Kirjoittaja Aihe: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys  (Luettu 3469 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Cloudy Nightsissa käytiin viime talvena pari pitkää keskustelua rakenteeltaan suljettujen katadioptristen putkien - eli käytännössä Schmidt-Cassegrainien (SCT) ja Maksutov-Cassegrainien (MCT) - optimaalisesta lämpötilan hallinnasta ("thermal management").

Juttu alkoi rönsyillä ensin sivujuonteena tässä ketjussa https://www.cloudynights.com/topic/603525-1-inch-apo-vs-12-inch-sct/, jossa ihmeteltiin miksi jonkun mielestä pieni APO pesee paljon isomman SCT:n. Aika pian yhdeksi selitykseksi tarjoutui SCT:n suurempi sensitiivisyys lämpötilaongelmille, jotka pilaavat putken sisäisen "seeingin". SCT:ien ja isompien MCT:ien käyttäjille lienee tuttua, että näiden putkien vaatima aklimaatioaika sisältä lämpimästä kylmään tuodessa on tosiaan usein selvästi pidempi kuin pienten linssiputkien tai vaikka isompien mutta avorakenteisten (ja nykyään usein tuulettimilla varustettujen) Newtonien.

Pian keskusteluun mukaan liittyi hollantilainen ATM-harrastaja 'Yellobeard', joka on rakentanut itselleen useita isojakin SCT-putkia, ja alkoi luennoimaan siitä miten kaikki suljettujen kaupallisten katadioptristen putkien käyttäjät hakkaavat päätään seinään kun yrittävät saada putkensa jäähtymään "ambientiksi" ja vielä saada sen seuraamaan pitkin yötä putoavaa lämpötilaa - taistelu on hävitty jo lähtöviivalla, ja lopputuloksena ärtyneitä harrastajia jotka ovat sitä mieltä että SCT:t ovat optisesti surkeita vaikka vika on väärin hoidetussa "thermal managementissa". Yellobeardin mukaan avain onneen on mahdollisimman tehokkaassa lämpöeristyksessä, jolloin putkea ei yritetäkään jäähdyttää, vaan pitää sen sisälämpötila mahdollisimman stabiilina läpi yön. Tämä poiki uuden keskusteluketjun https://www.cloudynights.com/topic/605123-insulation-jacket-for-mak/, ja pääosin kokemukset olivat niin myönteisiä, että CN:ssä alettiin puhua suorastaan "paradigm shiftistä".

Nykyiset Newtonit ovat lämpökäyttäytymiseltään hyvin erilaisia kuin suljetut katadioptriset. Newtoneissa peilinpitimet ovat nykyisin hyvinkin avoimia rakenteeltaan, ja suurin syy putken sisäisiin seeing-ongelmiin on ulkoilmaa lämpimämmän peilin etupinnalle muodostuva "boundary layer", ja sekä putken jäähdytys että boundary layerin poisto onnistuu avoimessa putkirakenteessa tuulettimilla hyvin ja nopeasti, ts. nopea jäähdytys ambientiksi ja putoavan ulkolämpötilan seuraaminen tuulettimilla ovat realistisia ja järkeviä tavoitteita.

Suljetut katadioptriset putket, varsinkin kaupalliset sellaiset, käyttäytyvät aivan toisin:

1) Putken takapää on täysin suljettu (lukuunottamatta Celestron Edge HD -putkien pieniä ventilointiaukkoja), ja lisäksi varsin massiivinen alumiinirakenne.  Takapää ja pääpeili varastoivat lämpöä huomattavasti tehokkaammin ja pidempään kuin avoin Newton, ja niiden tehokas jäähdyttäminen tuuletinratkaisuilla on paljon vaikeampaa.
2) Toinen lämpövarasto on SCT-putkissa apupeili pitimineen, ja MCT-putkessa paksuhko meniskikorjauslasi (SCT:n korjauslasi on paljon ohuempi; toisaalta monissa kaupallisissa MCT:eissa erillistä apupeiliä ei usein ole vaan sen virkaa ajaa meniskiin aluminoitu läikkä).
3) Lämpovirtaukset suljetussa putkessa ovat kompleksimpia kuin avoimissa. Avoimesta putkesta lämmin ilma virtaa putken yläulkoreunaa ulos. Suljettuun putkeen sen sijaan syntyy gradientteja, jotka saavat erilämpöisen ilman jatkuvaan ylös-alas -virtaukseen. Putken yläpinta on vasten avointa yötaivasta, jonka säteilylämpötila (onkohan tuo oikea termi?  :huh:) on kesälläkin -35- -40oC luokkaa, ja johtaa putken yläpinnan (ja taivaalle katsovan korjauslasin) nopeaan alijäähtymiseen jopa ympäröivää ilmaa kylmemmäksi. Putken alapinta taas näkee lämpimämmän maanpinnan, mikä on monilla leveysasteilla (ja Suomessakin ison osan vuotta) useita kymmeniä asteita lämpimäpi kuin avoin yötaivas. Putken sisäinen ilmapyörre on valmis, eikä lämpötila saavuta stabiilia tasoa välttämättä koko yön aikana. Yön aikana jatkuvasti laskeva ulkoilman lämpötila ei tietenkään helpota asiaa...

Yellobeardin ratkaisu on kääriä koko putki heijastavalla eristekerroksella. Pitkän (ja mielellään eristävän ja heijastavan) huurreputken käyttö on välttämätön osa kokonaisratkaisua, jotta korjauslasi näkisi jääkylmää yötaivasta mahdollisimman vähän. Parhaimmillaan eristyksen pitäisi olla niin tehokas, että putki on käyttövalmis saman tien ulos kannettuna, riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Jos eristys on riittävä, putken eri osien välille ei muodostu lämpötilagradientteja, eikä siten myöskään putken sisäisiä virtauksia. Erillistä lämmityspantaa korjauslasille ei tarvita, koska putken ulkoilmaa korkeampi sisälämpötila ja pitkä huurreputki estävät korjauslasin jäähtymisen alle kaste- tai huurtumispisteen. Superkosteissa olosuhteissa lämmityspantaa saa toki käyttää eristeen alla, mutta eristeen ansiosta sen virrankulutuksen voi säätää hyvin matalaksi.

Rapakon takana suosittu materiaali eristekäyttöön on Reflectix (https://www.reflectixinc.com), joka on molemmin puolin heijastavalla alumiinikalvolla päällystetty n. 5 mm paksuinen ilmakuplamuovieriste. Toiset harrastajat raportoivat onnistumisia yhdellä kerroksella, toiset kertoivat että tarvittiin pari kerrosta. Erilaisia virityksiä näkyi, suurimmat erot olivat siinä, käärittiinkö myös takapään runko (mirror cell) vai pelkkä putki. Toiset eristivät jopa koko takapään vielä erillisellä eristekiekolla jossa on läpiviennit visual backille ja fokuserille. Suurin osa oli sitä mieltä että niksi todellakin toimii, mutta eivät kaikki. Erilaisilla paikallisilla olosuhteilla on varmasti sormensa pelissä.

Mutta pitihän tuota tietenkin kokeilla. Seuraavassa kerron mitä tein omalle C9.25 -putkelleni ja mitkä olivat ensivaikutelmat...
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #1 : 21-05-2018, 21:26:03 »
Täysin Reflectixiä vastaavaa tuotetta en onnistunut Suomesta löytämään (tietääkö joku mistä saisi?). Lähinnä vastaavaa (ja Suomen oloihin tehokkaammin eristävänä ehkä jopa parempaa) oli Aluthermo-niminen eriste, jota löysin pääkaupunkiseudulta tuolta: http://puutuli.com/Alutherm.html. Käytännössä kyseessä oli kaksi Reflectix-tyyppistä eristekerrosta, joiden välissä on vielä parin millin solumuovinen tms. eristekerros, siten että kokonaispaksuudeksi tuli vähän reilu sentti (kuva 1).

Hintaa on 19€/m2. Rullatavaran leveys on 1.2 m, ja metrin pätkällä (eli 1.2m2) eristin helposti C9.25:n ja rakensin pitkän huurreputken. Clas Ohlsonilta ostettua tarranauhaa oli ennestään, joten kustannuksilla kokeilu ei päätä huimannut. Huurreputken sisäpinnan maalasin vielä mattamustalla spray-maalilla. Huurreputken sisäpinnan saisi heijastamattomammaksi vielä jollain d-c-fix Black Velour -kontaktimuovisametilla, mutta siihen en ole vielä ryhtynyt. Jos sen tekee, kannattaa flokkaus varmaan rakentaa useista pitkittäin asetetuista kaistaleista - yhtenä isona palana liimattu sametti menee taatusti rypyille, jos huurreputkea yrittää rullailla kasaan.

Alla kuvia omasta virityksestäni, kuvat 2-7 kertonevat pääasiat. Itse putken eristys pysyy paikoillaan ilman tarranauhaakin Losmandy-kiskon alla; aika napakasti kiskoa kyllä sai painaa vasten runkoa että ruuvit sai kiristettyä, koska luontainen ilmarako kiskon ja putken välissä on alle sentin luokkaa. Lisäksi leikkasin eristeeseen aukon Telradia varten. Mirror cellin päälle kietaistu suikale pysyy paikoillaan kolmella tarranauhasuikaleella. Huurreputki pysyy muodossaan myös kolmen tarranauhan avulla, ja tulee sen verran putken päälle että istuu heilumatta. Siinä on myös leikkaus kiskolle.

Huonoja puolia on 1) Aluthermin rikkoontumisherkkyys; alumiinikalvoon tulee pieniä repeämiä aika herkästi, 2) paino; putken paino nousi arviolta 1-1.5 kg (varsinkin kun huurreputki mukana), ja 3) herkkyys tuulelle; huurreputki on varsinainen purje...

Syksyn tullen pitää jatkaa testailuja sitenkin, että jättää huurreputken pois ja korvaa sen kuitenkin lämmityspannalla, ja katsoa miten tuo kombo pelittää. Ja kyllähän esim. apupeilin kollimointi on täysin mahdotonta huurreputken kanssa.
« Viimeksi muokattu: 21-05-2018, 22:39:29 kirjoittanut Aksu »
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #2 : 21-05-2018, 21:26:55 »
Lisää kuvia...
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #3 : 21-05-2018, 22:23:05 »
Entäpä toimiko? Sain virityksen valmiiksi huhtikuun loppupuolella, joten hirveästi en ole vielä ehtinyt testailla. Tässä kuitenkin ensivaikutelmat. Tosiaan siis huhtikuun loppupuolella kaksi peräkkäistä iltaa, n. klo 23-24, ulkoilman lämpotila alkuillasta n. +8oC ja laski pikkuhiljaa yötä kohden. Olosuhteiden pakosta (mutta tässä tarkoituksessa saattoi olla hyväkin, noin niinkuin testausmielessä) putki pystytetty näissä testeissä asvaltille, joka todennäköisesti jonkun verran ehti lämmetä koko päivän auringonpaisteessa. Ensimmäisenä iltana ilman eristettä, seuraavana eristeen kanssa. 11 mm oku (214x, 1.1 mm lähtöpupilli). Vertailu/seeingin arviointiputkena SW:n 102 mm MCT, joka pikkuputkena saavuttaa lämpötasapainon suht nopeasti ja helposti ilman mitään eristeitäkään.

Ilta 1. C9.25 ulos jalustalle n. 1.5 tuntia ennen havaintoja jäähtymään. Lämpötilaero sisältä ulos siis n. 15 astetta. MCT ulos samaan aikaan. Testaus tähtitestillä, targettina Phecda (gamma UMa) joka melkein zeniitissä. Tähti fokuksessa kiehuu, Airy diskiä mahdoton erottaa, saati difraktiorenkaita tähden ollessa fokuksessa. Intra- ja ekstrafokaalitähtitestissä Fresnel-kuvio kyllä erottuu, mutta "joen pohjalla" väreillen. Mikä ärsyttävintä, 10 lambdan (4.4 mm f/10 putkessa) defokuksella apupeilin varjo oli selvästi suurempi ekstra- kuin intrafokaalisesti, ja "shadow breakout" tapahtui myös selvästi nopeammin fokuksesta ekstrafokaalisuuntaan (ts. lähemmäs) defokusoidessa. Putki antoi siis vaikutelman selvästä palloaberraation ylikorjauksesta, mikä on tyypillistä edelleen jäähtyvälle, stabiilissa tilanteessa hyvin korjatulle peilille. Vaihto pikku-Maksutoviin, ja fokuksessa tähti oli vakaa ja seeing näytti ainakin kohtalaisen hyvältä. Intrafokaali-defokuksessa Fresnel-kuvio oli todella selkeä ja vakaa, ekstrafokaalisesti (eli lähemmäs kuin äärettömään fokusoidessa) yläilmakehän väreilyä tuli vähän mukaan, mutta ei häiritsevästi. Hmmpphh...  :undecided:

Ilta 2. Pikku-MCT ulos pari tuntia ennen havaintoja. Eristetty (ja edellispäivän seeingin sallimissa rajoissa kollimoitu) SCT ulos ja saman tien lauteille. Häh! Eilispäivän kiehumisesta ei ollut juuri merkkiäkään. Tähtitesti oli helposti luettavissa. Mikä ällistyttävintä, tähtitestissä ei  ollut jälkeäkään edellispäivän ylikorjauksesta: 10 lambdaa intra- ja ekstrafokaalisesti apupeilin varjo oli ainakin silmämääräisesti arvioiden saman kokoinen, ja fokusta veivatessa "shadow breakout" tuntui ilmaantuvat hyvinkin symmetrisesti! Vertailu-Maksutov tulille, ja jos jotain, sen kautta arvioitu seeing oli jopa hieman huonompi kuin edellispäivänä.

So far siis eristys vs. jäähdytys 1-0.

Myönnän heti, että testaukseni ovat siis vielä hyvin alustavia ja pitää taas syksyn pimeiden iltojen tullessa toistaa vielä useampaan kertaan. Lisäksi kevään/syksyn lämpimät mutta nopeasti jäähtyvät yöt voivat olla hyvin erilaisia kuin talven pakkaset, joiden aikana taivaan ja maanpinnan lämpötilaero on vähäisempi ja ilman lämpötila illan/yön aikana stabiilimpi. Tuo C9.25 on minulla ollut vasta vajaan havaintokauden, ja talven muutama havaintokerta tehtiin ilman mitään eristyksiä, ja parin tunnin jäähdytys + lämmityspanta tuntuivat toimivan varsin hyvin, enkä muista merkittävää ylikorjausta talvella havainneeni tähtitestissä.

Olisi mukava kuulla onko muilla täällä kokemuksia SCT:n/MCT:n eristämisestä, ja jos ei ole, niin rohkaisen testaamaan jotta kollektiivista kokemusta kertyy näilläkin leveysasteilla. Kovin kallistahan tuo ei ole...
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #4 : 21-05-2018, 22:34:19 »
Sivujuonteena näistä testeistä heräsi myös ajatus koskien usein toistettua dogmaa, jonka mukaan pieniapertuurinen putki on isoreikäistä vähemmän herkkä huonolle seeingille. Selityksenä on tarjottu ilmakehän "soluja" joissa tapahtuu turbulenttia virtausta eri lämpötiloja omaavien ilmamassojen välillä. Pienireikäisemmän putken apertuuri matkalla ilmakehän läpi sitten altistuisi vähemmän näiden solujen välissä tapahtuville virtausseinämille.

Olisikohan kuitenkin niin, että huonolta näyttävä seeing isossa putkessa on joskus/usein/lähes aina seurausta ison putken epäonnistuneesta thermal managementista ja seeing on huono pikemminkin siinä okulaarin ja objektiivin välissä kuin jossain yläilmakehässä, jos kerran seeing on hyvä samaan aikaan pikkuputkella katsoessa (varsinkin jos molemmissa on yhtä paljon suurennusta)...
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Lithos

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 922
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #5 : 21-05-2018, 22:40:42 »
Tätä pitää testsailla tuossa vielä myös maksutovin kanssa, kuulostaa kyllä varsin kelvolta ajatukselta.
Laitteet:
Sky-Watcher Explorer 200P / EQ5 (DK3 moottorit)
Celestron Nexstar 102 SLT
Sky-Watcher Skymax 127
Sky-Watcher Explorer 130 PM / EQ2

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6472
    • Valoa ja varjoja
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #6 : 22-05-2018, 22:07:32 »
3) Lämpovirtaukset suljetussa putkessa ovat kompleksimpia kuin avoimissa. Avoimesta putkesta lämmin ilma virtaa putken yläulkoreunaa ulos. Suljettuun putkeen sen sijaan syntyy gradientteja, jotka saavat erilämpöisen ilman jatkuvaan ylös-alas -virtaukseen. Putken yläpinta on vasten avointa yötaivasta, jonka säteilylämpötila (onkohan tuo oikea termi?  :huh:) on kesälläkin -35- -40oC luokkaa, ja johtaa putken yläpinnan (ja taivaalle katsovan korjauslasin) nopeaan alijäähtymiseen jopa ympäröivää ilmaa kylmemmäksi. Putken alapinta taas näkee lämpimämmän maanpinnan, mikä on monilla leveysasteilla (ja Suomessakin ison osan vuotta) useita kymmeniä asteita lämpimäpi kuin avoin yötaivas. Putken sisäinen ilmapyörre on valmis, eikä lämpötila saavuta stabiilia tasoa välttämättä koko yön aikana. Yön aikana jatkuvasti laskeva ulkoilman lämpötila ei tietenkään helpota asiaa...

Mielenkiintoinen ajattelumalli, eikä varmaan kovin kaukana totuudesta. Ts. tuollainen eristäminen rauhoittaa varmaankin SCT/MCT-putkia termisesti, jos siellä aikaisemmin on ilmapyörre pyörinyt optisten pintojen välissä (lämpimän pääpeili-rakenteen ja kylmän korrektori-etulinssin välillä). Eristäminen rauhoittaa  tietyissä tilanteissa tuota ilmapyörrettä, se lienee selvä juttu.
Minulla on lähinnä kokemusta tuosta tuunatusta (avonaisesta) RCT-putkestani, jonka lämpökäyttäytymiseen olen ollut varsin tyytyväinen. Saan tarvittaessa yhtenäisen imun puhaltimilla putkea pitkin alas (=pääpeilikokonaisuuden jäähtyminen on nopeaa), nykyinen paksu hiilikuituputki on lämpökäyttäytymiseltään hyvin vakaa rakenne ja putken edessä oleva solumuovinen huurretötterö tasoittaa lämmön tasautumista (putken jäähtymistä) entisestään. Hyvä bongaus CN-foorumilta tänne koto-Suomeen jaettavaksi ja kokeiltavaksi... :smiley:
- Timo Inkinen

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #7 : 22-05-2018, 22:55:21 »
Minulla on lähinnä kokemusta tuosta tuunatusta (avonaisesta) RCT-putkestani, jonka lämpökäyttäytymiseen olen ollut varsin tyytyväinen. Saan tarvittaessa yhtenäisen imun puhaltimilla putkea pitkin alas (=pääpeilikokonaisuuden jäähtyminen on nopeaa), nykyinen paksu hiilikuituputki on lämpökäyttäytymiseltään hyvin vakaa rakenne ja putken edessä oleva solumuovinen huurretötterö tasoittaa lämmön tasautumista (putken jäähtymistä) entisestään.

Tuulettimilla varustettu avoin RCT noudattaa tosiaan epäilemättä samoja lainalaisuuksia kuin avoin Newton, ja peilin mahdollisimman tehokas jäähdytys ambientiksi on varmastikin oikea strategia.

Luulisi tosiaan myös, että paksuhko foamcore-hiilikuiturakenne on vähemmän herkkä alijäähtymään ainakin sisäpinnaltaan kuin ohut peltiputki, eli oikeassa kohdassa eristyksestä voi lämpövirtausten kannalta olla hyötyä avoimissakin putkissa...


Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Mito

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 24
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #8 : 23-05-2018, 18:59:17 »
Itse olen käyttänyt vastaavanlaista hopeanväristä kuplamuovia linssiputken suojana päivätaivaan planeettoja havaitessa. Ilman suojusta ei tule mitään kun aurinko lämmittää putken mustaa kylkeä.

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #10 : 24-05-2018, 20:31:11 »
Itse olen käyttänyt vastaavanlaista hopeanväristä kuplamuovia linssiputken suojana päivätaivaan planeettoja havaitessa. Ilman suojusta ei tule mitään kun aurinko lämmittää putken mustaa kylkeä.

Löysitkö jostain täältä härmästä Reflectixiä vastaava yksikerroksista eristettä? Tuo Aluthermo on nimittäin aika painavaa ja ainakin pienemmille putkille myös vähän turhan paksua..
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 104
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #11 : 24-05-2018, 21:25:40 »
Sitä 'avaruushuopa' -nimellä myytävää metalloitua muovikalvoa kannattanee kokeilla, ei maksa paljon.  Samantapaisesta materiaalista tehdään satelliittien lämpöeristykset (MLI, multi-layer insulation).  Ideana on että sitä laitetaan muutama kerros (esim. 4 tai 5) löyhästi päällekkäin, niin että väliin jää ilmaa.  Sisempiin kerroksiin laitettavaa kalvoa voi vaikka ensin rypistää ja sitten taas oikoa, niin että ei jää tasaisia pintoja.  Leikataan muotoon, reunat kiinni teipillä, ja eriste pitää jättää hieman löysäksi kun sen kietoo putken ympärille.  Se on kevyt, suht kestävä, menee säilytyksessä rullalle ja blokkaa säteilylämmön lähes täysin.

-Mikko
SW Explorer 150P, Evostar 80ED
Lunt 16x70, Omegon 2.1x42
Canon G7X

Poissa Aksu

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Katadioptristen putkien lämpöeristys vs. jäähdytys
« Vastaus #12 : 18-07-2018, 20:19:11 »
Tuossa edellä kerroin SCT:n eristysprojektista, jota pitää nyt syksyn pimeiden tullessa testailla lisää. Jotta projekti olisi tieteellisempi, pitää olla tietysti vertailukohde :grin:

Se perinteinen tapahan putken sisäisten virtausten taltuttamiseen olisi jäähdytys. Modifioin eristyspeitteen siten, että se on putkessa kiinni tarranauhoilla ja helppo pukea ja riisua testailua varten. Tämän lisäksi olisi toivottavaa että olisi joku provisio aktiiviselle jäähdytykselle. EdgeHD-SCT-putkissahan on vakiona tuuletusritilät, joihin voi jälkiasentaa Deep Space Productsin TEMPest-tuulettimet suhteellisen mutkattomasti: http://www.deepspaceproducts.com/TEMP-est-Systems_8_4243.html. Mullapa on kuitenkin karvalakkimallin putki, ja pelkkä ajatus riittävän isojen reikien poraamisesta näitä varten massiiviseen mirror celliin (puhumattakaan koko peräpään purkamisesta sitä varten) nostaa hien pintaan.

Perinteisten SCT- ja MCT-putkien (joissa ei myöskään ole optiikkaa baffeliputkessa, kuten EdgeHD-putkissa) tuuletusvaihtoehdoksi on ollut tarjolla myös peräpään reiästä (likaiset mielikuvat ovat nyt lukijan omista aivoista lähtöisin!) baffeliin työnnettävä Lymax Cat Cooler: http://www.lymax.com. Ideana on pitää tuuletinta OTAn sisällä alkuvaiheessa putken temperoituessa ja ottaa sitten pois observoinnin alkaessa. TEMPest-tuulettimiahan voi pitää päällä vaikka läpi yön. Lymax on kuitenkin mielestäni varsin suolaisen hintainen ollakseen simppeli tuuletin, eikä nykyversion USB-virtaliitinkään ole minulle visuaalimiehenä mikään myyntivaltti.

Kolmas vaihtoehto on myöskin Deep Space Productsin valmistama tuuletin, joka tulee apupeilin paikalle. Sitä voi käyttää niissä SCT-putkissa, joissa on Fastar-yhteensopiva, helposti irrotettava apupeilin kiinnitys, mutta apupeilin irrottaminen heittää kollimaation aina jonkin verran pieleen, joten en innostunut. Muutenkaan apupeilin irrottelu ja kiinnittely kenttäolosuhteissa ei tunnu kovin houkuttelevalta...

Tämä CN:n DIY-threadi toimi kuitenkin inspiraationa: https://www.cloudynights.com/topic/484113-home-built-diy-sct-cooler/. Tilasin ebay:sta saman 12V tuulettimen ja rakensin teemasta oman versioni.

Ebay-linkkejä on vähän turha laittaa tähän, koska ne menevät vanhaksi aika nopeasti, mutta tuulettimia löytyy useammaltakin myyjältä, hakusanaksi esim. "5028B brushless fan". Jotta kaikki pöly ja töhnä ulkoilmasta ei menisi putken sisään, tilasin suodattimeksi 60 mikronin ohutta teräsverkkoa 4"x4" tuuman palan, myöskin ebaysta bennythestooge-nimiseltä kauppiaalta. Jokin ilmastointilaitteen tms. kuitufiltteri voisi varmaan olla tehokkaampikin pölyn poistaja, mutta epäilin että kosteassa ilmassa ne saattavat estää ilman virtausta liiaksikin. Toisaalta Suomen oloissa ilma pimeään vuodenaikaan on ani harvoin pölyinen, jossain aavikolla havaitessa tilanne on varmaan eri... Lisäksi Deep Space Products käyttää vastaavaa teräsverkkosuodatinta omissa tuulettimissaan, mikä toimi jonkinlaisena suosituksena.

Muutaman millin mustasta akryylimuovista (löytyi valmiiksi, ebaysta taisi sekin olla aikoinaan hankittu johonkin putkirakennusprojektiin) muotoilin Dremelillä maskin, joka kiinnittyi parilla ruuvilla tuulettimeen, ja suodatin jäi puristuksiin maskin ja tuulettimen ilmanottoaukon väliin. Samaan maskiin kiinnitin RCA-liittimen johon juotin tuulettimen johdot (tarkista napaisuus, tasavirtatuuletin!), joten voin käyttää virtalähteenä 12V dew heater-virtalähdettä jossa RCA-lähdöt; se kun on joka tapauksessa havaintoreissuilla mukana. Tuulettimen SCT:n sisään meneväksi putkeksi sopi 20 mm muovinen sähköputki, joka istui tuulettimen ulostulosuuttimeen hyvin, kun suuttimen ympärille kääräisi pari kerrosta sähkömiehen teippiä. Putken pituus pitää tietenkin mitata niin, että se ei osu apupeilin pintaan. Jos on erikokoisia CATteja käytössä niin on aika triviaalia tehdä kaikille sopivan mittaiset putket joita vaihtaa tarpeen mukaan. Putken etupäähän tuli pieni teräsverkkosuodatin myöskin, sekä pari reikää jotka ohjaavat ilmaa myös sivuille (näihin en mitään suodatinta enää pistänyt). Alkuperäisessä Lymaxissa taitaa olla vain nämä sivureiät, en kyllä ole ihan varma miksi. Jos tuntuu ettei tehoa tule riittävästi, on toki helppo homma tukkia putken etupää kokonaan ja ohjata ilma vain sivureikiin.

Oheisista kuvista selviää rakenne, varsin simppeli on. Kaiken kaikkiaan osiin paloi rahaa ehkä 20-30 euroa, osa tosin löytyi vanhastaan.

Mielenkiintoista syksyllä ja talvella testailla näitä. CN:ssä jotkut kokeneet SCT-käyttäjät sanovat, että tuuletuksen ja heijastavan eristyksen yhdistelmä on tehokkain :huh: Aika näyttää...

Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
Tak FC-100DF f/7.4, C9.25 XLT, 4" f/13 SW Mak
SW AZ-EQ6, Berlebach Planet, HEQ5, AOK Swiss VAMO Traveler, Berlebach Report 312
TV Pan 41, 24; Nagler 26T5, 17T4, 12T4, 11T6; Delos 10, 8, 6, 4.5