Törmäysjälkiä, vaiko geologisia muodostelmia?

[Tuomas Huovinen]

Hei vaan, mun piti etsiä enduro ja vaellusmaastoja, mutta ei siitä tullut mitään, kun alkoi tulla näitä muodostelmia vastaan. Kertokaa viisaammat, että ovatko nämä törmäysjälkiä vai jotain muuta? Somerikko.net ei tunnista näistä yhtäkään?

Asetukset paikkatietoikkunassa:

Maastokartta: 28%
Vinovalovarjoste: 100%

Kuvia ja sijainteja:

Lahden eteläpuoli 60°54'9.45"P  25°35'5.09"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Parikkalan eteläpuoli (Tämä on hieno!)  61°31'53.53"P  29°27'41.15"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Orimattilan länsipuoli:  60°46'57.06"P  25°37'10.89"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Lohjan eteläpuoli:  60° 9'57.17"P  23°51'2.75"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Mulla on vielä puoli tusinaa lisää näitä, mutta pakko breikata tässä kohtaa, koska jouduin jo kerran kirjoittamaan koko viestin uudelleen, koska foorumi loggasi minut ulos. 

[Tuomas Huovinen]

Ok, jatkuu. Nyt niitä isoja jytkyjä ja pienempiä. Tai mitä lie ovatkaan, toiveajattelua ehkä.

Enonvettä kierää mielenkiintoinen kaari, ei kyllä maasto paljasta mitään, mutta vinovalaistus laittaa miettimään:  61°20'23.88"P  26°30'55.26"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Ylöjärven yläpuolella lännessä on myöskin iso rinkula:  61°37'17.07"P  23°26'21.83"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Loviisan liepeillä on jotain tapahtunut:  60°30'24.51"P  26°23'33.53"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

[Tuomas Huovinen]

Uni vei eilen voiton, nyt jatkuu, nämä ovat kaikki varmaan jotain tulivuorenjämiä.

Askolan itäpuoli, tratinkallio  60°31'23.56"P  25°40'38.56"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Ihalanjärvi, Ruokolahti  61°30'5.52"P  28°53'27.12"I

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Pärnämäki, Joutsa  61°46'5.21"P  26°26'43.89"

Paikkatietoikkuna
Google Earth

Vielä olisi muutama muodostelma lisää. Vaan ei huvita lisäillä niitä nytten.

[Pappis]

Etelä- ja Keski-Suomea on halkonut tulivuorijono joskus 2 miljardia vuotta sitten. Jono ylsi jostain ainakin Moskovan seudulta Suomen kautta Keski-Ruotsiin. Ruotsin kuuluisat rautakaivokset ovat tämän tulivuorijonon vanhoja magmakammioita ja/tai purkauskanavia. Tämä ei kuitenkaan ole kannanotto puoleen tai toiseen, mitä nämä havaintosi edustavat.

[Jarmo Moilanen]

En nyt ihan kaikkia tähän hätään ehtinyt tarkistaa, mutta useimmat listaamasi kohteet eivät ole somerikko.net:in tietokannassa koska niihin liittyy selviä geologisia rakenteita jotka selittyvät maan sisäsyntyisillä kehärakenteilla paremmin kuin törmäysjäljellä. Useimmat niistä ovat erilaisia graniitti- tai gabrro intruusioita eli entisiä magnasäiliöiden ja purkauskanavien jäänteitä. Vastaavia rakenteita on Suomessa kymmenittäin ellei nyt ihan sadoittain eikä niitä ole mitään mieltä listata edes mahdollisiin törmäyskraattereihin.

Yksi hyvä, mutta ei ihan takuuvarma, karsintakeino on laittaa paikkatietoikkunassa päälle taso: Geologia > Aeromagneettiset matalalentomittaukset. Jos kehämäinen rakenne toistuu selvästi tuossa aineistossa niin kyse on hyvin suurella todennäköisyydellä maan sisäsyntyisestä geologisesta rakenteesta. Törmäyskraattereissa kallioperän aeromagneettiset anomaliat tahtovat pehmentyä tai häipyä näkyvistä. Tosin hyvin vanhojen törmäyskraattereiden kohdalla tuossa aineistossa voi alkaa paistamaan läpi alkuperäisen kallioperän anomaliat. Näin esim. Keurusselän kohdalla. Joissain kraattereissa (Kukkarinselkä eli Suvasvesi N) kraatteriin taas liittyy selvä aem-anomalia.

Myös tasoa Geologia > Kallioperä 1:200 000 kannattaa vilkaista. Moni noista maan sisäsyntyisistä intruusioista erottuu myös siinä aineistossa.

[T. Öhman]

Jarmo puhuu tietenkin asiaa, mutta ihan pari pientä tarkennusta:

Yksi hyvä, mutta ei ihan takuuvarma, karsintakeino on laittaa paikkatietoikkunassa päälle taso: Geologia > Aeromagneettiset matalalentomittaukset. Jos kehämäinen rakenne toistuu selvästi tuossa aineistossa niin kyse on hyvin suurella todennäköisyydellä maan sisäsyntyisestä geologisesta rakenteesta. Törmäyskraattereissa kallioperän aeromagneettiset anomaliat tahtovat pehmentyä tai häipyä näkyvistä.

Pehmentyminen on toki yleisin vaihtoehto, mutta kannattaa muistaa, että Ruotsin puolella Dellen on hyvin "suomalaistyyppisissä" kivissä, ja siinä on voimakas positiivinen magneettinen anomalia törmäyssulakiven ansiosta. Eli kuten Jarmo sanoi, takuuvarma keino ei tuo aeromagneettisen aineiston käyttö poissulkemisessa ole. Periaatteessa pieneenkin kraatteriin voi positiivinen anomalia syntyä, kunhan olosuhteet ovat suotuisat.

Joissain kraattereissa (Kukkarinselkä eli Suvasvesi N) kraatteriin taas liittyy selvä aem-anomalia.

Jarmo tarkoittanee tuossa aeromagneettista eli AM-anomaliaa, joka Kukkarinselässä on selvä, mutta hyvin pienialainen. AEM- eli aerosähkömagneettisetkin (positiiviset) anomaliat kraattereihin kuten Suvasvesiin tyypillisesti liittyvät, mutta mm. järvet ja suot tuppaavat näkymään yleensä muutenkin positiivisina anomalioina AEM-aineistoissa.

Teemu

[Jarmo Moilanen]

Jarmo puhuu tietenkin asiaa, mutta ihan pari pientä tarkennusta:
Pehmentyminen on toki yleisin vaihtoehto, mutta kannattaa muistaa, että Ruotsin puolella Dellen on hyvin "suomalaistyyppisissä" kivissä, ja siinä on voimakas positiivinen magneettinen anomalia törmäyssulakiven ansiosta. Eli kuten Jarmo sanoi, takuuvarma keino ei tuo aeromagneettisen aineiston käyttö poissulkemisessa ole. Periaatteessa pieneenkin kraatteriin voi positiivinen anomalia syntyä, kunhan olosuhteet ovat suotuisat.
Jarmo tarkoittanee tuossa aeromagneettista eli AM-anomaliaa, joka Kukkarinselässä on selvä, mutta hyvin pienialainen. AEM- eli aerosähkömagneettisetkin (positiiviset) anomaliat kraattereihin kuten Suvasvesiin tyypillisesti liittyvät, mutta mm. järvet ja suot tuppaavat näkymään yleensä muutenkin positiivisina anomalioina AEM-aineistoissa.

Teemu

Asiaa Teemulta kuten aina. Juu, AM-anomalia tietysti. AEM-aineistoa saa GTK:lta, mutta ei paikkatietoikkunasta. Tahtoo nuo lyhenteet mennä välillä sekaisin.

Tarkoitin että maan sisäsyntyinen kehärakenne näkyy voimakkaana teräväpiirteisenä rakenteena myös AM-aineistossa. Toki useissakin törmäyskraatterissa on jonkinlainen törmäyssulakiviin (Kukkarinselkä) ja kenties esim. kraatterintäytteisiin (Paasselän kiisuesiintymä) liittyviä omia anomalioita, mutta ne eivät yleensä ole niin voimakkaita ja teräväpiirteisiä kuin näiden intruusioiden anomaliat. Törmäyskraatterikin on kehärakenne ja siitäkin voi jonkin verran saada vihjettä eräiden kraatterien AM-aineistossa.

[Tuomas Huovinen]

Kiitoksia vastauksista, kohteet ovat kyllä näyttäviä, vaikkeivat taivaallista alkuperää olekkaan. Takuuvarmasti menen  moottoripyöräilemään näille mestoille, sinne minne vain luvallista on kulkea. :)

Mitä asioita maastossa kannattaa tutkia pelkillä silmillä, jos tälläisen kehämuodostelman alueelle menee ja on epävarmuus sen syntytekijöistä? Miten maankuoren geologiset toimintojen jäännökset poikkeavat ulkonäöltään törmäyskraaterien vuosimiljoonia vanhenneista jämistä?

[Apena]

Täällä Kokkolassa on eräs paikka jossa voi olla jonkinlainen törmäyskraatteri, paikka on kalliolla lähellä meren rantaa.
Olen usein sitä katsellut ja miettinyt kun se on merelle johtavan pikkutien vieressä, tänään viimeksi kävin siellä.
Halkaisijaltaan päältä se on noin 20 metriä, ja syvyys näkyvissä 6-7 metriä.
Lähellä paikkaa on teräväsärmäisiä kiviä kooltaan noin 1 metri, kauempana on ihan tavallisen näköisiä saman kokoisia siis reunoilta pyöreitä kiviä.
Pentti.

[mistral]

Luulisi törmäyksen lennättävän kauas kivet. Kuinka vesi tyhjenee kraatterista?

[Pappis]

Ettei olisi kesken jäänyt hiidenkirnu tuo Kokkolan paikka?

[Jarmo Moilanen]

Täällä Kokkolassa on eräs paikka jossa voi olla jonkinlainen törmäyskraatteri, paikka on kalliolla lähellä meren rantaa.
Olen usein sitä katsellut ja miettinyt kun se on merelle johtavan pikkutien vieressä, tänään viimeksi kävin siellä.
Halkaisijaltaan päältä se on noin 20 metriä, ja syvyys näkyvissä 6-7 metriä.
Lähellä paikkaa on teräväsärmäisiä kiviä kooltaan noin 1 metri, kauempana on ihan tavallisen näköisiä saman kokoisia siis reunoilta pyöreitä kiviä.
Pentti.

Oikeastaan tuossa ei ole mitään mikä todistaisi kohteen olevan törmäyskraatteri. Teräväkulmaiset kivet ovat yleensä merkki siitä että ne ovat irronneet jostain lähistön kalliosta eivätkä ole ehtineet kulkeutua juurikaan jäätikön mukana. Pyöreät kivet ovat sitten kauempaa jäätikön kuljettamia. Joten ne eivät välttämättä ole todisteita mistään muusta kuin jääkaudesta.

Tuon kokoinen noin 20 metrin törmäyskraatteri tai siis iskukraatterin pitäisi olla täynnä kivimursketta meteoriitin iskun rikkoessa kalliota. Oikeastaan yksi tapa todistaa kuoppa/painauma meteoriitin tekemäksi on etsiä meteoriitin kappaleita kraatterista ja sen ympäristöstä. Vaihtoehtoisesti voi teettää ohuthieitä kivistä ja toivoa että niistä löytyy shokkimetamorfoosin merkkejä. Jotka tosin tuon kokoluokan kraattereissa ovat kohtalaisen satunnaisia.