Uusi kuvausputki

[Juha-Matti Penttilä]

Onnittelut hankinnasta!

Osaatko sanoa voisiko tarvittaessa käyttää isompaa kennoa, esim. full frame? Riittääkö täysin valaistu kuvakenttä? Ainakin tuossa ccdinspectorin mallinnuksessa reunat alkaa jo nykyisellä kameralla vaaleta.

[Timpe]

Osaatko sanoa voisiko tarvittaessa käyttää isompaa kennoa, esim. full frame? Riittääkö täysin valaistu kuvakenttä? Ainakin tuossa ccdinspectorin mallinnuksessa reunat alkaa jo nykyisellä kameralla vaaleta.

Kenttä riittää täyskokoiselle kennollekin Riccardin speksien mukaan (itse käytän tuosta keskeltä KAF-8300 kokoisen palan).
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5125_APM-Riccardi-APO-Reducer-and-Corrector-0-75x---M82-connection.html
"♦ Camera side sonnection: M82x1 thread (female)
♦ Illumination and correction: up to full-frame sensors"
Myyjä käytti tuota KAF-16200 kokoisella kennolla.

Pääsit kuitenkin kollimointi puuhiin 

Toistaiseksi olen vasta tutkinut putken ominaisuuksia, missä on mahdollista klappia ja kuinka tuo vaikuttaa loppukuvaan?
Löysin FT 3545 fokkarin laipasta pienen sivuttaisen liikemahdollisuuden ts. tarkentimen saa lukittua hiukan sivuun optisesta keskilinjasta, jos sen pyöritysmekanismin löysää ja lukitsee huolimattomasti (tarkistin asian laserilla ja paperilla, ks. liitekuvaa). Sitten kun tarkentimen pyöritys on hyvin nahkeaa (sen lukitus on vain hiukan auki), mekanismi pitää tarkennuksen hyvin keskellä vaikka pyörittäisikin tarkenninta. Säädin siis tarkentimen putkeen keskitetysti laserilla samalla kun tarkistin tuota OAG-prisman asentoa.
TSOAG9 näyttää olevan se ongelmallisin säädettävä, koska sen laippa jää lukitessa helposti 0,1...0,2mm vinoon joltakin kulmalta. Yritin säätää tuonkin mahdollisimman hyvin suoraksi, mutta sen tulevaisuus on hyvin heikko tässä kokoonpanossa.

Lisää testikuvia tulossa, kun nuo perussäädöt on nyt tehty. Lisäksi varasin kollimointia varten sopivan kuusiokoloavaimen, millä saan tsekattua kuinka tuo ainoa nyt kiristetty kollimointiruuvi vaikuttaa tuohon lievään kuva-alan kallistukseeni. (Joku putken aiemmista omistajista on voinut tuon säätää omalle kameralaitteistolleen hiukan pieleen.) Tutkitaan, muttei hutkita

[Timpe]

Lyhyt hetki pihalla, kunnes aiemmin selkeä keli muuttui hetkessä puolipilviseksi, sitten täyspilviseksi ja alkoi tihkuttamaan vettä. 
Pyörittelin lähinnä tarkenninta huomatakseni, että kuvauskokoonpano on jollain tavalla vinossa. Sen verran paljon näet tähtien muodot vaihtuivat fokkarin pyörityksen mukana tuolla kuva-alalla, joten lienee viisainta tiputtaa tässä vaiheessa tuo  lyhennin pois pelistä ja kiinnittää kamera kierteillä paikalleen ilman Riccardia. Tuollainen voimakkaasti kaarevapintainen lyhennin on hyvin tarkka asennostaan, joten sen kanssa voi olla turha tutkia putkea lisää. Jossain vaiheessa olen myös utelias näkemään kuinka aiemmin käyttämäni AP CCDT67 lyhennin toimii tässä putkessa. Asiaa auttaisi, jos tuota selkeää keliä olisi hiukan vakaammin saatavilla...

[Timpe]

Tässä olisivat testitulokset Astro-Physicsin CCDT67 lyhentimellä saatuina...

Yllättävän hyvin sopii tälle tasaisen kuva-alan antavalla TMB APO-putkelle tuollainen CCDT67 lyhennin. Enemmän kaarevuutta kuva-alalla verrattuna Riccardin 0,75x reduceriin (M82 kokoinen!), mutta jos tuota 2" CCDT67:aa vertaa samalla lyhentimellä otettuihin 10" RCT-testikuviin, ollaankin jo melkein samalla viivalla. Nyt tuo CCDT67 oli omalla 2" holkillaan kiinni TMB:n visuaalikäyttöön tarkoitetussa 2" sovittimessa. Pyörittelin putken 2" visual backissa kameraani ja tässä on yksi näistä testikuvista CCDI:n analyysissä:



Sama kuva tähtikenttänä eli oikeasta alanurkasta löytyvät heikoimmat tähdenkuvat:



Täältä löytyy toinen testiruutu edellisen vierestä: https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/TMB152_AP_CCDT67_CCDImage235.jpg

Tässä vielä AstroTortillan ratkaisu samasta paikasta. Nyt kuva-ala oli 73' x 55' kokoa tuolla CCDT67:n antamalla kertoimella (nyt oli kait käytössä jokin 0,7 x 1200mm = 840mm).



Järjestelen TS:n kanssa uutta OAG:ta tähän käyttöön, mutta laitan tuosta enemmän tietoa myöhemmin, kun tiedän sen tarkan kokoonpanon. Nyt tuli hutiloitua backfokus-laskennan kanssa ja piti lähettää tekemästäni tilauksesta korjauspyyntö TS:lle, kun unohdin laskuista QSI 583ws:n oman sisäisen backfokuksen pois. Hups...

[Timpe]

Ja tänään tuli huomattua, että myös TS hutiloi, kun myyjän mukaan...
Yes the components fits together. The optical length from this parts are 35,2mm.

Lähetin huomioni tuonne takaisin (ks. litekuvaa). Saa nähdä mitä löytävät ratkaisuksi

[Timpe]

TS ei ole edistynyt OAG:n kasaamisessa, joten sinne piti lähettää "rautalankakuva" omista OAG-tarpeistani.



Tuossa olisi siis 35,44mm pituinen rako, missä pitäisi päästä M82x1 uroskierteestä OAG-ohjaimen kautta T2 uroskierteeseen, mikä sujahtaa sitten QSI 583ws kameraani. Olisi hyvä olla myös jonkinlainen säätö tuolle backfokus-etäisyydelle, mutta tuo 72mm tuntuu olevan aika lailla optimietäisyys tuolle lyhentimelle.

Nyt kun välissä ei ole TSOAG9:n kaltaista kuva-alan kallistajaa, niin kuva-alakin suoristui silmissä. Tässä ensin tähtikenttä...



Ja edellisen 15s tähtikuvan mittaustulos CCDI:llä: (kytkentä on siis edellisen kuvan mukainen ilman liikkuvia osia)



Tarkkasilmäiset näkevät, että tuo on kuvapinkan paras mittaustulos, joten siinäpä olisi targetti loppukuvan arvoiksi, kun kaikki palikat ovat kiinni kuvausjunassa.
Jottei totuus unohtuisi, niin tuolla on pienen pieni kallistus kuva-alalla, jolle pitänee laittaa alumiinifoliosta "shimmikorjaus" johonkin kierreväliin. Muutoin putki näyttäisi olevan hyvin arvoissaan eli kollimointitarve on vähäinen (mikä oli tavoitteenakin) 

Tässä on kolmen minuutin guidaamaton valotus (missä on jo "selvä" kalllistus kuvan alareunaan päin):



Ja sen mittaustulos:



Putkesta näkyisi tulevan 67.86' x 51,07' kuva-ala (en nyt muista kuinka tuosta laskettiin kuvauspolttoväli, mutta sen kaava taisi olla foorumin AstroTortilla ketjussa). Viitsiikö joku laskea, kuinka lähellä ollaan tuota 900 milliä (0,75 x 1200mm). QSI 583ws omistaa KAF-8300 kennon 5,4 um pikseleillä. (Ainahan nuo linssiputkien ja lyhentimien polttovälit ovat sellaisia likiarvoja.  )



Sijainti viittaa tuonne NGC6946/6939 parivaljakon suuntaan suunnilleen zeniitissä.

[Tikkes]

BBC FOV calculaattori http://www.skyatnightmagazine.com/astronomy-field-view-calculator näyttää antavan kuva-alaksi 1,14°x0,86°. Polttoväli 900mm f:5,9. Resoluutio 1,24"/px.

Pitäneekö tuosta mikään kutiaan 

[Lauri Kangas]

Putkesta näkyisi tulevan 67.86' x 51,07' kuva-ala (en nyt muista kuinka tuosta laskettiin kuvauspolttoväli, mutta sen kaava taisi olla foorumin AstroTortilla ketjussa). Viitsiikö joku laskea, kuinka lähellä ollaan tuota 900 milliä (0,75 x 1200mm). QSI 583ws omistaa KAF-8300 kennon 5,4 um pikseleillä. (Ainahan nuo linssiputkien ja lyhentimien polttovälit ovat sellaisia likiarvoja.  )

En viitsi laskea, mutta viitsin kyllä pistää tähänkin kaavat muistiin:

Kun tiedetään polttoväli ja kennon koko, kuva-ala saadaan:

alfa = 2 arctan (d/(2f)) missä alfa on kuva-alan kulma radiaaneina ja d sitä kulmaa vastaava mitta kuvatasolla (esim. kennon diagonaali), samoissa yksiköissä kuin polttoväli f.

Älkää haksahtako tämän kaavan halpoihin kopioihin eli lineaarisiin approksimaatioihin. Älkää edes tällaisessa tilanteessa jossa polttoväli on niin pitkä että sellainen approksimaatio osuisi kyllä lähelle.

Yhtä approksimaatiota annan kuitenkin luvan käyttää, ja se on pikselin mittakaava:

206.265 * p/f, missä p on pikselin koko mikrometreissä ja f on polttoväli millimetreissä.

Tämä on sama kuin yllä oleva arctan-kaava, mutta arctan on voitu heittää mäkeen koska kulma on pieni, ja yksikkömuunnokset on leivottu tuohon kertoimeen (1 radiaani = 206265 kaarisekuntia, ja tuhannen jakaja tulee noista mikro- vs. millimetreistä).

[Timpe]

Laurista on tullut vuosien mittaan (massaltaan?) painavampi vastustamaan omaa lepokitkaansa, sillä aikaisemmin tuolta suunnalta tipahti oma-aloitteisesti tällainen laskentakaava vastauksineen:

Samalla ratkesi myös polttoväli: 3326 * 5.4 µm / (2 * tan(44.82/60*pi/180/2)) = 1377.56 mm ja tarkistus korkeussuunnassa 2504 * 5.4 µm / (2 * tan(33.75/60*pi/180/2)) = 1377.29 mm.

En tajunnut tuolloinkaan laskennasta mitään, joten kysyin tarkennusta matemaattiseen pulmaan. Tuon perusteella kasasin sitten Excel-taulukon, jonka liitän tämän viestini mukaan uusilla näkökentän arvoilla varustettuna. Laurin toiveena olisi varmaan nyt ollut asianomaisten houkuttelu matematiikan maailmaan kysyjän uteliaisuutta kutittelemalla, mutta se ei nyt onnistunut. Täällä suunnalla turvauduin laiskana vanhaan perimätietoon eli kuka sanoo, etteikö kaikenlaisesta foorumidokumentoinnista olisi jotain hyötyäkin? (Ei hyvät hyssykät, mihin sitä ollaan menossa tällä tavoin vanhaa tietoa hyödyntämällä.) Resoluutio on nyt CCD Calculatorin mukaan 1.22 "/px Riccardin lyhentimellä ja tuon yhdistelmän polttoväli oli siis 910mm. Aukkosuhde on f/5,99.

TS:n myyjäkin pääsi kartalle tarvittavista palikoista tuon OAG-ohjaimen sovituksen suhteen eli tällaisella härdellillä pitäisi tulla haluttu lopputulos:



Tuo kallistus-adapteri tulee Riccardin eteen ja säätöruuvit osoittamaan putken etusuuntaan. Minusta tuossa Riccardissa ovat kyllä naaras/uroskierteet väärin päin, koska sen mukaan tuo kallistuspalikka menee ikään kuin väärinpäin. Tuo 11mm + 50mm M82 custom jatkopala yhdessä siirtävät fokusoinnin oikealle alueelle (eli -61 mm lähemmäksi). Kallistuspalaa ajattelin tarvita tuon pienen pienen kallistuman säätöön, niin ei tarvitse puuttua putken hyvin tiukkaan kiristettyihin kollimointiruuveihin. Minusta putken lukitusruuvit ovat nyt kaikki lukittuina pohjaan ja ne vastakappaleina toimivat työntöruuvit ovat kaikki muodon vuoksi vain pintakiristyksessä tuota lukitusta vasten.

12V/3A powerin ajattelin jättää PC laatikon sisälle lämmönlähteeksi, kun se syöttää ohjaimen kautta lämmityspantoihin virtaa omassa erillisessä virtapiirissään.

[Lauri Kangas]

Laurista on tullut vuosien mittaan (massaltaan?) painavampi vastustamaan omaa lepokitkaansa, sillä aikaisemmin tuolta suunnalta tipahti oma-aloitteisesti tällainen laskentakaava vastauksineen:

Tälle on ihan selkeä selitys: 2013 tammikuussa oli diplomityön kirjoittaminen kesken joten tartuin mielelläni mihin vaan tekosyyhyn jolla vältellä sen kirjoittamista. 

Laurin toiveena olisi varmaan nyt ollut asianomaisten houkuttelu matematiikan maailmaan kysyjän uteliaisuutta kutittelemalla, mutta se ei nyt onnistunut. Täällä suunnalla turvauduin laiskana vanhaan perimätietoon eli kuka sanoo, etteikö kaikenlaisesta foorumidokumentoinnista olisi jotain hyötyäkin?

Voin kyllä hyväksyä tämän suorituksen, tärkeintä on ettei excelisi käytä syntisiä approksimaatioita. 

[Timpe]

Käyttäähän se Exceli piin arvosta ja lopullisesta polttovälistä noita syntisiä approximaatioita, vaikka onkin muutoin oikeaoppinen... 
Tuolle TSJM82 kallistusrenkaalle jää kylläkin melko pieni tehtävä tähtikentän korjaamiseen (ts. tsekatkaa nyt mistä kulmasta löytyvät ne heikoimmat tähdet tästä viimeisimmästä testikuvastani).

Tämä menee sitten kilpailijan laariin, mutta AP:n Roland Christen kirjoittelee mielenkiintoisesti omista työtavoistaan tuollaisen ilmaväleillä varustetun 92mm Stowaway Triplet APO:n tekemisestä:
https://groups.yahoo.com/neo/groups/ap-gto/conversations/topics/63961
Samanlainen ilmavälinen triplet-rakenne on tässäkin TMB putkessa, mutta peruslasina on se venäläinen LZOS OK4.

Tässä on myös mielenkiintoinen linkki luettavaksi TS:n toimitusta odotellessa (jos siis optiset lasit ja niiden markkinointi kiinnostavat): https://www.cloudynights.com/topic/336912-recognizing-marketing-speak/#entry4323912
https://www.cloudynights.com/topic/79821-fpl-51-vs-fpl-53/?p=1047243 Eli tuosta lähtee... 

Jäin pyörimään tuonne optiikan valmistuksen puolelle ja satuin osumaan tähän linkkiin: https://groups.yahoo.com/neo/groups/Refractors/conversations/topics/14683
(latautuu todella hitaasti, kun on vanha viestiketjun aloitus. Lainaan siis sen tähän alle, Message 1 of 27 , Jun 11, 2005)
"You may not realize that the TEC ED version uses a less expensive form of ED, FPL51 (same glass as is in the Meade ED doublets). Yes, this material requires a longer F-ratio and does not have as good color correction in the far violet. However, use of FPL53, such as we use in all our triplets, have no disadvantage when compared to fluorite, either in F-ratio or in color correction. Our 160 refractor lens is as colorless as it gets, all the way to the edge of the UV. The newest Tak Ortho Apos also use no fluorite to achieve essentially perfect color correction. The Russian LZOS lenses in the TMB/APM refractors also use ED (no fluorite) and produce essentially zero color error.
Roland Christen"

[Timpe]

Tutkin vielä tänään (töistä vapaapäivä) optiikka-asioita tuon TMB:n tienoilta ja löysin CN:n  FPL-53 vs FPL-51 glass -ketjusta nämä pari lisätietoa:
https://www.cloudynights.com/topic/563619-fpl-53-vs-fpl-51-glass/?p=7655031

While the Abbe number for OK-4 is between that of FPL-51 and FPL-53, it is nearly that of FPL-53..
Here are the Abbe numbers (Vd) of some commonly used ED glasses:
FPL-51 (Ohara): 81.54
H-FK61 (CDGM): 81.61
FCD1 (Hoya): 81.61
OK-4 (LZOS): 92.1
FPL-53 (Ohara): 94.93
CaF2: 94.99 (Fluorite)

Ja tämän (ainakin itselleni) mielenkiintoisen TMB-haastattelun siitä mitä optista lasia tuolla LZOS-putkeni linsseissä sitten käytetään:
https://www.cloudynights.com/topic/563619-fpl-53-vs-fpl-51-glass/page-9#entry8509532
(lukekaa läpi nuo kaksi viestiä Thomas M. Back:in haastattelusta v. 2006)

Ja pikkudetaljina tällainen asia LZOS:n mittaamista Strehl lukemista:
https://www.cloudynights.com/topic/563619-fpl-53-vs-fpl-51-glass/page-5#entry8464971

"Further please consider that LZOS own internal reports are almost systematically underrating their own optics.
That was immediately obvious when I started using them years ago; checked by chance one day with Markus (and he did confirm)."

Pitänee joskus oikeasti katsoakin tuon APO-putken läpi, eikä vain kuvata... 

Tässä vielä AstroTortillan ratkaisu samasta paikasta. Nyt kuva-ala oli 73' x 55' kokoa tuolla CCDT67:n antamalla kertoimella (nyt oli kait käytössä jokin 0,7 x 1200mm = 840mm).

Sormituntuma-arvaukseni polttovälistä osui aika lähelle...

[Timpe]

Taitaa arki koittaa tännekin tuon uuden kuvausputken kanssa. Tälle illalle oli näet normaalia epäonnea noin puolentoista tunnin ajaksi, kun ihmettelin mistä tulee vaaleampi kehä pidempään kuvattuihin testiruutuihin. Ensimmäinen ajatus oli että kyseessä on QSI:n kennon huurtuminen, mistä on ollut vastaavaa kokemusta aiemminkin. Pyörittelin kennon lämmitystä päälle ja sitten jäähdytin tuon jälkeen kennoa vähitellen viiden asteen portaissa +5...0...-5...-10...-15....-21°C normaalipakkaslukemiini, missä dark-kuvat on otettu. Vaalea kehä pysyi vain näkyvissä monesta lämmitys-syklistä huolimatta 

Olin paria viikkoa aikaisemmin ottanut myös QSI:n kuivatuspatruunan pois ja paahtanut sitä +270 asteen uunissa viitisen tuntia. Kennokammiossa ei pitäisi olla siis kosteutta, joten höh?
Sitten piti nousta pukin päälle kurkkimaan linssiputken etulinssin kuivuutta. Minulla on sielläkin lämmityspanta (samoin kuin QSI:n ympärillä), joten huurtumista ei pitäisi esiintyä. Laskettuani huurresuojan alas linssin keskeltä löytyi sinne lähikoivuista pudonnut ruskea lehti. Jaahas, tällaista on siis kuvata linssiputkella, ajattelin ja noukin lehden pois tuolta. Taas lisää testikuvia...
Ja edelleenkin kuva-alalle keskustaan tuli tuo vaaleampi rengas... grrr!

Nyt piti ottaa kamerasta virrat pois (lämmittää se tietysti ennen virtojen katkaisua) ja irroittaa se T2-kierrekiinnityksestään tarkemmin tutkittavaksi. Virrat uudelleen päälle ja muutaman sekunnin testikuvan jälkeen voin todeta kennoon valoa tarjoamalla, että tuolla oli normaalin kuivaa. Ei huurretta missään, wtf?   
No, nyt ainoa paikka mihin en ollut vielä kurkistanut oli putken tarkentimeen ja tarkemmin sanottuna kilon painoiseen Riccardi M82 lyhennin-mutikkaan. Ja kas kummaa, sinne oli kertynyt huurretta keskelle noita suuria linssielementtejä (linssien reunat huurussa), joten se piti tuoda sisätiloihin hiustenkuivaimella varovasti lämmiteltäväksi. Tässä oli käynyt OAG-ohjaimen puutteen takia sellainen tilanne, etten ollut lämmittänyt pannalla tuota lyhennintä lainkaan ja kameran ympärillä oli kumminkin lämmityspanta. No, senhän tietää mihin lämpö kameran tienoilta sitten kertyy eli tuon "ympäristökylmän" Riccardin ympärille pitää jatkossa riittää osa lämmityspannan pituudesta tasaamaan lämpöjä tuolla kamera-lyhennin -välillä. Kaikkea sitä oppii kantapään kautta!

Nyt päästiin (puolentoista tunnin tuhertamisen jälkeen) taas asiaan eli kamera/linssiputkiyhdistelmä kuvaa (ilman TS-tilauksessa olevaa OAG-ohjaintaan) mitä kykenee eli viiden minuutin guidaamattomia valotuksia tuosta Murtsin esille nostamasta tähtijoukko/galaksi-parista Kefeuksessa. Tuota ennen olen kuvannut tällä putkella CCDT67 lyhentimellä ja TSOAG9:llä Perseuksen kaksoistähtijoukkoa. Nämä kaikki ovat vielä sellaista testiaineistoa, mitä en oikein pidä tämän kuvausputken virallisena ensivalona (mm. seuranta tuottaa ilman guideria 5min valotuksilla lievästi soikeita tähtiä tuolta DEC 60 asteen korkeudelta). Tuleepahan testattua putkea kunnolla ennen kuin pilvisakot tulevat oikeasti päälle ja virallisen ensivalon saa otettua *****kuuhun mennessä 

PS. Tämä on toinen ilta tuon kohteen parissa, jos joku ihmettelee noita sekvenssilukemia. Se menee puolen yön tienoilla lähikoivujen taakse piiloon, joten ei tarvitse kovin pitkään valvoa. Jatkan tuon kuvailua, kunnes saan TS:n OAG-paketin käsiini asennettavaksi ja testattavaksi (custom adapterille luvattiin 3-5 viikon toimitusaikaa, mutta pyysin erillistoimitusta muille tarvike-roinille).

[mistral]

Ja kas kummaa, sinne oli kertynyt huurretta keskelle noita suuria linssielementtejä (linssien reunat huurussa), joten se piti tuoda sisätiloihin hiustenkuivaimella varovasti lämmiteltäväksi.

Oletko koskaan "ilmannut" optiikkaa pölynimurilla? Eli kun linssi tms tuodaan ulos viileään, imetään sen läpi ulkoilmaa joka sisältää vähemmän kosteutta kuin sisäilma ja näin sen ei pitäisi huurtua niin helposti. Tämä vaan vaatii sen että linssipaketeissa on pienet raot josta ilma menee kohtuullisen nopeasti läpi. Ajattelin että vähentäisi turbulensseja lämmityspantoihin verrattuna...

[Timpe]

Aika suljetulta rakenteelta tuo Riccardi näyttää tämän kuvan mukaan (kameran kiinnitys on kaavion oikeassa reunassa).
Käytännössä tuossa on käynyt niin, että oikeassa reunassa oleva linssi on vähitellen lämmennyt ja muut kaksi lyhentimen linssiä ovat pysyneet viileinä. Asia korjautuu, kun pitää lyhentimen kaikki kolme linssiä tasaisesti hiukan ulkoilmaa lämpimämpinä (lämmityspannalla), jolloin kondensaatiota ei tapahdu kuvassa vasemmalla oleviin kylmiin linssipintoihin. Tuo 2" kokoinen AP CCD67 on pysynyt pienenä korjaimena helpommin OAG-ohjaimen kiertävän lämmityspannan vaikutuspiirissä. Tässä kilon painoisessa järkäle-lyhentimessä asiaan joutuu kiinnittämään erikseen huomiota, kun etäisyydet ovat suurempia (M.O.T)

Tässä on muuten APM:n vastaavan M82 kallistusrenkaan tuotesivu: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9329_APM-Riccardi-Adjustment-Flange-M82.html
(lyhenninkaavio on tuolta)
Kiinnittäkääpä huomio renkaan lukitus/säätöruuveihin, sillä nuo muuttavat noissa tuotekuvissa paikkaansa renkaan kummallekin puolelle (=tuotekuvissa ne ovat uroskierteen puolella ja tuossa kaaviopiirroksessa naaraskierteen puolella). Tämä selittää aiemmat hämmästelyni aiheesta, kun nuo ovat vastakkaista tuotetietoa... eh