Wide field kuvien käsittely

[hanva77]

Löytyykö foorumilta asiantuntijoita tähtitaivaan laajiskuvauksessa? Paljon on ohjeita jotka pätevät pidemmillä polttoväleillä kuvaamisesta/kuvankäsittelystä mutta vähempi tällaisesta laajiskuvien käsittelystä.

Tähän saakka oon käsitellyt kuvia pitkälti photoshopilla, mutta nyt kiinnostaisi viedä tuota käsittelyä hiukan pidemmälle. Oon testaillut dss mutta jotenkin tuntuu että se ei oikein taivu lasjishommiin. Ainakaan en ole onnistunut saamaan sillä hyvää jälkeä. Aina on osa taivaasta suttua tms. Registaria kokeilin ja se vaikutti hyvältä mutta on aika kallis.

Millaisia asioita ylipäätään käsittelyprosessissa kannattaa ottaa huomioon? Tehdäänkö linssinkorjauksia ennen pinoamista vai vasta sen jälkeen?

Tavoitteena olisi saada linnunrata taltioitua 14mm laajiksella mahdollisimman hyvin. Seurantapää löytyy ja ajattelin jotain 10x10min pinoa. Onko toi ditheröinti näissä laajishommissakin kova sana?

[jussi_k_kojootti]

Onko toi ditheröinti näissä laajishommissakin kova sana?

Ditheröinti -- valotusten sirottelu -- tukee periaatteessa kaikkea tilastollista toimintaa, siis pinoamista, mutta en kyllä tiedä paljonko sillä ns. näkyvää hyötyä saavutetaan laajakulmakuvassa, jossa käytännössä joka pikselissä on signaalia (kohdetta), ja tulikuumatkin pikselit katoaa tähtipaljouden sekaan. Enempi sillä on merkitystä pidemmillä polttoväleillä siinä vaiheessa kun seurantatarkkuus saavuttaa pikselin koon (jolloin kohde ei valotuksissa ja niiden välillä liiku kuumien (tai haaleiden) pikseleiden suhteen).

Haittaa siitä ainakaan ei pitäisi olla.

[siro46]

Kiinnostaa kanssa, koska omat seurantasysteemi on luotettava alle 100mm polttoväleillä. Olen tähän mennessä pinonnut DSS:llä eri asetuksia kokeillen, mutta jälki on aina jotenkin tuhnuista verrattuna originaaliin yksittäisvalotukseen. Photoshopissa jatkovääntämällä esiin saa himmeämpää tavaraa kuin yksittäisestä kuvasta löytyy, mutta tuhnuisuus säilyy. Iristä olen kokeillut, mutta vielä kehnommin tuloksin. Olisiko Pixinsight yhtään sopivampi laajojen näkymien käsittelyyn tai olisiko sille järkevää vaihtoehtoa?

-Matti

[Lauri Kangas]

Ditheröinti kannattaa aina, mutta jos kuvailee jollain matkajalustalla ja polttoväli on laaja, niin sitä voi olla vaikea toteuttaa. Oikein laajalla polttovälillä ditheröintiin tarvittavat liikkeet ovat tosi isoja ja ihan äärimmäisissä tapauksissa alkaa linssin projektiokin jo poiketa lineaarisesta niin että sekin pitäisi periaatteessa oikaista, kun kuvia kohdistelee.

Normaalitilanteessa mistään linssinkorjauksista ei tarvitse murehtia. Vastaus kaikkiin pinoamismurheisiinne on muuten: PixInsight.

[hanva77]

Tässä asiaa tyhmänä tutkineena niin toinen vaihtoehto on registar. Testailin demoversiota ja se hoiteli loistavasti 14mm objektiivin ditheröidyt valotukset (16kpl) siinä missä nebulosity ja dss sai aikaan käsittämätöntä suttua. Toki tuon registarin hintakin alkaa olla pixinsightin luokkaa.

[vehnae]

https://www.astropixelprocessor.com/ voi myös olla tutustumisen arvoinen.

[hanva77]

Testasin tuota APP:ta ja vaikutti pätevältä. Selvisi mainiosti noista 14mm ruuduista. Lueskelin että tämä voisi olla laajishommiin jopa parempi kuin pixinsight. Tiedä tuota kun en sitä ole kokeillut. Melkoisen kulttimaineen toi pixinsight on kyllä saanut....eikä varmaan suotta.

[siro46]

Tässä väliajalla latasin wm-x:n toisessa ketjussa mainitseman Sirilin. Vaikka Siril on periaatteessa Linux ohjelma ja Windows-versio vain beta, niin se toimii paljon paremmin kuin dss. Laurin vastaus on juuri sitä mitä pelkäsin, mutta ajattelin vielä vältellä Pixinsightin suunnalle kääntymistä. Kuvissani on vielä paljon korjattavaa, johon ei parempi käsittely auta.

-Matti

[vhinkkan]

Jos tarkoitat linssinkorjauksella kuvien kohdistamista (rekisteröintiä), se pitää tehdä ennen pinoamista. Laajakulmalla ilman seurantaa otetuissa kuvissa ei yleensä riitä pelkkä kuvien kääntö/siirto/venytys (eli affine transformation), vaan tarvitaan monimutkaisempaa muodon muokkaamista. Esimerkiksi Iriksessä pitää Stellar registration -toiminnossa valita vähintään Cubic transformation tai syntaksilla vielä korkeamman asteen muunnos, DSS:ssä Bicubic Alignment.

[Lauri Kangas]

Joo, tästä juteltiin Jussin kanssa irkissä ja kävi ilmi tarve hieman tarkentaa käytettyjä termejä.

Linssikorjaus voi tarkottaa jonkin linssimallin tai jopa linssiyksilön poikkeamaa siitä projektiosta johon linssi on suunniteltu. Tällä korjataan siis tynnyri/tyynyvääristymää, joiden takia suorat viivat eivät näytä kuvissa suorilta. Tästä korjauksesta on kyse kun jollakin softalla kuten DxOmarkilla tai Lightroomilla valitaan listasta linssimalli ja painetaan namiskaa, jolloin viivat oikenevat. Tämä tehdään siis yksittäisille ruuduille kerrallaan. Tähtikuville tätä on harvemmin tarvetta tehdä, paitsi silloin kun yritetään mitata kuvasta jotain tosi tarkasti (esim. tulipallon rata).

Sen jälkeen kun tuo korjaus on tehty (tai jos kuva on valmiiksi tarpeeksi suora) niin linssin (tavallisen, ei kalansilmän) projektio on r = f*tan(a) mikä tarkoittaa että kulman a päässä kuvan keskipisteestä oleva tähti kuvautuu etäisyydelle r kennon keskipisteestä.  f on polttoväli.

Nyt jos otetaan tarpeeksi laajakulmainen linssi (f pieni) niin kuvan nurkkien muoto ja mittakaavahan vääristyy myös vaikka linssin projektio olisi matemaattisen täydellinen. Ainoastaan suorat viivat pysyvät suorina. Jos verrataan kahta tähtikuvaa jotka on otettu vaikkapa 120 asteen kuvakulman linssillä mutta keskipisteet ovat 10 astetta toisistaan sivussa, niin tällaisia kuvia ei voi pinota pelkästään normaalilla kohdistuksella (x, y, kierto). Tähdet eivät osu päällekäin, sillä kuvan eri osissa on eri mittakaava.

Sen sijaan kuvat pitää ensin oikaista samaan projektioon, eli vääntää mutkalle siten kuin ne olisi otettu osoittamalla kamera samaan suuntaan. Tämä sujuu jotenkuten noilla Villen luettelemilla työkaluilla ja muitakin löytyy. Tämän jälkeen tähdet on kohdakkain ja pinoaminen voi alkaa.

Kuitenkin tuo polynomikorjauskin on vain approksimaatio. Jos haluaisi tarkan tuloksen (esimerkiksi jotain 360 asteen linnunratapanoraamaa tehdessä), kuvat pitää projisoida ensin taivaanpallolle ja sitten sieltä takaisin haluttuun projektioon, ikään kuin virtuaalisella kameralla jonka parametrit tiedetään.

Tästä uudelleenprojisoinnista puhuin (ja Ville myös), kun sanoin että se pitäisi tehdä ennen kohdistamista. Periaatteessa se tulisi kyseeseen myös jos on ditheröity oikein urakalla, mutta käytännössä sellaiset ruudut voinee kohdistaa vain siirtelemällä.

Jos linnunrataa on kuvattu kiinteältä jalustalta, pitää tuo mutkallevääntäminen tehdä kohdistaessa käytännössä aina, muuten saa varmasti sotkua nurkkiin.

[vhinkkan]

Eräs selitys pinottujen laajakulmakuvien suttuisuudelle voi muuten olla se, että kuvassa on mukana maisemaa (puita, ihmisiä, kiinteitä valonlähteitä tms.). Ainakin Iris tunnistaa oletusasetuksilla "tähtiä" myös maisemasta, mistä tietysti seuraa etteivät polynomimuunnokselle määritetyt parametrit ole järkeviä, koska maisema on jokaisessa kuvassa paikallaan ja tähdet sitä vastoin liikkuvat. Tällaisella muunnoksella todelliset tähdet eivät kohdistu oikein.

Kun maisematähtikuvia oikaistaan polynomimuunnoksella, pitää varmistaa että parametrit on laskettu vain tähtitaivaan kohteista. Esimerkiksi Iriksessä pitää valita hiirellä tähtiä sisältävä alue ja suorittaa Stellar registration laittaen rasti ruutuun "Select a zone". En tiedä, ovatko Pixinsight tai APP tässä suhteessa fiksumpia eli osaavatko ne erottaa maiseman ja tähdet toisistaan automaattisesti.