Barlowin laskukone

[TuRe]

Onko kukaan törmännyt mainittuun laskukoneeseen, jolla voisi käsitellä positiivisia ja negatiivisia linssejä/peilejä yhdessä. Tarkoitan saman tyyppistä, kuin Timo-Pekan kotisivuilla on mainio laskukone focal reducerin laskemiseksi.
Onhan niitä linssien peruskaavoja, mutta niistä johtaminen on aika työlastä.  Tarkoitus olisi laskea tiedot 1,2x Barlowin tai vastaavan teleconvertterin rakentamiseksi. Polttoväli (neg.), sijoitus kennoon nähden ja linssin halkaisija, jolla saadaan kennolle vähintäin Canonin kennon lävistäjän verran kuvaa, väh. 27,3mm. 
Esim. F= 750 mm, f5 -putkesta
        F`= 900 mm, f6 -putkeksi.
Linssin sijoitus Canonin T2-sovitteeseen, n.45mm kennosta (riippuu linssin paksuudesta)
Toinen vaihtoehto olisi esim. 2x Teleconvertterin sisään sijoitettava tasokupera linssi, joka muuttaisi kertoimeksi 1,2x.

[GaryP]

Minä taas haluaisin käyttää Zenitarin 16mm kalansilmää pienen webcameran kennon kanssa, mutta lisälinssejä tarvitsee niin maan perusteellisesti että parempi käyttää ovisilmää...
;D

Piti lukea uusiksi tuo alkuperäinen viesti, taisin vähän heittää sivusta tuon oman kommenttini, mutta jos jokin laskin noita auttaa suunnittelemaan niin olisi mukava kuulla niistä. Ilmaisista...


Kari

[TuRe]

Tuosta CaryP:n varsin älykkäästä vastauksesta huolimatta tuli mieleen, että voisiko Barlowin putkea lyhentämällä saada aikaan pienempiä suurennuksia? Onko kerroin suoraan verrannollinen linssin etäisyyteen kennosta myös putken lyhennyksessä?

[GaryP]

Tuosta CaryP:n varsin älykkäästä vastauksesta huolimatta tuli mieleen, että voisiko Barlowin putkea lyhentämällä saada aikaan pienempiä suurennuksia? Onko kerroin suoraan verrannollinen linssin etäisyyteen kennosta myös putken lyhennyksessä?

Vastaus oli joka tapauksessa se mitä halusin sanoa. Jos jollain ihmeen konstilla saisin tuon valomäärän kasattua pieneen kennoon, vaikkapa käyttämällä hyvää laskuria, kokeilisin sitä mielelläni. Toinen asia sitten on, kannattaako mokomalla ajatuksella edes leikkiä kun tietää millaisia linssejä pienikennoisissa webkameroissa on. Siis yhä vaan täällä päässä on perustiedon ja kokemuksen puutetta.

Tuomo, vähän ymmärrystä köyhille ja vähempiosaisille jotka joutuvat rakentamaan kaiken lähes nollabudjetilla ja nollatietotaidolla!!!
;)

Vinkkejä otetaan silti vastaan...

EDIT:
Lisätään vielä...
En tänä päivänäkään tiedä, onko isosta linssistä valonmäärän suhteen mitään hyötyä kun yritetään saada laajakulmaa pienelle pinta-alalle, onko syytä unohtaa koko asia ja käyttää webkameraa vain telepään alueella?


Kari

[Meade-mad]

En tänä päivänäkään tiedä, onko isosta linssistä valonmäärän suhteen mitään hyötyä kun yritetään saada laajakulmaa pienelle pinta-alalle, onko syytä unohtaa koko asia ja käyttää webkameraa vain telepään alueella?

Karkeasti ottaen laajakulmaobjektiivin polttoväli on pienempi kuin filmin (=ilmaisijan) lävistäjä millimetreinä. Esim. kinokoossa kaikki ne obiskat joiden polttoväli on lyhyempi kuin ~50mm. Valovoima taas on polttovälin ja etulinssin halkaisijan välinen suhde. Esim 50mm polttovälin obiskalla 25mm halkaisija tuottaa valovoiman 2.

Laajakulma, jonka polttoväli on vaikkapa 30mm tarvitsee samaan valovoimaan 15mm halkaisijaisen etulinssin. Pikkutelen polttoväli on luokkaa 100mm valovoima 2 saadaan 50mm etulinssillä.

Otetaan web kamera. Sen ilmaisijan lävistäjä on noin ~10mm eli normaalipolttoväli on 10mm. Valovoimaan 2 tarvitaan obiska, jonka halkaisija on 5mm.

Jos halutaan tehdä web kameraan laajakulmaobiska niin sen polttoväli on esimerkiksi ~5mm. Valovoimaan 2 tarvitaan halkaisijaa 2,5mm.
Pikkutele syntyy 20mm obiskasta ja valovoima 2 10mm linssillä.

Valovoima on sen suhteen kiva luku että valovoiman pysyessä vakiona valotusaikakin pysyy vakiona. Eli jos iso kamera ja web kamera ovat yhtä herkkiä ja kuvataan samaa kohdetta samalla kuvakulmalla voidaan käyttää samaa valotusaikaa.

-> Optisesti on helpohko tehdä teleobiskoja web (tai muille pienikennoisille) kameroille.

jk

[jaava]

Laskurit on helppoja. mutta niistä ei aina tiedä mitä ne laskee.

Ohessa nuot kaavat barlow- ja reducer-linsseille ihan tavallisina ja käytännönläheisinä:

http://legault.club.fr/focal.html

Koska barlow-putket on optimoitu tietylle vahvistukselle, ne aiheuttaa vääristymää kuvaan jos pidennetään tai lyhennetään putkea. Kuitenkin systeemistä riippuen ne on saatettava optimoidulle vahvistuskertoimelleen säätämällä putken pituus, kuten VIP barlow linkissä:

http://www.alpineastro.com/Eyepieces_Accessories/vip_barlow.htm

Ja mitään en ole kokeillut, mutta esitän väitteen ja oletan sen olevan paras totuus, jos ei tule viisaita vastauksia:)

JV

PS. Sattuipas silmiin sivu joka lähimmin liippaa alkuperästä kysymystä. Tässä on laskuri okulaarille, jonka avulla projisoidaan adapteria käyttäen kuva kameran kennolle (vastaavasti kuin barlowissa):
http://starizona.com/acb/ccd/advequipplanet.aspx

Esimerkki sivulta:

For example, using a 12mm eyepiece and an eyepiece projection adapter providing a distance from eyepiece to CCD of 90mm, the magnification factor is 6.5.  Using this setup on an 8" SCT gives a focal length of 13,200mm and a focal ratio of f/65.  While this sounds extreme compared to typical telescope focal lengths, Jupiter would still fill just over half of a typical small CCD chip at this focal length!

PS2. Tällainen sattui eteen. Sivulla pitäisi olla JAVA-scriptit sekä reducerille että barlow:lle. En vaan pysty näkemään niitä hätävarakoneellani.
http://www.pk3.org/Astro/scopes_barlow_focal_reducer.htm

[hm]

Tuomon peräämää laskukonetta en ole kohdannut, mutta laskelman suorittaminen ei ole erityisen työlästä. F=750 mm putki muuttuu F=900 mm putkeksi laittamalla polttoväliltään n. -250 mm linssi 50 mm:n päähän kamerasta. Jos linssin etäisyys olisi 125 mm, niin tarvittavan linssin polttoväli olisi luokkaa -600 mm. Yksinkertaisella linssillä ei hirveän hyvää kuvaa saa. Optimaalisen linssin muoto riippuu sen etäisyydestä: lähellä kameraa toimii parhaiten kaksoiskovera linssi, jälkimmäisessä tapauksessa tasokovera. Käytännössä pulmaksi tulee soveliaiden linssien saatavuus.

Barlowin ja objektiivin etäisyyden muuttuessa muuttuu systeemin efektiivinen polttoväli. Muutos ei ole lineaarinen, vaan tilannetta kuvaava käyrä kohoaa tangenttikäyrän tavoin. Ohuen linssin kaavat ovat käytännössä suuntaa antavia. Barlowia käyttävässä systeemissä pienetkin muutokset saavat aikaan merkittäviä muutoksia polttoväliin, joten todellinen polttovälikerroin on syytä selvittää kulloisellakin optisella konfiguraatiolla.

Zenitarin kuvan supistaminen web-kennolle on varsin epäkiitollinen pyrkimys. Web-kennot olivat lävistäjältään kymmenmillisiä runsas vuosikymmen sitten. Nykyään millejä löytyy vain muutama. Zenitarin kuvaympyrä joudutaan siis pienentämään luokkaa 1/10 alkuperäisestä. Eli otetaan Zenitar, laitetaan sen perään puoli metriä pahviputkea, laitetaan putken toiseen päähän kinofilmikameran normaaliobjektiivi (polttoväli siis 50 mm) ja web-kameran kenno laitetaan objektiivin takaa löytyvään fokukseen. Pahviputki pitää maalata sisältä mustaksi, sillä suurin osa valosta katoaa sen seinämille.

Hannu Määttänen

[TuRe]

Kiitoksia herrat vastauksistanne.
Jaava löysi paljon kaavoja, täytyy pistää ne koneelle.
Sama täällä CaryP. Kun on ottanut harrastukseen mukaan kameran, niin rahan menolle ei näy loppua ja siksi pyrin tekemään itse mahdollisimman paljon vempeleistä ja vähän enemmänkin kuin osaan.
Suunnittelu ja näpertäminen antaa mielestäni paljon mielenkiintoista lisuketta harrastukselle.

Hannulta taas tosi ammattilaisen tietoja. Kyllähän minä aavistin asian vaikeuden, mutta täytyi saada vahvistus asialle. Tehdasvalmisteisena on saatavissa 1,4xTeleconvertteri 100 € hintaan. Täytyy taas veikata ja pistää rahaa likoon, riittääkö saman jalustan vakavuus 1-1,5 min valotuksiin 1,4x750mm putkella, kun se riitti ilman teleconvertteria. Tähtiharrastuksessa voisi joku perustaa välinevuokrauksen, josta saisi laitteen kokeiltavaksi, ettei tarvitsisi niin paljon maksaa oppirahoja. Tsemppiä kaikille!

[GaryP]

Kiitos minunkin puolestani kaikille, mutta näin iltaa vasten tämä tietomäärä oli kyllä sellainen että meinaa itku tulla... edellinen lause unohtuu seuraavaan päästyäni, joten huomenna pirteänä paremmalla onnella(?).

Mistä johtuu että eilen lukemani ja oppimani, ei tänään tunnu ollenkaan tutulta asialta, ihan kuin dementikko joka saa aamulla herätessään, kerta toisensa jälkeen hyvät naurut samasta vuosi sitten ilmestyneen aamulehden sarjakuvasta... uudestaan ja uudestaan sen voi lukea uutena. Öitä ystävät!

T:Kari