Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta

Aloittaja pnuu, 07.09.2017, 08:08:17

« edellinen - seuraava »

pnuu

Lieksasta on löytynyt Suomen ensimmäinen rautameteoriitti. Ei näitä kovin usein täältä löydy (edellinen 1974 Orimattilasta), joten todella kova juttu!

Lisätietoa: http://www.lieksanlehti.fi/uutiset/item/1287-vuosikymmenten-odotus-paattyi-lieksasta-on-loytynyt-suomen-ensimmainen-rautameteoriitti
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

pnuu

Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

pnuu

Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

joni

Uskomatonta! Kylläpäs on hienoa että vihdoin saamme jotain tällaista! Onnittelut kaikille asiaan osallistuneille!

T. Öhman

Heps,
kun tuon pnuun linkki vie GTK:n Spinellin puolelle, niin laitetaanpa tähän varulta se varsinainen GTK:n uutinen aiheesta, joka ainakin ennen oletettavasti huomista T+A:ta kertoo asiasta eniten, etenkin yhdessä tuon uutisessa viimeisenä linkatun PDF:n kanssa:

http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2017&number=796&newsType=PressReleases

Mutta joo, erittäin kova tapaus. Onnittelut asianosaisille.
Teemu

PETK

Woohoo!
Mahtava löytö kiviharrastajalta. Onnittelut.
Pekka Kokko

a3xbgjw8

Onko tuo meteoriitti yhdistettävissä johonkin sillä alueella havaittuun tähdenlentoon?

Meteoriitti ilmeisesti löytyi maan pinnalta 30.05.2017. Siis se ei ole voinut olla kovinkaan kauan siinä. Muuten se olisi peittynyt kasvuston alle. Putosiko meteoriitti talvella, jolloin lumikerros esti sitä uppoamasta syvemmälle?

Jos tuo oli yksi osanen hajonnutta meteoriittia, olisiko siltä alueelta löydettävissä lisää meteoriitteja? Kun se vielä oli erittäin rautapitoinen, luulisi kappaleiden ottavan herkästi esimerkiksi miinaharavaan.

naavis

Lainaus käyttäjältä: a3xbgjw8 - 08.09.2017, 13:59:40
Meteoriitti ilmeisesti löytyi maan pinnalta 30.05.2017. Siis se ei ole voinut olla kovinkaan kauan siinä. Muuten se olisi peittynyt kasvuston alle. Putosiko meteoriitti talvella, jolloin lumikerros esti sitä uppoamasta syvemmälle?

Kuten tämän päivän T+a-lehdestä selviää, maata on myllätty metsäkoneella ja meteoriitti on sen takia kulkeutunut takaisin pinnalle. Rapautumiskuoren perusteella kivi on maannut maassa pitkään, mahdollisesti viime jääkaudella.

Jarmo Moilanen

Lainaus käyttäjältä: a3xbgjw8 - 08.09.2017, 13:59:40
Onko tuo meteoriitti yhdistettävissä johonkin sillä alueella havaittuun tähdenlentoon?

Meteoriitti ilmeisesti löytyi maan pinnalta 30.05.2017. Siis se ei ole voinut olla kovinkaan kauan siinä. Muuten se olisi peittynyt kasvuston alle. Putosiko meteoriitti talvella, jolloin lumikerros esti sitä uppoamasta syvemmälle?

Jos tuo oli yksi osanen hajonnutta meteoriittia, olisiko siltä alueelta löydettävissä lisää meteoriitteja? Kun se vielä oli erittäin rautapitoinen, luulisi kappaleiden ottavan herkästi esimerkiksi miinaharavaan.
Kuten naavis tuossa jo totesi, Lieksan rautameteoriitti ei ole ihan äskettäin pudonnut vaan on ollut maanpinnalla jo pitempää. Pinnan rapautumisaste kertoo sen selvästi. Siksi se ei voi liittyä mihinkään tunnettuun tulipallohavaintoonkaan kun niitä ei ole kuin 1700-luvun lopulta asti tiedossa.

Meteoriitin putoamisajankohdasta ei siis voida sanoa kovin paljoa tällä hetkellä. Luultavasti se on tapahtunut viimeisen jääkauden jälkeen tai jääkauden aikana jäätikölle. Ennen viime jääkautta tapahtunut putoaminen on ehkä epätodennäköistä, koska moreenin seassa kulkeutuneena kappaleessa pitäisi olla jäätikkökuljetuksen jälkiä eikä niitä oikein näy siinä. Löytäjä tosin putsasi pintaruostetta pois aika tehokkaasti, joten on mahdollista että joitain jälkiä olisi voinut näkyä ruostekuoressa. On olemassa isotooppianalyysejä joilla asiaan saataisiin selvyyttä, mutta niitä ei ole tehty koska Suomessa ei ole tarvittavaa laitteistoa.

Se että meteoriitti oli maanpinnalla näkyvillä oli vain sattumaa. Hyvin onnekas sellainen. Paikka on hakkuuaukea jota on äestetty ja muutenkin myllätty metsätyökoneilla viimeksi joitain vuosia sitten. Siellä on niiden jäljiltä paljon kiviä ja kuivaa hiekkamaata ihan pinnassa. Meidän onneksi meteoriitin kappale oli yksi pinnalle tulleista kivistä. Hyvää korvasienimaastoa siis ja niiden perässähän löytäjäkin oli.

Aluetta on tullut etsittyä metallinpaljastimella aika paljon kesän aikana. Mutta uusia kappaleita ei ole valitettavasti löytynyt. Sitäkin enemmän on löytynyt erinäköistä metalliromua nauloista, rautalangoista, alumiinifolioista ja hylsyistä aina jakoavaimeen, vasaraan, ja lampaankelloon.

Mehän emme voi mitenkään tietää miten tiheässä kappaleita on, paljonko niitä on ja missä päin niitä on. Löytyneen kappaleen hiukan kulmikas muoto on tyyppillisempää meteoriittisateen kappaleille kuin yksittäiselle meteoriitille. Silti seuraavan kappaleen löytyminen voi odotuttaa jopa vuosia vaikka alueella etsittäisiinkin ahkerasti metallinpaljastimilla. Sekin on mahdollista että nyt kun löytö on tullut julki että joku muistaa ja kaivaa lipaston pohjalta isoisän löytämän rautamötikän joka osoittautuukin meteoriitinkappaleeksi. Toivotaan että jossain vaiheessa joku löytää toisen ja mieluummin hiukan isomman kappaleen.

Valitettavasti sekin on mahdollista että nyt löytynyt kappale jää ainoaksi.
Jarmo

OS

Lieksasta löytynyt lisää meteoriitteja. Onnittelut Jarmolle ja sille toisellekin löytäjälle.
https://yle.fi/uutiset/3-10042628

Jarmo Moilanen

Jarmo

JVO

saako löytäjä pitää kivet, vai meneekö ne gtk:n tms kaappeihin?

Jarmo Moilanen

Lainaus käyttäjältä: JVO - 27.01.2018, 09:21:42
saako löytäjä pitää kivet, vai meneekö ne gtk:n tms kaappeihin?
Paljastetaan sen verran että GTK on palauttanut kappaleet löytäjille. Sitä mihin syksyllä löytyneet kappaleet lopulta päätyvät ei ole vielä sovittu. Niistä sahatut ja mikroanalysaattoria varten valmistetut palat jäävät GTKlle tutkimusarkistoon. Jo niissä riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa.

Suomen kansallinen meteoriittikokoelmahan on Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kivimuseossa Kumpulassa. Muun muassa toukokuussa löydetty ensimmäinen kappale on menossa sinne. Se on myös ainoa kriteerit täyttävä suomalainen museo joka voi toimia meteoriittien tyyppinäytteiden säilytyspaikkana.

Valitettavasti tuo Luomuksen kivimuseo ja sielä oleva meteoriittikokoelma oli viime vuonna avoinna yleisölle kai vain neljä (4) päivää. Ja se ei ole mietenkään kiva juttu.
Jarmo

PETK

Kiitokset onnitteluista. Välillä tuntui että etsintä on kuin marjanpoimintaa, mutta ei sentään. Osa löydöistä (2) oli ihmistekoisia vaikka pintapuolisesti vaikuttivatkin samantyyppisiltä kuin oikeat mateoriitit. Tutkittavaa Lieksassa riittää varmasti lähivuosikymmeniksi. Kaikki löydöt vaan pitää saada rekisteröidyksi että saadaan hahmotettua putoamisalue.
T. Pekka
Pekka Kokko