- ja mv-versiot.

Jeps, kalibrointiprosessi on onneksi samanlainen kuin edellisessä kamerassa. Vaikka vähän teettääkin työtä, samoilla master kalibrointiruuduilla pärjää aika pitkään. Tosi kiva fiilis on siitä, että on juuri kalustooni sopiva herkkä kamera hallussa. Tuon löytyminen käytettynä järkihintaan mahdollisti paluun harrastuksen pariin

Noihin Flat valotusaikoihin liittyen joudun ehkä keksimään vielä jotain. Vaikka paneelini on niin himmeä, että 3nm kapeakaistassa Flat  -valotusajat on luokkaa 20sek, luminanssissa noin sekunti on sopiva. Jonkinlaista himmennintä tuo vaatinee vielä. Tietääkseni flat valotusajoilla ei ole mitään ylärajaa kunhan niitä on tarpeeksi ja on täsmäävät flatdarkit?

[Harmaa Vaeltaja]

Jeps, kalibrointiprosessi on onneksi samanlainen kuin edellisessä kamerassa. Vaikka vähän teettääkin työtä, samoilla master kalibrointiruuduilla pärjää aika pitkään. Tosi kiva fiilis on siitä, että on juuri kalustooni sopiva herkkä kamera hallussa. Tuon löytyminen käytettynä järkihintaan mahdollisti paluun harrastuksen pariin

Noihin Flat valotusaikoihin liittyen joudun ehkä keksimään vielä jotain. Vaikka paneelini on niin himmeä, että 3nm kapeakaistassa Flat  -valotusajat on luokkaa 20sek, luminanssissa noin sekunti on sopiva. Jonkinlaista himmennintä tuo vaatinee vielä. Tietääkseni flat valotusajoilla ei ole mitään ylärajaa kunhan niitä on tarpeeksi ja on täsmäävät flatdarkit?

Ylärajaa ei tietääkseni ole ja omat kapeakaista flatit ovat pisimmillään yli puoliminuuttia. Jotta sain tavallisen flattipaneelin riittävän himmeäksi kirkkaille suotimille, laitoin paneelin päälle ND-kalvoa. Sitä saa valokuvaustarvikeliikkeistä. Se ei muuta paneelin valon värijakaumaa kuten muut materiaalit yleensä tekevät, ainoastaan himmentää valon määrää.

[Tommi L]

Suosittelen tuota kameratyyppiä tosissaan käyttämään bin2-moodilla, koska erikoisuutena kamerassa on hardware binnaus CMOS-kameroille tyypillisen softabinnauksen sijaan. Laskee merkittävästi lukukohinaa.

Vaikka käytänkin bin2-moodilla, niin siitä huolimatta pinoan drizzlellä ja tuplaskaalauksella. Päästään siis samaan pikselitarkuuteen kuin bin1-moodilla, mutta kohinatehokkaammin. Tulokset myös hyvin lähellä sitä, mitä olisi bin1-moodia käytettäessä. Tuolloin saadaan F/4 optiikalla ulosmitattua kaikki optinen suorituskyky. Suosittelen!

[Harmaa Vaeltaja]

Suosittelen tuota kameratyyppiä tosissaan käyttämään bin2-moodilla, koska erikoisuutena kamerassa on hardware binnaus CMOS-kameroille tyypillisen softabinnauksen sijaan. Laskee merkittävästi lukukohinaa.

Vaikka käytänkin bin2-moodilla, niin siitä huolimatta pinoan drizzlellä ja tuplaskaalauksella. Päästään siis samaan pikselitarkuuteen kuin bin1-moodilla, mutta kohinatehokkaammin. Tulokset myös hyvin lähellä sitä, mitä olisi bin1-moodia käytettäessä. Tuolloin saadaan F/4 optiikalla ulosmitattua kaikki optinen suorituskyky. Suosittelen!

Nyt hieman digikuvausta tuntevana minua pistää ihmetyttämään että miten tuolla olisi mahdollista saavuttaa paras optinen suorituskyky.

Jos bindaat eli yhdistät jo kamerassa pikseleitä yhteen, tietomäärä pienenee, ei suurene. Ja sitä tietoa ei voi taikoa enää takaisin myöhemmissä käsittelyvaiheissa vaikka miten skaalaisi tai tekisi mitä tahansa vaikka keinoälyllä. Optiikan suorituskyvyllä ja pikselin koolla on relaatio saadun kuvan kokonaislaatuun eli tietynlainen optiikka toimii parhaiten tietyn kokoisten pikselien kanssa, mutta jos oikein ymmärsin, et oikeastaan puhunut siitä. Tämä relaatio on kunkin tarkistettavissa erinäisillä netistäkin löytyvillä laskureilla. Ja ainakin niiden mukaan omat putkeni/kamerani ovat juuri optimiyhdistemä ihan bindaamattomalla natiiviresoluutiolla keskimääräisissä ilmakehäolosuhteissa. Toki joissakin ääriolosuhteissa voi saada bindaamalla parempaa kuin ilman, mutta silloin käsittääkseni on kyse nimenomaan seeingistä ja läpinäkyvyydestä, ei siitä että aina kannattaisi bindata. Olenko ihan hakoteillä asian suhteen? (toki sekin on täysin mahdollista )

[JVO]

Varmaan sitä haettin että binnatessa tulee neljän pikselin ryppäälle lukukohina vain kertaalleen, vrt. binnaamattoman nelinkertainen lukukohina.

[Harmaa Vaeltaja]

Varmaan sitä haettin että binnatessa tulee neljän pikselin ryppäälle lukukohina vain kertaalleen, vrt. binnaamattoman nelinkertainen lukukohina.

Lukukohina ei käsittääkseni ole varsinaisesti ongelma, sitä saa prosessoitua pois muutenkin, mutta uusia yksityiskohtia menetettyjen tilalle ei oikeasti saa mitenkään.

[Erik Pirtala]

Lukukohina ei käsittääkseni ole varsinaisesti ongelma, sitä saa prosessoitua pois muutenkin, mutta uusia yksityiskohtia menetettyjen tilalle ei oikeasti saa mitenkään.

Lukukohinaa ei saa prosessoitua pois. Jos signaalitaso ei ylitä lukukohinaa sitä signaalia ei ole mahdollista saada esiin. Käytännössä lukukohina ei yleensä ole ongelma nykyaikaisilla kameroilla.

Poikkeuksia kuitenkin on. Eräs näistä on pimeä taivas ja kapeakaistasuotimet. Osavalotuksessa on toivottavaa että taustataivaan signaali ylittää tämän lukukohinan, mielellään reilusti. Laskennallisesti meidän bortle 3 ja minun kapeat kapeakaistat vaatisi tähän ihan minimissään 6-10min osavalotuksia. Olen myös törmännyt tähän ongelmaan miettiessäni RGB valotusten asetuksia ja pituuksia. Haluan kuvata nollagainilla, jotta dynaaminen alue olisi mahdollisimman suuri. Nollagainilla kuitenkin preferoimani 2min osavalotus on rajoilla mainitun lukukohinakynnyksen suhteen R kanavassa kuuttomalla taivaalla. Voi olla että päädyn pidentämään värikanava osavaloja 3 minuuttiin.

Toinen bin2 etu tässä kamerassa on tosiaan myös tuo full well. Maksimiarvo bin1 on 14k ja bin2 66k. 14 -bittisyys bin2 on myös kiva juttu

[Harmaa Vaeltaja]

Niin, ainakin minulla ne 600 sek valotukset ovat ihan normaalia kapeakaistoilla.

[Tommi L]

Nyt hieman digikuvausta tuntevana minua pistää ihmetyttämään että miten tuolla olisi mahdollista saavuttaa paras optinen suorituskyky.

Jos bindaat eli yhdistät jo kamerassa pikseleitä yhteen, tietomäärä pienenee, ei suurene. Ja sitä tietoa ei voi taikoa enää takaisin myöhemmissä käsittelyvaiheissa vaikka miten skaalaisi tai tekisi mitä tahansa vaikka keinoälyllä. Optiikan suorituskyvyllä ja pikselin koolla on relaatio saadun kuvan kokonaislaatuun eli tietynlainen optiikka toimii parhaiten tietyn kokoisten pikselien kanssa, mutta jos oikein ymmärsin, et oikeastaan puhunut siitä. Tämä relaatio on kunkin tarkistettavissa erinäisillä netistäkin löytyvillä laskureilla. Ja ainakin niiden mukaan omat putkeni/kamerani ovat juuri optimiyhdistemä ihan bindaamattomalla natiiviresoluutiolla keskimääräisissä ilmakehäolosuhteissa. Toki joissakin ääriolosuhteissa voi saada bindaamalla parempaa kuin ilman, mutta silloin käsittääkseni on kyse nimenomaan seeingistä ja läpinäkyvyydestä, ei siitä että aina kannattaisi bindata. Olenko ihan hakoteillä asian suhteen? (toki sekin on täysin mahdollista )

Kysehän ei ole tässä niinkään binnaamisen vaan drizzle-integraation hyödyistä. Drizzle mahdollistaa binnatusta kuvasta paremman SNR suhteen, mitä olisi binnaamattomassa. Olennaistahan tässä on se, että tuo hardware bin tapppaa lukukohinaa paljon tehokkaammin kuin normi CMOS-kameroissa software bin. Lukukohinahan ei tämän kameran tapauksessa vain puolitu, vaan tippuu neljännekseen.

Drizzlen hyödyistä paremman kohinan käsittelyn osalta on jonkin verran ihan tutkimustietoa. Itse olen testannut myös tuota perusteellisesti ja laskenut hyötyjä erilaisilla drizzle-metodeilla ja asetuksilla. Tähän tulokseen ainakin tämän kameratyypin osalta päässyt. Software binnauksessa tulos saattaisi olla erilainen.

Myöskään OSC kuvaukseen en voi tätä suositusta laajentaa. Se olisi testattava erikseen.

Enkä väitä, että bin2/drizzle(x2)mahdollistaisi laadultaan täysin saman lopputuloksen kuin bin1. Mutta kun kokonaisuuteen ottaa tuon SNR suhteen, niin optimoitu vaihtoehto. Ja edellyttää toki, että dataa on riittävästi ja dither on myös riittävää.

Optimoitu vaihtoehto tuo on siinäkin mielessä, että ASI294MM bin1 tai bin2/drizzle(x2) ovat pikselikoolla parhaita, jos haluaa kohtalaisen skarpista F/4 aukkosuhteen putkesta kaiken optisen kyvyn irti, eikä "maksa" turhasta SNR suhteen. Uudemmissa kameramalleissa oleva 3.75um pikselikoko on vähän väliin putoajakoko. Ei riittävän iso drizzle x2 integraatioon, mutta alisamplattu sellaisenaan.

Tarttuisin myös tuohon "...mutta uusia yksityiskohtia menetettyjen tilalle ei oikeasti saa mitenkään." Siihenhän juuri drizzle-menetelmä on kehitetty, että alisamplatusta kuvasta voidaan louhia niitä yksityiskohtia, eivätkä siten ole menettyjä. Eivät bin-tapauksessa tai muutenkaan.

[Tommi L]

Lukukohinaa ei saa prosessoitua pois. Jos signaalitaso ei ylitä lukukohinaa sitä signaalia ei ole mahdollista saada esiin. Käytännössä lukukohina ei yleensä ole ongelma nykyaikaisilla kameroilla.

Poikkeuksia kuitenkin on. Eräs näistä on pimeä taivas ja kapeakaistasuotimet. Osavalotuksessa on toivottavaa että taustataivaan signaali ylittää tämän lukukohinan, mielellään reilusti. Laskennallisesti meidän bortle 3 ja minun kapeat kapeakaistat vaatisi tähän ihan minimissään 6-10min osavalotuksia. Olen myös törmännyt tähän ongelmaan miettiessäni RGB valotusten asetuksia ja pituuksia. Haluan kuvata nollagainilla, jotta dynaaminen alue olisi mahdollisimman suuri. Nollagainilla kuitenkin preferoimani 2min osavalotus on rajoilla mainitun lukukohinakynnyksen suhteen R kanavassa kuuttomalla taivaalla. Voi olla että päädyn pidentämään värikanava osavaloja 3 minuuttiin.

Toinen bin2 etu tässä kamerassa on tosiaan myös tuo full well. Maksimiarvo bin1 on 14k ja bin2 66k. 14 -bittisyys bin2 on myös kiva juttu

Ja juuri näin. Lukukohina on uusimmissa kameroissa vähentynyt merkittävästi CCD-ajasta, mutta muodostaa edelleen rajoitteita, kun mennään riittävään pimeään pienillä kapekaistoilla. Esimerkiksi itse valotan 21,5 magnituudin taivaan alla 3 nm kapekaistaa 15 min. Kuvista laskettu lukukohina on tällöin juuri riittävällä tasolla, jottei muodostu liian suureksi suhteessa muuhun kohinaan. Ja aivan kuten tullut todettua, niin lukukohinaan ei auta samat lääkkeet eli lisävalotus, kuten muuhun fotonikohinaan.