Ehdokkaiden asettamin Ursan hallitukseen 2008

Aloittaja Jorma Koski, 07.09.2007, 14:21:15

« edellinen - seuraava »

Jorma Koski

Ursan hallitukseen voi nyt ehdottaa jäseniä valitttavaksi, tarkemmin:

Virallinen tiedote ja lomakkeet

pari ehdotusta on jo tullut ja lisää tarvitaan...
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

VeikkoM

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 07.09.2007, 14:21:15
Ursan hallitukseen voi nyt ehdottaa jäseniä valitttavaksi, tarkemmin:
pari ehdotusta on jo tullut ja lisää tarvitaan...

Viime viikolla sitten julkaistiin ehdokkaat hallitukseen kaudelle 2008-2010
ja varajäseniksi vuodelle 2008:

http://www.ursa.fi/ursa/hallinto/nimitysvaliokunta/ehdokkaat07.html

Lista on kärjistetysti sellainen, että vastakkain on kaksi uutta ehdokasta ja kolme
hallituksen (nimitysvaliokunnan) asettamaa erovuorossa olevaa jäsentä, joilla
uusien sääntöjen perusteella on mahdollisuus toiseen kauteen.

En itse halua kuitenkaan luoda mitään vastakkainasettelutilannetta. Hallituksenkin
ehdokkaat ovat varmasti päteviä henkilöitä, vaikka heidän toimintansa hallituksessa
on jäänyt minulle hiukan tuntemattomaksi.  Ja tietenkin ehdokasasetteluun tarvittiin
vähintään yksi ehdokas lisää, jotta valittavien määrä täyttyisi ja pari lisää, jotta jonkinlainen
valintatilanne jäsenistölle olisi mahdollinen.

Jos jäsenkunta katsoo, että jonkinlaista vaihtuvuutta Ursan hallituksessa tarvitaan,
niin silloin varmaankin kannattaa tehdä valinta, äänestääkö jo hallituksessa istuvia,
vai sinne pyrkiviä uusia henkilöitä.

Olen kuullut puheita, että Ursan hallitukseen tulisi valita uusia kasvoja, jotta
tulisi tuoreita näkökulmia. Tämän allekirjoitan. Uudet kasvot ovat hyväksi
uusien näkemysten saamiseksi. Toisaalta vastapainoksi tarvitaan myös
kokemusta ja vahvaa yhdistyksen tuntemusta. Uusien ja vanhojen näkökulmien
tasapaino synnyttää toimivan johtokunnan.

Meitä on ehdolla kaksi, jotka edustavat juuri näitä kahta puolta. Kolleegani Mikko
Suominen olisi hallituksessa uusi kasvo, vaikka jo melkoinen konkari tähtiharrastukentällä.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvana Mikolla on varmasti hyödyllisiä yhteyksiä ja
näkökulmia harrastuskentälle, niin paikallisyhdistyksiin, jaostoharrastajiin kuin myös alan
opiskelijajärjestöihin.  Viime aikoina olisi juuri tietoa kentän mielipiteistä ja näkemyksistä
kaivattu päätöksenteossa. Avaruus(tekniikka)alan kontaktit varmaankin olisivat sellaisia
uusia yhteyksiä, joita hän myös pystyisi tuomaan Ursalle.

Allekirjoittanut taas edustanee sitä pitkän linjan Ursa-kokemusta. Olen jonkinlainen
tähtiharrastuksen moniottelija, vaikka monet minut vain aktiivisena jaostoharrastajana
tuntevatkin. Kurssi- ja julkaisutoiminnan kautta tapaan ja tavoitan paljon myös
riviharrastajia. Olen nyt katsonut kolme vuotta hiukan sivusta Ursan päätöksentekoa
ja todennut, että tiedonkulku ei välttämättä ole kovin tehokasta jäsenistöön. Kun
ehdokkaaksi pyydettiin, niin suostuin, koska uskon pystyväni tarjoamaan Ursalle
jotain yhteyksieni ja vuosien toiminnan tuoman kokemuksen kautta ammennettua.

Itse kaipaan Ursan toimintaan tällä hetkellä muutamia asioita: 

- Enemmän yhteisöllisyyttä, siinä määrin kuin se näinkin isossa yhteisössä tai sen
  osissa on mahdollista. Tätä kautta myös toimia sen hyväksi, että harrastajat
  voisivat toimia yhtenäisempinä.

- Lisää arvostusta ja tukea niille, jotka tekevät tässä maassa vapaaehtoistyötä
  tähtiharrastusyhteisön eteen. Minusta niitä, jotka vielä nykyaikana jaksavat
  tehdä työtä myös toisten harrastuksen eteen, tulisi kunnioittaa huomattavasti
  enemmän ja tämän arvostuksen pitäisi näkyä niin eleinä kuin konkreettisina
  tekoinakin. Ei varmaan ole kuviteltavissa, että se työ, jota kentällä halutaan
  tehdä tähtiharrastuksen puolesta, hoituu muutaman palkatun toimihenkilön
  voimin. Kyllä siihen tarvitaan edelleenkin vapaaehtoisia kaikkialta maastamme.
  Eräs tärkeä asia on, että Ursan päättäjien ja kentällä toimijoiden välille luodaan
  huomattavasti tiiviimpi ja avoimempi yhteydenpito.

Kuinka edellisiä konkreettisesti edistetään, siihen minulla ei juuri nyt ole mitään
vastauksia, mutta lupaan kuunnella teidän ehdotuksianne ja ideoitanne
sekä pitää Ursan päättäjien keskuudessa esillä näitä mielestäni tämän harrastuksen
kannalta tärkeitä arvoja.

Uskon myös, että sekä Mikko että minä, emme lähde hallitukseen edustamaan
vain itseämme, vaan pidämme tärkeänä pitää yllä aitoa keskusteluyhteyttä
kaikkien niiden sidosryhmien suuntaan, joita katsomme edustavamme.

Ehkä vielä muistutan, että myös varajäsenehdokkaana on Harri Haukka (alias
Horus). 

Ennen kaikkea tärkeää kuitenkin on, että te, jotka olette Ursan jäseniä,
mietitte, mitä asioita näette tärkeinä, teette itse valintanne ja tulette
kokoukseen vaikuttamaan, sikäli kun se on mahdollista.  Valitettavasti
kauempaa voi olla hankala tulla arki-illaksi pelkän kokouksen takia.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Aridif

#2
Esittely: Mikko Suominen

Olen 29-vuotias Tampereella asuva tähtiharrastaja. Ursan tapahtumissa olen ollut mukana vuodesta 1995 ja olen toiminut noin seitsemän vuoden ajan Tekokuut ja raketti-ilmiöt -jaoston vetäjän/apuvetäjän tehtävissä. Viimeiset pari vuotta olen myös toiminut Tähdet ja avaruus -lehdessä freelancer-tiedetoimittajana ja tämän vuoden alkupuolelta lähtien toimituskunnan jäsenenä. Haen nyt Ursan hallitukseen ensimmäistä kertaa. Paikallista yhdistyskokemusta löytyy Vaasan Andromedasta, Tampereen Ursasta ja TTY:n Castor-kerhosta. Olen myös suorittanut aineenopettajan pedagogiset opinnot ja pidän tähtitieteen sivistystyötä tärkeänä, eritoten nuorten keskuudessa.

Olen pitkälti samaa mieltä Veikon kanssa. Vapaaehtoistyö ja sen arvostuksen nostaminen on tärkeää ja yhdistyksen hallinnon pitäisi nähdä vaivaa sen eteen.


Asioita, joita haluaisin muuttaa:

- Parempi tiedonkulku ja läpinäkyvyys toiminnassa ja tavoitteissa. Mielestäni on ollut havaittavissa, että harrastusjaostojen, hallituksen ja Ursan toimiston välillä ei ole tieto kulkenut niin hyvin kuin olisi pitänyt.  Joku on joskus sanonut, 90% maailman ongelmista johtuu puutteellisesta kommunikaatiosta ja myös yhdistystoiminnassa hyvin suuri osa ongelmista seuraa siitä.

- Hallitukseen tarvitaan mielestäni ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa ja tapahtumissa riippumatta siitä, ovatko he vapaa-ajan harrastajia vai alan ammattilaisia. Kuilua harrastajien ja hallinnon välillä ei saa kehittyä. Vapaaehtoistyölle täytyy antaa sen ansaitsema arvostus. Ursan jäsenistö koostuu koko Suomen alueella asuvista henkilöistä ja tämä pitäisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toiminnassa. Vaikka Ursan onkin käytännössä tähtiyhdistysten kattojärjestö, se voisi vielä nykyistä aktiivisemmin hoitaa tätä roolia ja yhteydenpitoa paikallisyhdistysten kanssa.

- Ursa on suuri järjestö, jolla on jäsenmääränsä ja kunniakkaan historiansa kautta pohjaa vaikuttaa asioihin Suomessa. Varsinkin tähtitieteen kouluopetuksen kehittämiseen kannattaisi panostaa. Ursa voisi olla nykyistä aktiivisemmin kehittämässä ja tarjoamassa kontakteja ja tietotaitoa. En tarkoita, että jäsenmaksurahoja käytettäisiin tähän toimintaan, vaan Ursan pystyisi hakemaan erilaisia apurahoja ja tukia opetusasioihin liittyville projekteille, joita koordinoisi. Vapaaehtoisten yhteistyö koulujen kanssa on myös mittaamattoman arvokasta ja sitä tulisi tukea mm. sähköisessä muodossa olevan jaettavan materiaalin ja avaruusaiheisten tietokoneohjelmien opastuksen osalta. Tuleva tähtitieteen vuosi 2009 on hyvä aloitus entistä tiiviimmälle yhteistyölle koulujen kanssa.

- Ursa voisi mielestäni ottaa kantaa Suomen panostukseen tiedejärjestöissä kuten ESOssa ja ESAssa ja hakea kontaktia poliitikkoihin nykyistä enemmän. Avaruustoiminta kiinnostaa ammattilaisten lisäksi myös tavallisia kansalaisia. Valtion hallinnoimissa organisaatioissa (TEKES ja Suomen Akatemia) on mielestäni usein ongelmana se, että ne eivät pyri kehittymään aktiivisesti vaan täyttävät pelkästään perinteistä tarkoitustaan samoilla raiteilla kuin ennenkin. Suomen avaruuspolitiikan näkisin polveutuvan pitkälle Neuvostoliiton ajoilta. Mikäli avaruusasioihin panostetaan kuten nyt vain niiltä osin, joilta hyöty yhteiskunnalle pystytään suoranaisesti mittaamaan rahavirtoina (nykyiset kaukokartoitus- ja tietoliikenneohjelmat), pysymme sivustakatsojina eurooppalaisessa avaruustoiminnassa. Näkisin tärkeäksi, että Suomi lähtisi lähivuosina mukaan aurinkokuntaa tutkivaan Aurora-ohjelmaan ja jonain päivänä myös miehitettyihin lentoihin. Ne kiinnostavat kansaa ja nykyinen 3 euroa vuodessa per asukas -panostus voitaisiin hyvin nostaa ESAn keskimääräiseen noin 15 euron luokkaan. Kumpulan avaruuskeskus on vielä tiensä alussa, mutta näen sen perustamisen hyvin positiivisena asiana Suomen avaruusalan kehitykselle. Ehkä Suomi voisi jonain päivänä perustaa jopa oman avaruusjärjestön sen sijaan, että avaruusalan rahavirrat kuljetetaan yleisien tiede/teknologiahallintojen kautta.


Hallituksen jäsenenä pyrkisin olemaan mahdollisimman paljon mukana tapahtumissa ja tuomaan hallituksen kokouksissa esiin jäsenistön ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Vain kokoukseen osallistumalla ja äänestämällä pystytte vaikuttamaan. Olisi mukava nähdä syyskokouksessa paljon jäseniä.

edit: kirjoitusvirheitä korjattu
Mikko Suominen

Kaikkihan me kuljemme loassa, mutta toiset meistä katsovat tähtiin! - Oscar Wilde

VeikkoM

#3
Luulen, että yksi syy siihen, ettei jäsenistön suunnasta tule ehdotuksia ja aloitteita, voi
olla se ettei jäsenillä ole tietoa, miten ja minne omia ajatuksiaan voi lähettää.  Toisaalta
voi olla, että suuren yhdistyksen yhtenä pienenä jäsenenä pelottaa laittaa mitään
ehdotuksia..  "eihän nämä minun ajatuksen mitään hienoja ole..."

Kuvittelen, että Ursaan tulevan sähköpostinkin joukossa saattaa olla vuositasolla paljon sellaista
palautetta, jota voisi olla hyvä käsitellä. En tiedä, hoitavatko toimistolla työskentelevät näitä
mihinkään yhteen.  Saattaa olla, tai sitten ei.  Ainakaan minun aikanani hallitukseen ei
käytännössä mitään sellaista kulkeutunut tullut. Voi toki olla, että tällaiset ehdotuksen eivät
edes vaadi hallituksen päätöksiä, vaan toteutetaan toimistolla jo valmiiksi.  Ehkä kaikkia tilausten
ja sähköpostin yhteydessä olevia lauseita ei edes mielletä aloitteiksi. Ei aloitteiden aina tarvitse
olla virallisia Ursan hallitukselle osoitettuja muodollisia kirjeitä.

Kuvittelen myös, että aloitteita ja ajatuksia voi aktiivisesti myös kerätä. En puheenjohtajaa
ehkä lukuunottamatta ole juurikaan nähnyt kenenkään hallituksen jäsenen aktiivisesti
luotaavan mielipiteitä harrastuskentällä.  Toki he ovat voineetkin tällaista tehdä, ei ole
vain osunut kohdalle. Itse olen kuitenkin valmis yrittämään olla aktiivinen eri suuntiin. Ja
esiintymään Ursan edustajana niissä yhteyksissä, joissa liikun.

Yhteydenpito ottaa aikaa, mutta se myös kannattaa.

                                                 * * *

Ursassa kyllä on huippuammattilaisia, ei tosin ehkä harrastustoiminnan alueella. T+a-lehti toimii,
vaikka sekin tarvitsee tuekseen myös aktiiviharrastajien yhteisöä ja verkostoja.  Ja  sellaisia
hyväksi käyttääkin.  Lisämotivoinnilla ja yhteydenpidon parantamisella (myös muiden
kuin päätoimittajan toimesta) harrastajakenttää saataisiin vielä enemmän toimimaan yhteiseksi
päämäärien eteen, oli se sitten kiinnostavaa sisältöä laatulehteen ja hyödylliseen alan kirjallisuuteen
tai vaikkapa tähtitieteen levitystä suuren yleisön keskuuteen.

Ursan käytännön strategian eivät ole tulleet esille mielestäni riittävän selkeästi.  Minusta näihin
isoihin linjoihin pitäisi mahtua tavoitteiden saavuttaminen monin eri keinoin. Ne ehkä olisivat
niitä useita erilaisia rooleja, joista Kaizu puhuu.  Ensimmäinen askel siihen, että uskotaan
suurien tavoitteiden saavuttamiseksi olevan monia erilaisia, hyvinkin eri tasoisiakin keinoja,
suuri ja pieniä tapoja, on arvostaa ihmisen erilaisia tapoja tehdä työtä yhdistyksen päämäärien
ja harrastusyhteisön eteen.  Strategioita ja visioita ehkä kannattaisi tarkastaa.

Jos yhdistyksessä koetaan myös ruohonjuuritason ja kentällä vapaaehtoisesti tehtävän työn
merkitys tärkeäksi osaksi niitä keinoja, joilla säännöissäkin mainittuja isoja päämääriä tavoitellaan,
olisi kiinnitettävä suurempaa huomiota yhtenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Silloin ei ensimmäisenä
lähdetä arvostelemaan harrastajien mielekkäiksi kokemia tapoja harrastaa yhdessä ja toimia
yhteiseksi hyväksi. Tavat voivat olla vanhanaikaisia, mutta mitä siitä, jos ne toimivat ja tuntuvat
harrastajista itsestään hyviltä.  Uusia ideoita voidaan aina sekoittaa mukaan.

                                                     * * *

Mitä tulee sitten jaostoihin, ne ovat vain yksi, vaikka melko tärkeäkin lenkki, erilaisissa harrastajien
muodostamissa yhteisöissä ja verkostoissa.  Ursassa nyt sattuu olemaan harrastajaryhmille nimitys
"jaosto".  Minusta suurin osa niistä toimii enemmän tai vähemmän aktiivisesti.  Niiden koot toki
vaihtelevat, mutta muistettakoon, että harrastusta tehdään täysin vapaaehtoisesti ja omien
aikaresurssien mukaan.

Olin juuri pari viikkoa sitten yhden todella vahvasti toimivan jaoston tapaamisessa, jossa henki oli
hyvä ja into korkealla. Myrskybongarit ovat jopa päässeet televisiodokumenttiin.  Toisaalla taas
joissakin jaostoissa tehdään niin kovan luokan havaintotutkimusta, että ammattilaisetkin ovat
tästä kiinnostuneita.  Toiset taas neuvovat aktiivisesti aloittelevia harrastajia.

Jaostot eivät toki sovi yksinäisille susille, jotka mieluummin puuhaavat yksikseen ja julkaisevat omia
tuloksia netissä yksityisesti. Mutta kaikille niille, jotka haluavat tehdä asioita yhdessä, kokoontua
yhteen ja jakaa tietoa keskenään ja uloskin päin, jaostot ovat väline mielekkäälle toiminnalle.  Ja
näiden yhteisöjen jäseniä kuunneltakoon, mitä he haluavat.  Minusta kysymättä ja keskustelematta
eivät hallintoelimet voi päättää, mikä on oikea ja mikä väärä tapa harrastaa.  Ja kuuntelussa pitää
huomioida myös se hiljaisemmat, ei vain äänekkäimmät.

                                                            * * *

Haastetta on kerrakseen ja toki yksi ja kaksi ihmistä eivät vielä voi muuttaa kaikkea, mutta halu
edistää asioita ja avoimmuus eri suuntiin ja ajatuksiin on jo hyvä alku.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

jaava

Palautetta rivijäseneltä,
jonka osallistuminen Ursan toimintaan on jäänyt kahteen kertaan: -80 luvulla kävin tähtinäytöksessä Kaivopuistossa ja 2000-luvulla kävin toimistolla katsomassa skooppeja.

On kuvaavaa kuinka Ursan asioista keskustellaan foorumilla, joka on yksityisesti ylläpidetty. Miksi. Täällä tavoittaa suuren osan harrastajista.

Minusta Ursan toimintaan ja harrastustoimintaan tulisi voida osallistua sen kotisivujen kautta aina kun siltä tuntuu ja on sanottavaa. Jaostojen jäsenten kanssa tulisi voida vaihtaa ajatuksia ja nähdä niiden toimintaa - ennen ensimmäistä nenäkkäin tapahtuvaa tapaamista, imeytyä mukaan tai jäädä foorumilla keskustelevaksi.

Olen varma että Ursan jäsenistön piiristä löytyy aktiiveja jotka olisivat valmiita toimimaan moderaattoreina ja pitämään yllä servereitä jos vaan hallitus päättäisi Ursan kotisivujen kehittämisestä ja ehkä oman nettifoorumin perustamisesta.

JV


If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Riqis

#5
Hei Jaava & kollegat!

Kiva kun tulee keskustelua taas. :)  Toivon että tämä rakentava henki säilyy rupattelussa.

Lainaus käyttäjältä: jaava - 09.11.2007, 08:14:44
On kuvaavaa kuinka Ursan asioista keskustellaan foorumilla, joka on yksityisesti ylläpidetty. Miksi. Täällä tavoittaa suuren osan harrastajista.

Muualla Astronetissä on aiemmin kerrottu, että Marko Myllyniemi ja T+a (www.avaruus.fi) yhdistävät sivunsa tulevaisuudessa. Avaruus.fi on osa Tähdet ja avaruus -lehteä, joka on Ursan jäsenlehti, Ursan julkaisema ja kustantama, mutta journalistisesti itsenäinen, kuten Suomen harrastusaikakauslehdet yleensä aidosti ovat.

Astronetti on ollut ja on yhtä lailla riippumaton keskustelukanava. Näin on sovittu Markon kanssa, joka on Astronetin ylläpitäjä. T+a puolestaan vastaa Astronetin ylläpitokustannuksista jo nykyään. Täysin yksityisesti ylläpidetty osa Marko M:n hienoja aikaansaannoksia on hänen astrokuvausbloginsa www.tahtikuvaus.info   Mielestäni käytännössä voimat kannattaa yhdistää jos siihen vain on hyvä mahdollisuus. Suomen tähtiharrastajilla on perinne hyvästä yhteistyöstä, toisin kuin monessa muussa maassa.

Parhain terv.,

Marko
Marko Pekkola / www.avaruus.fi

Jorma Koski

Olemme herkällä korvalla kuunnelleet jäsenistön mielipiteitä ja Ursan hallitus tuo merkittävästi harrastustustoimintaa tukevia ehdotuksia syyskokouksen päätettäväksi 13.11.2007.

Ursan koko verkkosivuston nykyaikaistaminen on päätetty hallituksessa jo viime vuonna ja työn tulokset alkavat näkyä kuluvan vuoden puolella.

Ja kuten jo todettiin: tämä Astronetti on Ursan nettifoorumi.
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

Jorma Koski

#7
Ursan syyskokouksessa eilen valittiin hallitukseen kaudelle 2008-10 seuraavat uudet jäsenet:
Juha Haataja
Veikko Mäkelä
Mikko Suominen

ja varajäseneksi vuodelle 2008
Harri Haukka
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook