Tuntematon peili

[Magellan]

Hei! Onko kenelläkään tiedossa puretun Odelca -kameran osia?  Kiinnostaisi yrittää saada aikaan edellisessä viestissäni kuvattu kaukoputkikonstruktio.

[wm-x]

Aika moinen projekti sinulla. Hienoa jos yrität viedä loppuun vaikka onnistumis projekti on vähän heikonlainen.

Jos selvität mikä lääke firma näitä on myynyt niin voin laittaa kyselyä. Nään monia edustajia työssäni.

[Yrjö Pullinen]

Hei! Onko kenelläkään tiedossa puretun Odelca -kameran osia?  Kiinnostaisi yrittää saada aikaan edellisessä viestissäni kuvattu kaukoputkikonstruktio.

Lahden Ursalla on Odelca-kameran optiset osat:
Pääpeili
Takapuolella merkintä 1091 tai 1601, tarra 12/8 65
ulko Ø 460
optinen Ø 452
syvyys 57,5
kokonaispaksuus 99
lasin paksuus keskellä 41
lasin paksuus reunassa 30
keskellä reikä Ø 20 syv 29, upotus etupuolelta Ø34 syv 12
kiinnitysreijät 3kpl Ø12 etäisyys reunasta 100


Meniskus
ulko Ø214, sisä Ø201
reunan paksuus 43
syvyys 43,5
kokonaispaksuus 79

Korjauslasi (onkohan lyijylasia filmin suojelemiseksi aäteilyltä?)
Ø210
paksuus 10
toinen puoli taso
toinen puoli hiukan kupera/epämääräinen muoto

puulaatikko 570x570x200
meniskuslinssin pidin

kameran runko on ilmeisesti romutettu vuosikymmenien saatossa


Koska Lahden Ursa ei ole kiinnostunut ottamaan näitä haltuunsa, tarjoan osat noutajalle, sijainti Hollolassa.


Ajattelin itse joskus aikanaan, että:
Pääpeilille voisi hioa korjauslasin ja saada aikaan valovoimaisen Schmidt-kameran.
Meniskukselle voisi hioa pääpeilin, jolloin tulisi Maksutov.
Korjauslasille hioa pääpeilin, josta saisi toisen Schmidt-kameran.

Yrjö

[Yrjö Pullinen]

Tämä kulkeutuu viikonloppuna laitepäiville jos vastaanottaja ilmoittautuu.

[Magellan]

 :angel:Palaan uudelleen keväällä kirjoittamaani viestiketjuun "tuntematon peili". Olen myöhemmin saanut toisen vastaavanlaisen peilin (Kuva 8534) Yrjö Pulliselta - kiitos!  Erona on aikaismpaa suurempi paino (14 kg), läpimitta (45 cm) ja reikien määrä (keskireikä ja kolme kiinnitysreikää).  Lisäksi sain siihen kuuluvan korjauslinssistön (Kuva 8542), jossa on paksu (4,5 cm) meniskus ja ohut (1,5 cm) tasolinssi.  Laitan liitteeksi myös kaksi pienemmällä (42 cm) otettua kuvaa: päivällä (kuva 8314, rajattu kameran kuvamittaan) ja yöllä (kuva 8335, f 4, 30 s, ISO1600).  Kuvien laatu vaikuttaa hyvältä, mutta en ole tehnyt mitään erillistä testiä.  Olen myös löytänyt netistä alkuperäisen Odelca 100 -röntgenkameran rakennepiirroksen (Kuva 8533), johon olen lisännyt tiedot osista ja kameran valmistetiedot.
Jatkossa minua kiinnostavat seuraavat asiat:
1) Onko mahdollista tehdä em. osia käyttäen cassegrain tyyppinen laajakulmateleskooppi ?
2) Rakennepiirroksen mukaan vain osa peilin läpimitasta tulisi hyödynnettyä,  koska korjauslinssistön läpimitta on 21 cm.  Silloinkin valovoima olisi melkoinen: 1,0 !
3) Mitä vaikuttaisi korjauslinssistön kääntäminen 180 o ?  Silloin meniskuksen takapinnalle voisi tehdä pyöreän sekundaaripeilin,  josta valo ohjattaisiin pääpeilin taakse sijoitettuun ccd -kameraan (tai järjestelmäkameraan).
4) Miten alkuperäisen kameran filmin (10x10 cm) kaarevuus otettaisiin huomioon?  Voisiko sitä korjata linssillä ?
5) Millaisen jalustan laite vaatisi ottaen huomioon sen melkoisen painon: peili 14 kg, korjauslinssistö 7 kg, jäähdytyslaite 6 kg ( 6 isoa tuuletinta), messinkinen peilin kiinnityskehikko  2 kg - näistä kertyy jo 29 kg ! Tämän lisäksi tulisivat peilin tuentaosat, kaukoputken kääntöosat, ohjausmoottorit yms.  Tässä tämänhetkinen suunnittelutilanne.  Ehkä lukijoilla on ehdotuksia hankkeen eteenpäin viemiseksi.

[mistral]

Muistelin että Kevolan observatoriossa olisi kaarevatasoinen kamera mutta taitaakin olla suora:

Havaintovälineet
Kevolan tähtitornissa on nykyään 50 cm:n anastigmaattinen Schmidt-Väisälä-kaukoputki, joka oli aikoinaan maailmankuulu laajan, mutta vääristymättömän kuvakenttänsä ansiosta. Korjauslasin halkaisija on 50 cm ja pääpeilin 60 cm. Filmitasosta 3 mm:n etäisyydellä on lisäksi 12 cm:n kaksoiskonveksi korjauslasi. Optiikka mahdollistaa 6,7 asteen kuvakentän 12x12 cm:n laakafilmillä. Kaukoputken polttoväli on 103,1 cm.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevolan_observatorio

Auttaisko tämä? Itse en tunne optiikkaa tältä kantilta ollenkaan...

[Magellan]

Kiitos kommentistasi.  Oli mukava saada tietoa samankaltaisesta laitteesta.  Arvatenkin ison korjauslinssin saaminen on "kiven alla".  Tällä hetkellä olisi mukava tietää laitteen optisista mahdollisuuksista.  Varsinaisen laitteen rakentaminen onkin varmaan oma lukunsa - tuskin onnistuu omilla resursseillani.  Yritän vielä lisätä kuvat, jotka eivät jostain syystä siirtyneet eillisessä kirjoituksessani.