T+A 03/2017

[Pappis]

Mielenkiintoinen lehti jälleen, kiitokset tekijöille!

Tapio Markkasen artikkelissa Helsingin Observatoriosta jäi kiinnostamaan loppupuolella esitetty maininta "Helsingissä luoduista lattian alaisista rakenteista". Osaako kukaan kertoa näistä lisää?

[Riqis]

Kiitos Pappis, kiva kuulla että pidit lehdestä. Artikkelin kirjoittaja Tapio Markkanen lähetti seuraavan vastauksen kysymykseesi:

"Helsingissä Argelander ja Engel kehittivät instrumenttien ja havaintotilan (lähinnä meridiaanisalin alaisia) rakenteita innovatiivisesti. Graniittipylväät seisovat massiivisen tiilirakenteen päällä. Sen ja ulkoseinien perusmuurin välissä on muuri, joka tukee lattiaa, niin ettei se kosketa missään instrumenttien tukirakenteita.

Kävelyn tärinä salissa ei välity havaintokojeisiin. Paksu välimuuri hidastaa myös lämmönvaihtoa, joten kojeiden muutokset vuodenaikojen saatossa vähenevät. (Silti meridiaaniympyrän itä-länsiakseli keinahtelee hiukan - määrä tunnetaan tarkoin - vuoden jaksossa.) Helsingin observatoriossa tällaiset tekijät otettiin ensi kerran huomioon ja etsittiin ratkaisut tarpeisiin.

Wilhelm Struven pyynnöstä Carl Engel lähetti Helsingin observatorion suunnitelmat Pulkovan suunnittelua johtaneelle Struvelle. Helsingin suunnitteluratkaisuja noudatettiin Pulkovassa monin tavoin, myös näiltä osin.

Lisätietoja löytyy kirjasta Markkanen Tapio, Suomen tähtitieteen historia. Ursa, Tallinna 2015 ja englanninkielisestä julkaisusta Markkanen Tapio, The Development of the Classical Observatory. From the Functional Shelter for the Telescope to the Temple of Science. Acta Baltica Historiae et Philosphiae Scientiarum. Vol.1, No. 2 Autumn 2013, p.38. Tieteellinen lehti on avoin, joten artikkelin saa vapaasti verkkosivulta Acta Baltica."

[Pappis]

Kiitos vastauksesta! Täytyy etsiä tuo artikkeli.