Päivitetäänpäs hieman tilannetta. Spideri tuli uusittua muuten yllä olevan designin mukaiseksi, mutta päädyin hieman erilaiseen ratkaisuun apupeilin osalta. Lähdin liikkeelle 3D-tulostetuilla koteloratkaisuilla, mutta en saanut (niitäkään) koteloita pitämään peiliä linjassa vaan peili tuppasi aina hieman muuttamaan asentoa putkea käännellessä, joten teetin 6mm alumiinilevystä taitetun 45 asteen kulman jonka ruuvasin kiinni peilin taakse kiinnitettyyn toiseen 6mm alumiinilattaan. Kerran liimasin peilin silikonilla, mutta se oli ilmeisesti vanhaa sillä apupeili tipahti putken sisälle – onneksi työpöydällä vaaka-asennossa ollessaan
). Seuraavaan iteraatioon käytin TESAn 1mm paksua vaahtoteippiä, joka on tarkoitettu erityisesti välikappaleeksi kahden eri lämpölaajenemiskertoimien omaavan materiaalin välillä. Vaarana liian jämäkässä kiinnityksessä nimittäin on, että taustalevy vääntää peiliä mutkalle ja tuottaa astigmaattisuutta. Ratkaisu osoittautui kuitenkin varsin toimivaksi, mitä varmasti edesauttoi peilin huomattava paksuus (1").
Kollimointimekaniikka osoittautui hyväksi, tilasin Spinea Oy:ltä kolme sormiruuvia joiden päät hioin pyöreäksi. Toiseen suuntaan vedon tarjoaa tavallinen pultti, jonka alla on nivelenä toimivat kupera ja kovera prikka. Viimeisen säädön kun tekee kiintoavaimella pulttia kiristämällä, niin peili on aika hyvin paikallaan kun sormivoimat eivät meinaa riittää kollimaationuppien liikuttamiseen. Autokollimaattori on kuitenkin armoton ja siellä liikettä näkyy putkea käännellessä noin pyöreän keskimerkin renkaan paksuuden (muutamia millejä, pitäis mitata) verran. Autokollimaattori suurentaa virheitä joten todellinen virhe on pienempi.
Maailmalla on laskettu kollimaatiotoleransseiksi +-0,1 aallonpituuden virheellä Paracorr -komakorjaimen kanssa pääpeilille 0.005mm * f^3 ja tarkentimen akselille 0.005 * pääpeilin halkaisija. Omalla putkella näistä saadaan toleranssilukemiksi 0,32mm ja 1,25mm.
Vuodenvaihteessa taloon saapui myös uunituore ASI6200MM -kamera, Atik EFW3 -suodatinpyörä (7x50mm unmounted) ja Gerd Neumannin CTU Camera Tilting Unit. Nopealla aukkosuhteella mekaaninen vinjetointi tulee yllättävän helposti vastaan, joten porasin suodatinpyörän kanteen reiät jotta sain kameran ruuvattua siihen suoraan ilman kierreadapteria (5mm säästö). Toiseen suuntaan en myöskään voinut käyttää suodatinpyörän M54-kierrettä koska siihen ruuvattu M54-M68 -adapteri olisi aiheuttanut vinjetointia, joten päädyin poraamaan ja kierteistämään reiät myös CTU:hun. Kamera-fillari-ctu -paketti on siis kokonaan ruuveilla kiinni toisissaan, ja se ruuvataan korrektoriin M68-kierteellä.
Odottamattomana yllätyksenä käyttämäni Chroman suodattimet ovat halkaisijaltaan tasan 50mm, kun taas suodatinpyörässä on 50,8mm taskut ja 49,3mm vapaa apertuuri. Tästä seurasi, että valoa pääsi vuotamaan suodattimien ohi. Ratkaisuna tulostin sekä 150mm x 3mm x 0,2mm nauhat täyttämään tilan suodattimen ympäriltä sekä suodattimien reiät peittävät maskit (kuva alla).
Voin muuten sanoa, että pienet pikselit isolla kennolla ja nopealla optiikalla on hassunhauska eli kovin armoton yhdistelmä. Pari iltaa säädin kuvakenttää ja nyt näyttää aika hyvältä, mutta ei täydelliseltä. Vielä on ehkä mahdollista parantaa viilaamalla kameran ja korrektorin etäisyyttä.
Muita parannuksia:
- Losmandy-kiskon alle 5mm alumiinilatta jotta putki ei törmää zeniitissä mun hieman vinoon tolppaan
- Laserleikattu pääpeilimaski siivoamaan tähtien halot; vielä on tosin yksi diffraktiopiikki jonka lähde pitää etsiä
- 3D-tulostetut päädyt irtoilevien hiilikuitujen tilalle
Alla pari kuvaa uusitusta etupäästä ja kokonaisuudesta, sekä kovin myöhään aamuyöstä kuvattu 10min yksittäisvalotus pelikaanisumusta
.
