Muut havaintolaitteet > Rakentelunurkka (ATM)

9 piste tuenta 300mm peilille

<< < (11/12) > >>

Pappis:

--- Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 25-03-2019, 20:04:11 ---Olen ymmärtänyt että wave tai lambda viittaa usein peilin pintatarkkuuteen, eli puhutaan minkä aallonpituuden murto-osan tarkkuinen pinta on. Kun taas aaltorintamalla eli wavefrontilla viitataan peilistä kertaalleen heijastuneen aaltorintaman tarkkuuteen, joka on enää puolet pinnan tarkkuudesta.

--- Lainaus päättyy ---
Ok, kiitos tarkennuksesta! Eli Orionin 1/8 wavefront peilit ovat pinnoiltaan 1/4 wave?!

Ja "diffraction limited" =  Rayleighin kriteerin mukaan on siis 1/4 wavefront = 1/2 wave pinnoiltaan?

Lisäksi kannattaa muistaa, että tarkkuudet voidaan aina ilmoittaa joko ±1/8, tai 1/4...

Ari Haavisto:

--- Lainaus käyttäjältä: Pappis - 25-03-2019, 20:34:36 ---Ok, kiitos tarkennuksesta! Eli Orionin 1/8 wavefront peilit ovat pinnoiltaan 1/4 wave?!

Ja "diffraction limited" =  Rayleighin kriteerin mukaan on siis 1/4 wavefront = 1/2 wave pinnoiltaan?

Lisäksi kannattaa muistaa, että tarkkuudet voidaan aina ilmoittaa joko ±1/8, tai 1/4...


--- Lainaus päättyy ---

Ei kun just päinvastoin, eli pinnan tarkkuus 1/8 on heijastuneessa aaltorintamassa enää 1/4. Virhe siis tuplaantuu. Käytin termiä "tarkkuus puolittuu", kun yritin sanoa virhe tuplaantuu. Jotta pääpeilistä heijastuva aaltorintama häiriintyy max 1/4 valoaaltoa, on peilin pinnan oltava vähintään 1/8 valoaaltoa.

CN:ssa oli pitkät keskustelut näistä ja jonkinlainen konsensus oli, että Rayleighin kriteeri ei ole niinkään laadun yläraja jonka jälkeen parannus ei enää näy, vaan laadun alaraja jonka alapuolella huono laatu käy ilmeiseksi.

mistral:

--- Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 25-03-2019, 20:04:11 ---Olen ymmärtänyt että wave tai lambda viittaa usein peilin pintatarkkuuteen, eli puhutaan minkä aallonpituuden murto-osan tarkkuinen pinta on. Kun taas aaltorintamalla eli wavefrontilla viitataan peilistä kertaalleen heijastuneen aaltorintaman tarkkuuteen, joka on enää puolet pinnan tarkkuudesta.

--- Lainaus päättyy ---

Kun fotoni heijastuu peilistä, on sillä ainakin 2 "ominaisuutta", suunta ja aallonpituuden vaihe. Onko nyt vaiheella merkitystä kun polttotasolla fotonien reitit menee päällekkäin? Tapahtuuko siinä interferenssi? Jos tapahtuu niin mitä sammuttava interferenssi tekee kennolla? Eikö vastakkaisvaiheiset fotonit sammuta toisensa? Vai onko kenno sellainen että se ei välitä siitä vaan reagoi kaikkiin fotoneihin yhtälailla?   Tuli 5 kysymysmerkkiä kun tuo alue on hämärän peitossa :huh:

Fotonin suunta on se luonnollinen tapa ymmärtää peilin tarkkuutta, jos huippu peili, kaikki pienen tähden fotonit osuu kennolla samaan kohtaan. Tästä herää kysymys, onko matka peilin reunalta kennolle sama kuin keskialueelta, tai pitäähän siihen lisätä peilin "kuopan syvyys". Eli keskelle (en tarkoita apupeilin varjoaluetta) osuvat matkustavat syvimmälle kuoppaan ja reunalle osuvat ei matkusta ollenkaan kuoppaan. Kuitenkin heräsi tämä kysymys juuri interferenssin vuoksi.

Toisaalta interferenssillä ei ole merkitystä koska jokaisella fotonilla on eri polarisaatio, ihan sama interferoiko ne vai ei, siltä kannalta. Mutta sana wavefront viittaa rintamaan ja tarkoittaisi että rintamalla olisi joku merkitys. Itse en keksi muuta kuin interferenssin  mutta syy voi olla joku muu. 

Timo Kantola:
Päivitetään hieman:
Orion Optics ei löydä enään kyseisen peilin mittauksia, vastauksena oli:
"Sorry the hard drive for this date range was corrupted some time ago."
Eli se siitä.

Vanhoista Sky&Telescope lehdistä kopioin lisäksi peilin uudelleen muotoilun lämmittämällä.
Viimeyönä testasin vetoa pienemmältä alalta ja lisäksi kokeilin vaikuttaako peilin lämmittäminen keskeltä peilin muotoon ja kuinka paljon.

Lämmittimen tein halk. 75mm 6mm paksuun vaneriin, johon porasin keskelle 30mm reiän peilin keskelle liimatun vetolätkän takia. Vanerin pintaan limasin kuumaliimapyssyllä noin metrin vastuslankaa spiraalille (44 ohmia/m). Vastuslangan päälle levitin kerroksen Wurthin Liima + Tiivistemassa valkoinen joka liimaa kaikkea, paitsi ei elmukelmua. Massan levityksen jälkeen laitoin elmukelmun pintaan ja painon päälle, jotta lämmityspinnasta tuli tasainen. Lämmittimen teippasin alumiiniteipillä paikoilleen. Kuumaliimaukset turpoaa, kun lämitintä lämmittää, joten veistelin pahimmat liimaknöllit pois.
Lämmitintä säädän 14e säätimellä: https://www.pedeled.fi/epages/pedeled.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014092302/Products/%2216-PLMS-10-36/5%22

Pilvet haittasi mittailuja, mutta jotain sai aikaiseksi:
Peilintuentana on nyt alkuperäinen 9-pistetuenta. Vedossa kokeilin 1.5kg, 2kg ja 3.2kg punnuksia. Ei toivottavaa tulosta. Vaikutukset peilin muotoon yllättävän vähäisiä.
  Lämmityksellä oli paljon enemmän vaikutusta. Samalla kun peiliä lämmitetään takaata keskeltä, samaan aikaan jäähdytyspuhallin puhaltaa peilin etupintaan.  En kerennyt kokeilemaan kun 2w ja 2.4w tehoilla. Ilmeisesti pitää olla enemmän tehoa. Jos hyvin käy niin tänään saan kokeiltua viellä 3.2w tehoilla.

Yllättävän paljon peili kestää rääkkiä, menettämättä totaalisesti muotoaan.

mistral:
Yritin pelata nollien kanssa ja sain 500nm aallon pituudeksi 0,0005mm liekö oikein? Onko keskustan ja vaikkapa reunan max ero tuon verran jos peilin tarkkuus on 1/1 valoaaltoa? Eli plusmiinus0,00025mm saisi poiketa parabelipinnasta. Ja 1/10 peilissä olisi yksi nolla lisää.

Muistaakseni parabelipinta syntyy jos kuussa laittaa vadin elohopeaa pyörimään tasaista vauhtia, luonto osaa tehdä paremmin kuin ihminen :wink: Sama toimii myös maassa mutta ilmakehä teettää ongelmia. Parabelin edellytys vaan on että gravitaatio tulee suoraan zeniitistä kohti.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta