Uusin Tähdet ja avaruus ilmestyy tänään / Ridderstadin iso löytö

[Riqis]

Hei vaan,

Uusin Tähdet ja avaruus 2/2017 on Ursan jäsenten enemmistöllä tänään postilaatikossa, ja lähes kaikilla lopuilla maanantaina.

Arkeoastronomi Marianna Ridderstadin suuren kartoituksen löydöt julkistetaan tässä numerossa. Ridderstad mittasi vuodesta 2013 alkaen läpi yli 3 000 haudan suuntaukset maamme muinaiskalmistojen kaivauskartoista.

Suunnat paljastavat miten rautakauden ihmisten uskonnot muuttuivat. Ylipäätään oli merkittävä uusi tulos, että pakanalliset juhlapyhät, kuten tähtitieteellisesti erittäin merkitykselliset päiväntasaukset ja -seisaukset sekä niiden välipäivät olivat Suomessakin järjestelmällisesti ja laajamittaisesti ihan yksittäisten ihmisten hautaussuuntina käytössä vuosisadasta toiseen.

Yleensähän on totuttu ajattelemaan että tällaiset suuntaukset löytyvät vain jostain ulkomailta Stonehengestä (jne). Ensin Ridderstad osoitti vuonna 2009 että ihan samat muinaisten kulttuurien pyhät suunnat on havainnoitu ja rakennettu Pohjanmaan jätinkirkkoihin.

Ja nyt ne sitten löytyvät valtavasta määrästä suomalaisten rautakautisia hautoja! Vainajien jalat on tarkalleen asetettu esim. kesäpäiväntasauksen tai kekrin auringonnousuun.

Tämän tiedon avulla muinaisuskosta luopumisen ja kristinuskon alkamisen murros on ajoitettavissa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Suomalaiset alkoivat kääntyä jo viikinkiajalla. Tämä alkoi Eurassa ja Köyliössä jo vuosina 850-950, ja levisi sieltä pian muualle.   

[marduiz]

Ison työn hän on tehnyt asiaa tutkiessaan. Artikkelin suurin uutinenhan oli se, että kristinusko tuli Suomeen oletettua aiemmin. Todisteena hän käytti sitä, että 800-luvulta alkaen yhä useammat vainajat oli haudattu siten, että suuntaus oli pääsiäisaamun auringonnousua kohti. Tämä kertoi hänen mukaansa kristillisestä hautauksesta, ei pakanallisesta.

Ongelma tuossa suuntauksessa on se, että pääsiäinen ei ole joka vuosi samaan aikaan aurinkokalenterissa. Kuten artikkelissakin oli mainittu, pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Se siis vaihtelee maaliskuun lopusta huhtikuun loppuun, heittoa voi olla noin viisi viikkoa. Auringonnousun sijainti siis vaihtelee paljon tuolla välillä. Millähän menetelmällä hän on siis määritellyt missä on se pääsiäisen auringonnousu?

Mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä hänen aiemmatkin tutkimuksensa ovat olleet, tuntuu vaan että välillä niissä on pientä tarkoituksenhakuisuutta ja todisteet pyritään sovittamaan teoriaan.

[Mare Nectaris]

Oli kyllä upea tutkimustulos ja hienosti julkistettu. On hienoa, että kokonainen uusi tieteenala pääsee nostamaan historiantutkimuksen kentälle avauksia, joita aiemmin ei oivallettu ottaa huomioon lainkaan.

Kokonaisuutena lehti on upea; lähes joka aukeama herättää kiinnostuksen ja erityisen hätkäyttävää on kääntää esiin aukeama s. 26-27. Myös Meriplaneetta-juttu on loistavasti rakennettu kahden kilpailevan koulukunnan esittelyksi.

Sisällöltään ja toteutukseltaan T+A on mielestäni tällä hetkellä kirkkaasti Suomen laadukkain tiedelehti.

[Riqis]

Hei,

Ensinnäkin kiitos marduiz ja Mare Nectaris kiitoksista ja arvostuksesta. Mitä tulee pääsiäisen jakaumaan horisontissa, kaikki ei vain mahdu 6 sivuun, joten jostain pitää karsia.

Pääsiäisen suunta on tietystikin tiettyjen atsimutien suuntaväli jossa on jakauma, jonka useimmat arvot keskittyvät keskiarvosuunnan kohdalle. Sen tunnistamisessa ei ole mitään ongelmia, koska ero on horisontissa suuntana selvä verrattuna noihin muinaisuskonnon päiväntasausten ja -seisausten ja välipäivien auringonnousuihin.

Ongelma tuossa suuntauksessa on se, että pääsiäinen ei ole joka vuosi samaan aikaan aurinkokalenterissa. Kuten artikkelissakin oli mainittu, pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Se siis vaihtelee maaliskuun lopusta huhtikuun loppuun, heittoa voi olla noin viisi viikkoa. Auringonnousun sijainti siis vaihtelee paljon tuolla välillä. Millähän menetelmällä hän on siis määritellyt missä on se pääsiäisen auringonnousu?

Havainnekuvassa on siis annettu keskiarvosuunta pääsiäisaamulle, jonka kohdalle ja ympärille havainnot keskittyvät tiettyinä aikoina muinaiskalmistoissa. Keskiarvosuunta myös mainitaan esim. Tähdet ja avaruuden nettiuutisen ja lehdistötiedotteen kuvatekstissä ja pääsiäisen laskutapa (kuten marduiz huomasitkin) boksissa painetussa lehdessä. 

Tulokset kokonaisuudessaan käsittelevässä tieteellisessä artikkelissa, johon on viitattu T+a:n pääkirjoituksessa ja johon on annettu suora linkki Tähdet ja avaruuden nettiuutisessa, tiedotteessa, HS:n ja YLEn jutuissa tämä käydään siis perusteellisesti läpi. Se on jotain 110 sivua pitkä järkäle (linkki alempana).

Mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä hänen aiemmatkin tutkimuksensa ovat olleet, tuntuu vaan että välillä niissä on pientä tarkoituksenhakuisuutta ja todisteet pyritään sovittamaan teoriaan.

Kun lukee populaariuutista tai -artikkelia, ja jos sitä lukiessa asennoituu skeptisesti, melkein mikä tahansa yleistajuisen tiedeartikkelin tutkimus on helppo kokea tällaiseksi. 

Tämä johtuu siitä, että yleistajuiseen artikkeliin ei sijoiteta dataa kokonaisuudessaan, ei näytetä yleensä käppyröitä eikä kaavoja, ja toisaalta jo toimitustyössä pyritään a) kristallisoimaan tutkimuksen viestiä ymmärrettäviin ydinkohtiin ja b) tuomaan esim. taustalla oleva tarina esille, niin että artikkelia on myös ihmisten vapaa-ajallaan nautinto lukea.   

Epäilys esim. tarkoitushakuisuudesta hälvenee Ridderstadin tieteellisen työn kohdalla, kun perehtyy kunnolla alkuperäisiin tieteellisiin artikkeleihin, jossa itse tulosten data on esillä. Sieltä näkee pylväsdiagrammeista jne, miten suuntaukset keskittyvät ja millaisia ovat tutkitut hautamäärät, mikä tarkalleen ottaen oli metodi jne.

Eli jätinkirkkolöytö vuodelta 2009: https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0905/0905.2035.pdf

Muinaisten kalmistojen tutkimus 2017: https://www.academia.edu/31689735/Orientations_of_the_early_Christian_graves_in_Finland

Suosittelen näiden läpikahlausta. Lyhyen populaaritekstin perusteella ei voi muodostaa kriittistä arviota tieteellisen työn laadusta, koska tieteellinen työ itsessään ei ole nähtävissä. 

[Jorma Koski]

En lukenut alkuperäistä paperia koska www.academia.edu vaatii kirjautumista, mutta tutkimusta puolustaakseni toteaisin että kekrin (1.11.) ja pääsiäisten (22.3.-25.4.) auringonnousujen etäisyydellä on kyllä suuri ero.

[Riqis]

En lukenut alkuperäistä paperia koska www.academia.edu vaatii kirjautumista, mutta tutkimusta puolustaakseni toteaisin että kekrin (1.11.) ja pääsiäisten (22.3.-25.4.) auringonnousujen etäisyydellä on kyllä suuri ero.

Kun menee tuohon academia.edu:n linkkiin, ei tarvitse kirjautua. Sen käyttöliittymä vain ensivilkaisulla näyttää siltä kuin tarvitsisi. Mutta kun vain scrollaa sivua alas, niin paperi latautuu samalle sivulle sivu sivulta suoraan näkyviin.

https://www.academia.edu/31689735/Orientations_of_the_early_Christian_graves_in_Finland

[marduiz]

Kiitos linkeistä, pitää tutustua tutkimuksiin paremmalla ajalla. Onneksi tuo englanti taipuu kohtuu hyvin . Tarkoitukseni ei ollut mollata tutkimuksia, lyhyemmistä artikkeleista ei tosiaan aina tiedä kunka tarkkaan ja millä menetelmillä on tutkittu.

[Pappis]

Jos on rekisteröityneenä Googleen, ja kirjautuneena sisään, saa sivulle myös suoran latausnapin. Näin ainakin tapahtui mulla, ja koko paperi oli pian ladattuna koneelleni PDF-tiedostona.

[marduiz]

Nyt on pikaisesti luettu tutkimus läpi. Havaintoaineiston perusteella on aika rohkea johtopäätös että kristinuskon tulemisen voisi luotettavasti päätellä pelkästä hautaussuunnasta, suurimmat piikit olivat paremminkin kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen auringonnousujen suunnissa. Eri kalmistoilla oli lisäksi melkoisia poikkemia sekä muista kalmistoista että sisäisiä eroja. Oli siinä toki huomioitu hautaustapoja muutenkin, mikä onkin ihan oikein. Kristittyjen hautaustapojen tuleminen Suomeen 800-luvulta alkaen on muutenkin todistettu arkeologisilla tutkimuksilla, tämä ei siis ole mikään uusi löytö, mutta voi toki vahvistaa entisiä tietoja.

Tuli sitä lukiessa mieleen ihan käytännönläheinen syy suuntauksiin. Siihen aikaan ei varmaan kaivettu hautoja talvella vaan vasta roudan sulettua, ehkä hautaukset on tehty keväisin ja suunnattu hautausajankohdan mukaisen auringonnousun suuntaan. Silloinhan oli nykyistä lämpimämpää ja talvetkin varmaan lyhyempiä.

[Riqis]

En käy foorumilla säännöllisesti, joten näin tuon edellisen viestin vasta viime viikolla. Pyysin arkeoastronomiasta väitellyttä tähtitieteilijä M. Ridderstadia itse vastaamaan. Hänen vastauksensa ovat alla.

Nyt on pikaisesti luettu tutkimus läpi. Havaintoaineiston perusteella on aika rohkea johtopäätös että kristinuskon tulemisen voisi luotettavasti päätellä pelkästä hautaussuunnasta, suurimmat piikit olivat paremminkin kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen auringonnousujen suunnissa.

Ei oikein ymmärrä tuota kommenttia. Mitä graafia marduiz tarkoittaa kun sanoo, että huiput ovat kesäpäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen suunnassa? Luistaria? Eihän siellä ole kuin kesäpäivänseisaus ja kekri suurimmat huiput. Onko hän sekoittanut atsimuuttiasteikon suunnat?

Eri kalmistoilla oli lisäksi melkoisia poikkemia sekä muista kalmistoista että sisäisiä eroja.

No niinpäs olikin ja siksi kalmistojen suuntahuiput taulukoitiin, jotta voisi laskea, mihin oli eniten suuntauksia. Jokainen kalmisto myös käsiteltiin erikseen.

Kristittyjen hautaustapojen tuleminen Suomeen 800-luvulta alkaen on muutenkin todistettu arkeologisilla tutkimuksilla, tämä ei siis ole mikään uusi löytö, mutta voi toki vahvistaa entisiä tietoja.

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Arvioita on esitetty (esim.Unto Salo uskoo kristinuskoon Eurassa ehkä jo merovingiajalla), mutta varsinaista todistetta ei ole ollut ennen tätä. Ks. esim. ajantasaisessa populaariarkeologisessa kirjassa "Muinaisuutemme jäljet" osiot Viikinkiaika, Ristiretkiaika ja Keskiaika-osion alku.

Kannattaa myös huomata, että suuntaukset ovat absoluuttisia: ne ovat sinne minne ovat. Atsimuuttisuuntaushuipun sijainti on luonnontieteellinen tulos. Jos ei hyväksy artikkelissa esitettyä selitystä jollekin tietylle suuntahuipulle, marduiz on hyvä ja esittää tieteellisesti pitävämmän selityksen.

Tuli sitä lukiessa mieleen ihan käytännönläheinen syy suuntauksiin. Siihen aikaan ei varmaan kaivettu hautoja talvella vaan vasta roudan sulettua, ehkä hautaukset on tehty keväisin ja suunnattu hautausajankohdan mukaisen auringonnousun suuntaan. Silloinhan oli nykyistä lämpimämpää ja talvetkin varmaan lyhyempiä.

Jos tämä selitys pitäisi paikkansa, suuntauksia pitäisi olla kaikkiin muihin suuntiin paitsi ehkä routakuukausien auringonnousuihin. Vaan kun ei ole. Vai meinaako marduiz, että rautakaudella kuoltiin vain huhtikuussa tai keskikesällä? Tämä asia muuten on käsitelty myös itse artikkelissa, jos sen on lukenut tarpeeksi tarkkaan.

M. Ridderstad