Tuntematon peili

[Magellan]

Hei! Lähestyn tässä muita cassegrain -kaukoputkista tietäviä.  Hankin syksyllä Tori -palstan kautta ison (halkaisija 42cm) parabolisen peilin, jonka tausta on verhoiltu lyijykuorella.  Peilissä on n. 5 cm:n reikä ja peilin pinnoitus on varsin hyvässä kunnossa.  Haluaisin tietää millaisessa käytössä tälläinen peili on voinut olla (röntgen?) ja olisiko sen käyttämisessä cassegrain kaukoputken rakentamiseen mitään ideaa.  Peilin polttoväli on n. 200mm (melkoisen lyhyt) ja se painaa n. 12 kg!  Löysin netistä mm. Tydex yhtiön (optics@tydex.ru) "hypergraph" rakenneperiaatteen: iso parabolipeili, hyperbeli apupeili ja reikään sijoitettu korjauslinssistö.  Jään odottamaan mahdollista lisätietoa.  Kiitos etukäteen!

[mistral]

Ei voi olla niin lyhyt polttoväli, oisko 2000mm?

[Magellan]

Hei! Mittasin em. peilin polttopisteen etäisyyden ja se oli todella niin pieni - peilin kaarevuus on tosi jyrkkä!
       Ohessa kuva peilin kääntöpuolelta.

[Timpe]

Oliskohan tuohon pikkureikään sopinut aikoinaan jokin valonlähde, mistä tulevan valon tuollainen peili keskittää sopivasti johonkin tarkoitukseen? Ei siis taida olla optiseen käyttöön tehty peili.
Muita arvauksia? Tuo itse esittämäsi röntgen-arvauskin on hyvä...

[mistral]

Hei! Mittasin em. peilin polttopisteen etäisyyden ja se oli todella niin pieni - peilin kaarevuus on tosi jyrkkä!

Jyrkkyys ei oikein näkynyt kohtisuorasta kuvasta, saattaahan polttoväli olla tosi lyhyt mutta jo matka 42cm peilin reunalta ylittää 20cm. Mikä ihme se on? Valonheitin?

lisäys:
Jospa se on ollut röntgenvalonheitin, on antanut 40cm alueelle tasaisen säteilyn? Tosin meneekö säteily läpi alumiinista, jos menee niin röntgenin voi unohtaa.

[Pappis]

Tuo itse esittämäsi röntgen-arvauskin on hyvä...

Röntgen on pahasti metsään mennyt arvaus. Röntgen-säteily menee heittämällä läpi alumiinista, eikä muutenkaan käyttäydy optisen säteilyn tavoin millään muullakaan materiaalilla yli 1 asteen kohtauskulmilla (pintaan nähden). Selvästi alle 1asteen alkaa tapahtua muuta...

[CSB]

http://www.tydexoptics.com/products/high_presicion/astro_optics/ jonkilainen erikois astro peili tunttu olevan

[DarkSide]

Muistaakseni Lahden seudulla pyöri 80-luvulla vastaavanlainen peili. Se oli purettu röntgenkuvauslaitteesta.
Siihen liittyi metallinen kuorikin MV-kuvauskasettitelineellä. Ei tainnut soveltua tähtihommiin. Oli f-1,?? tai 0,??jotain.
En tiedä mihin sittemmin joutui.

[Kari Laihia]

Kyseessä on ns. pienoisröntgen kamera jolla tehtiin keuhkokuvauksia ympäri Suomea aina 80 luvulle asti. Näitä on ollut Suomessa ns. Tubi-toimistoissa ja myös siirrettäviä laitteistoja jotka kulkivat eri paikkakunnilla. Kamerat ovat Delfi Odelca merkkisiä ns. Super Smith rakenteita. Suuri lyhytpolttovälinen pääpeili-Maksutov meniskus-Smith korrektori, joskus myös suuri paksu nelikulmainen tasopeili ja lähellä kuvattavaa potilasta ns.vahvistuslevy joka muutti kuvattavan potilaan lävitse tulleen Röntgensäteilyn valoksi joka taas meni systeemin kautta kaarevaksi taivutetulle filmille pääpeilin edessä, kuten Jyrki jo totesikin. Olen joutunut työni puolesta niitä huoltamaan ja lopuksi purkamaankin. Osia löytyy nurkista vieläkin :)).  Kameran optisen systeemin valovoima on yleensä F 0.75 luokkaa. Kuvausetäisyys on suunniteltu n. 1m päähän pääpeilistä. Ei sovellu tähtikuvaukseen ainakaan sellaisenaan. Peilin keskireikä ja ehkä 3 muuta reikää ovat peilin kiinnitystä varten. Peilistä saa kiinnittämällä sen seinään hienon kasvopeilin josta erottaa takuulla jokaisen partakarvankin. ha. hahaa.

[Pappis]

Kyseessä on ns. pienoisröntgen kamera jolla tehtiin keuhkokuvauksia ympäri Suomea aina 80 luvulle asti. Näitä on ollut Suomessa ns. Tubi-toimistoissa ja myös siirrettäviä laitteistoja jotka kulkivat eri paikkakunnilla. Kamerat ovat Delfi Odelca merkkisiä ns. Super Smith rakenteita. Suuri lyhytpolttovälinen pääpeili-Maksutov meniskus-Smith korrektori, joskus myös suuri paksu nelikulmainen tasopeili ja lähellä kuvattavaa potilasta ns.vahvistuslevy joka muutti kuvattavan potilaan lävitse tulleen Röntgensäteilyn valoksi joka taas meni systeemin kautta kaarevaksi taivutetulle filmille pääpeilin edessä, kuten Jyrki jo totesikin. Olen joutunut työni puolesta niitä huoltamaan ja lopuksi purkamaankin. Osia löytyy nurkista vieläkin :)).  Kameran optisen systeemin valovoima on yleensä F 0.75 luokkaa. Kuvausetäisyys on suunniteltu n. 1m päähän pääpeilistä. Ei sovellu tähtikuvaukseen ainakaan sellaisenaan. Peilin keskireikä ja ehkä 3 muuta reikää ovat peilin kiinnitystä varten. Peilistä saa kiinnittämällä sen seinään hienon kasvopeilin josta erottaa takuulla jokaisen partakarvankin. ha. hahaa.

Eli tuo peili käsitteli sitä optista valoa, ei röntgen-säteitä.

[mistral]

Jos ottaisi lyijyn pois, saisi uniikin kattolampun tai työpöytävalon. Astrokäytössä ei välttämättä tule terävää kuvaa kun reikäkiinnitys vääntää lasia ja onko edes mahdollista käyttää normaalikameralle kun filmi on aiemmin mennyt kaarevalla pinnalla.

[Magellan]

Hei! Kiitos kaikista viesteistä - pidän todennäköisimpänä peilin alkuperänä Delfi Odelca kameraa.  Kiinnostaisi nähdä kyseisen laitteen rakennepiirustus - en löytänyt sellaista netistä hakemalla.  Olettaisin, että peili olisi mahdollista muuntaa kaukoputkikäyttöön, mutta ehkä sopivan optisen ratkaisun löytäminen olisi "kiven alla".

[Yrjö Pullinen]

Tervehdys.
Löysin yhden kuvan, jossa tuo Odelca pienoisröntgenlaitteisto näkyy: https://www.superstock.com/stock-photos-images/1848-12374448 . "Kaukoputki" on tuo oikeassa reunassa näkyvä valkoinen möhkäle. Peili on paksussa osassa putken oikeassa päässä. Vasemmassa ohuemmassa päässä on meniskus-linssi kupera puoli eteenpäin (vasemmalle) ja lähes tasomainen korjauslasi. Optinen kaaviokuva kuvan etualalla. Filmirata kulkee näiden optisten elementtien välissä. Filminä noin 10cm leveä rullafilmi, joka painetaan kehykseen kuperaksi.
Yrjö

[mistral]

Olettaisin, että peili olisi mahdollista muuntaa kaukoputkikäyttöön, mutta ehkä sopivan optisen ratkaisun löytäminen olisi "kiven alla".

Epäilen ettei rakenne salli tarkennusta äärettömyyteen, tuossahan tarkennus on jonkun metrin päähän, siitä tuhansien metrien päähän muuttaa tilanteen eli kannattaa ainakin se varmistaa. Ja tosiaan onko optiikka ensinkään kelvollista astrokäyttöön, jo pelkästään iso kamera voi tehdä hurjan diffraktiopiikin puhumattakaan peilin tarkkuudesta jos se on suunniteltu vain utuisiin röntgenkuviin. Tietysti jos sen pystyy testaamaan puurakenteisessa jigissä jollain lainakameralla, saisi käsityksen peilin laadusta...

[Magellan]

Hei! Tutkin Odelca -kamerasta esitettyä periaatekuvaa seuraavin ajatuksin:
  1) Mikäli löytyisi em. kameran alkuperäisiä osia olisi mahdollista saada aikaan uudenlainen cassegrain.
  2) Kameran halkileikkauskuvasta voi päätellä, että edessä olevan meniskus -linssin voisi kääntää toisin päin.  Mikäli sen kaarevuus vastaa pääpeilin kaarevuutta, se voisi toimia maksutov -korjauslinssinä.
  3) Sen keskelle voisi tehdä hopeioidun alueen,  joka toimisi kääntöpeilinä kohti pääpeiliä.
  4) Pääpeilin keskelle voisi laittaa hajavaloputken.
  5) Pääpeilin taakse voisi sijoittaa oikealle etäisyydelle ccd -kameran.
Lisäajatuksia kaukoputkesta:
   1) Optiset osat pitäisi suojata hajavalolta umpinaisella rakenteella - pitäisi olla hyvin tukeva optiikan suuren painon vuoksi.
   2) Pääpeilin tuennan pitäisi olla  tukevan - varmaankin monipistetuennalla.
   3) Kaukoputken suuntauksen voisi aluksi toteuttaa Dobson -tyyppisenä - myöhemmin ehkä tietokoneohjattuna.