TS 8" kuituputki f/6 planetary newton

Aloittaja cmas, 18.02.2017, 18:35:05

« edellinen - seuraava »

cmas

Onkohan täällä kenelläkään kokemusta TS:n räätälöimästä 8" planeettanewtonista? Eli tästä: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5052_TS-Optics-8--f-6-UNC-Planet---Newtonian---Quarz-Mirror---Carbon-Tube---made-in-Germany.html

Tiedustelin tästä TS:ltä. Tavoitteena on siis hommata putki puhtaasti kuvaushommiin ja erityisesti kuu ja planeetat on kyseessä. Kameraksi ajattelin tarjoilla ASI178mm:n ja sille tuo näyttää soveltuvan varsin hyvin. Noin 1.4x barlow'lla saisi kamera/putkikombon kohtuu optimaaliseen viritykseen. TS myös sanoi, ettei tuon OTA:n kanssa tarvitse koomaa korjata, mikä kyllä kovasti epäilyttää. Peilillä on tuuletin ja fokkari vaikuttaa laadukkaalta. Lisäksi fokaalitason paikka konfiguroidaan toiveiden mukaisesti. TS tarjoaisi tuohon vakion 50 mm sijaan myös 40 mm sekundääripeiliä, jolla tulisi 20 % peitto pääpeilin halkaisijaan nähden. Voisi siis olla kohtuu hyvä planeettakäytössä. Pääpeiliä mainostetaan hyväksi.

Mutta mikähän lie käytännön ero, jos otetaan verrokiksi 8" SCT? Painoa SCT:llä on hieman vähemmän, mutta cloudynightsista saa vähän väliä lukea SCT:n kuvanlaadusta negatiivista palautetta ja hinnakkaammista newtoneista valitetaan varsin vähän tai ei ollenkaan. Lieneekö syy sitten kollimoinnissa (siis sen puutteellisuudessa), jäähtymisongelmissa vai heikompilaatuisessa optiikassa, mene ja tiedä. Törmäsin kuitenkin tähän "konfiguroitavaan" newtoniin ja mielenkiinto heräsi.

Putki on menossa AVX:n päälle ja sen pitäisi olla ihan ok omassa kuvaustarkoituksessani. Hieman mietityttää tuo Newtonin fyysinen koko, mutta tuskinpa tuosta nyt iso ongelma tulisi siirrettävyyden suhteen etenkin, jos hankinta olisi perusteltavissa kuvanlaadullisilla seikoilla tai paremmalla lämpötilastabiiliudella jne.

Saa kommentoida ja spekuloida.

RL

Tällä foorumilla on nähty hienoja kuu ja planeetta kuvia SC ja newton putkilla kuvattuina. Tiedä sitten kummalla pystyy pääsemään parempaan lopputulokseen.

Tälläinen kiinnostaisi itseäni, jos olisi paljon laittaa rahaa. Ainakaan ei jäisi optiikan laadusta kiinni. http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p643_Orion-UK-VX8L-Newtonian-Telescope---200mm-f-6---1-8-Lamba---optical-tube.html

Jupiter alkaa olemaan aika alhaalla ja Saturnus näkyy ties milloin seuraavaksi. Jos sitä planeettaputken hommaisi 5 vuoden päästä :cheesy:

lapimmies

Hehheh... cmas
Kirjoitit juurikin minun ajatukseni kysymykseen. Minulla on kanssa nyt putki hakusessa kun meni se Celstreonin 9.5 sivu suun (olin liian hidas). Juuri tänään silmäilin tuota samaista newtonilaista :)

Löysin kuitenkin niksmannilandiasta 2009 vuonna hankitun Celsteronin C11. Hinta olis tonni. Ilmoituksessa ei mainittu mitään XLT/starbrightista. Laitoin myyjälle kyselyä menemään. Joss siinä ei nuita pinnotteita ole, jään seuraamaan sinun putki hankintaasi :)

einari

En usko tosiaan että suurta eroa laadussa (Newton vs SCT) jos kollimointi on suunnilleen kunnossa.
Starbright-pinnoite vuoden 2009 ainakin on. Veikkaan että tuossa vuosimallissa on jo XLT.
Celestronin mukaan eroa noilla pinnotteilla on 16%.
___
Tapio

VP

Newtoneissa on se hyvä puoli että ovat puhtaasti heijastavia systeemejä (ellei komakorjainta lasketa). Silloin ei mikään blokkaa valoa pinnoitteilla, esim. Venusta kuvatessa UV suotimella voi valotusajat pidentyä merkittävästi. Itselleni kävi juuri noin 16" SCT putken kanssa.
(L)RGB:ssä ei luonnollisesti ole ongelmaa. IR:kin omien kokemusten mukaan menee SCT:n korjauslasista hyvin läpi.

Komakorjaimista puheenollen, onko se juurikaan tarpeellinen planeettakuvauksessa? Kun kuitenkin kohde on niin pieni ja komahan näkyy oikeastaan vain reunoilla ainakin tähtikenttää kuvatessa. Tähän olisi kiva kuulla vaikka Sensei Haaviston mielipide.

-V

mistral

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 18.02.2017, 20:36:02
Venusta kuvatessa UV suotimella voi valotusajat pidentyä merkittävästi. Itselleni kävi juuri noin 16" SCT putken kanssa.
(L)RGB:ssä ei luonnollisesti ole ongelmaa. IR:kin omien kokemusten mukaan menee SCT:n korjauslasista hyvin läpi.

Jos uv-suodin leikkaa silmälle näkymätöntä valoa, eikös se ole hyvä vaan? Ilman suodinta ilmeisesti Venus ei olisi luonnollisen näköinen, vähemmän yksityiskohtia?

Oletko vasta hankkinut 16" cassegrainin, niitä ei montaa Suomessa ole :)

cmas

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 18.02.2017, 20:36:02
Komakorjaimista puheenollen, onko se juurikaan tarpeellinen planeettakuvauksessa? Kun kuitenkin kohde on niin pieni ja komahan näkyy oikeastaan vain reunoilla ainakin tähtikenttää kuvatessa. Tähän olisi kiva kuulla vaikka Sensei Haaviston mielipide.

Planeetat tuskin on ongelma, mutta tuo lähinaapuri voi vaatia korjausta optisessa linjassa. Tai tätä jäin ainakin itse miettimään.

Ja tuossa UV-suotimella tarkoitettiin varmaan suodatinta, joka laskee läpi UV-osastoa eikä suodinta, joka leikkaa niitä.

Ari Haavisto

Planeettakuvauksessa koma tai kuvakentän kaarevuus ei käytännössä haittaa, koska planeetta on pieni ja se pyritään pitämään kennon keskellä. Yleensä käytetään ROIta ja kunhan putki on kollimaatiossa, kuvauskalusto linjassa ja ROI suunnilleen kennon keskivaiheilta, ei ongelmia ole.

Otetaan esimerkin F6 Newton. Siinä polttotasolla komavapaa ympyrä, jonka sisällä koma siis jää pienemmäksi kuin putken erotuskyky, on käytetystä kaavasta riippuen 3,8-4,7mm. Pintakohteissa (ja vielä käytetystä aallonpituudesta riippuen) kannattanee käyttää pienemmän pään arvoa, eli nelisen milliä on polttotasolla komavapaata aluetta. Otetaan sitten vaikka 1,6x barlow, jolloin tuo komavapaa alue suurenee 4mmX1,6= 6,4mm. Nyt jos tuohon laittaa pienipikselisen kennon, vaikkapa ASI178MM 2,4um pikseleillä , diagonaali 11mm, jolloin jo ulosmitataan hyvä osuus  erotuskyvystä (F9,6) , huomataan että melko suuri ROI keskeisesti kennolla on komaton. Mutta jos ROIn valitsee esim. kennon kulmasta, se ei enää olekaan täysin komaton. Mutta virhe on vielä hyvin pieni, etenkin kun koko erotuskykyä ei ulosmitata, ei komaa huomaa.

Tämä siis planeettakuvauksessa. Kuu onkin sitten asia erikseen, kun ne nurkatkin halutaan. Siellä siis huippukelillä jotain pientä alkaa nurkissa jo kenties olla. Käytännössä en usko, että sitä vielä huomaa. Mutta lisätäänpä pieni kollimaatiovirhe ja pieni taipuma kuvauskalustoon, niin että komavapaa alue on hiukan epäkeskeisesti, silloin joku nurkka voi jo alkaa hiukan harottaa F6 Newtonillakin.

Sitten esimerkiksi tutumpi F4,5 Newton, jossa komavapaa alue polttotasolla 2mm. Barlow 2,7x antaa vain 5,4mm komavapaan alueen. Kamerana taas ASI178mm, diagonaali sillä siis 11mm. Nyt ollaan F12 ja koko erotuskyky ulosmitataan. Laitetaan vielä hiukan kollimointivirhettä ja kuvauskalusto vinoon, niin että komavapaa alue on toisessa laidassa kennoa. Nyt nurkissa koma näkyy jo selvästi:
Linkin takana esimerkkikuva tästä

Ylläolevan linkin kuvassa näkee, että vaikka komavapaa alue olisi F4,5 Newtonissa keskelläkin, silti nurkat alkaisivat olla kuraa. Saatika sitten F4 Newton... Siksi lähdin näihin komakorjaaviin barloweihin kun on pakko. F6 Newtonissa komavapaa alue on siis tuplat tuohon F4,5:een nähden ja koman kasvunopeus alueen ulkopuolellakin puolet pienempi. Väitän siis, että esimerkin F6 Newtonilla ja 1,4-2x barlowilla, ASI178MM kameralla komaa jo hiukan nurkissa on, mutta sitä ei välttämättä vielä kovin huomaa.

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

VP

Lainaus käyttäjältä: mistral - 18.02.2017, 22:53:59
Jos uv-suodin leikkaa silmälle näkymätöntä valoa, eikös se ole hyvä vaan? Ilman suodinta ilmeisesti Venus ei olisi luonnollisen näköinen, vähemmän yksityiskohtia?

Oletko vasta hankkinut 16" cassegrainin, niitä ei montaa Suomessa ole :)

Härkämäen tuutti siis kyseessä, ja kyllä nimenomaan UV pass filsua tarkoitin. :smiley:

-V

cmas

Kiitokset Arille selvityksestä. Hirveän nihkeältä tuntuu kaluston päivitys. Etenkin tuon pikkuapon jäljiltä, kun ei ole tarvinnut huolehtia juuri mistään. Newtonissa on omat ongelmansa, SCT:ssä omansa, APO on ns. "helpompi", mutta jos erotuskykyä haluaa, särkyy selkä pankkitilistä ja käytännöllisyydestä puhumattakaan. Mitä enemmän asiaa tutkii, sitä huonommalta kaikki optiot vaan näyttää. Pöh  :cheesy:

Pappis

Lainaus käyttäjältä: cmas - 19.02.2017, 12:51:03
Kiitokset Arille selvityksestä. Hirveän nihkeältä tuntuu kaluston päivitys. Etenkin tuon pikkuapon jäljiltä, kun ei ole tarvinnut huolehtia juuri mistään. Newtonissa on omat ongelmansa, SCT:ssä omansa, APO on ns. "helpompi", mutta jos erotuskykyä haluaa, särkyy selkä pankkitilistä ja käytännöllisyydestä puhumattakaan. Mitä enemmän asiaa tutkii, sitä huonommalta kaikki optiot vaan näyttää. Pöh  :cheesy:
Apertuurin kannalta Newton on sekä helpoin, halvin, että käytännöllisin vaihtoehto. Toki sillä puutteensa on, lähinnä vain koko (massa) ja koma, mutta vaikea on parempaakaan kompromissia isoille putkille löytää.

cmas

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 19.02.2017, 13:56:09
Apertuurin kannalta Newton on sekä helpoin, halvin, että käytännöllisin vaihtoehto. Toki sillä puutteensa on, lähinnä vain koko (massa) ja koma, mutta vaikea on parempaakaan kompromissia isoille putkille löytää.

Hinta pitää paikkansa, mutta mielestäni lähinnä perusmallin Newtonin kanssa. Esim tuo linkkaamani putki on samaa hintaluokkaa normaalin C8:n kanssa mikä jo poistaakin hintaedun vertailusta. Toinen asia sitten onkin se, että saako tuollaisesta näennäisesti parempilaatuisesta optiikasta mitään käytännön hyötyä Suomessa ja täällä yleisesti vallitsevissa seeingeissä.

VP

Lainaus käyttäjältä: cmas - 19.02.2017, 14:39:18
Hinta pitää paikkansa, mutta mielestäni lähinnä perusmallin Newtonin kanssa. Esim tuo linkkaamani putki on samaa hintaluokkaa normaalin C8:n kanssa mikä jo poistaakin hintaedun vertailusta. Toinen asia sitten onkin se, että saako tuollaisesta näennäisesti parempilaatuisesta optiikasta mitään käytännön hyötyä Suomessa ja täällä yleisesti vallitsevissa seeingeissä.

Parempilaatuisen optiikan kanssa ei mielestäni voi mennä metsään. On Suomessakin silloin tällöin huippuseeingiä, mielummin kuvaa kelirajoitteisesti kuin optiikkarajoitteisesti.

Jos otetaan Suomen seeingejen keskiarvo ei sinun kannata ehkä ostaa kumpaakaan. :laugh: Hyvää seeingiä pitää kytätä ja se vaan on fakta ettei jokainen kirkas ilta ole planeetta / kuukuvaajan kuvausilta. Monet kerrat on itse joutunut pakkaamaan kuvauskamppeet takaisin saman tien kun on todennut okulaariin katsomalla jo kelin kelvottomaksi siihen.

-V

Pappis

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 18.02.2017, 23:16:04
Planeettakuvauksessa koma tai kuvakentän kaarevuus ei käytännössä haittaa, koska planeetta on pieni ja se pyritään pitämään kennon keskellä. Yleensä käytetään ROIta ja kunhan putki on kollimaatiossa, kuvauskalusto linjassa ja ROI suunnilleen kennon keskivaiheilta, ei ongelmia ole.

Otetaan esimerkin F6 Newton. Siinä polttotasolla komavapaa ympyrä, jonka sisällä koma siis jää pienemmäksi kuin putken erotuskyky, on käytetystä kaavasta riippuen 3,8-4,7mm. Pintakohteissa (ja vielä käytetystä aallonpituudesta riippuen) kannattanee käyttää pienemmän pään arvoa, eli nelisen milliä on polttotasolla komavapaata aluetta. Otetaan sitten vaikka 1,6x barlow, jolloin tuo komavapaa alue suurenee 4mmX1,6= 6,4mm. Nyt jos tuohon laittaa pienipikselisen kennon, vaikkapa ASI178MM 2,4um pikseleillä , diagonaali 11mm, jolloin jo ulosmitataan hyvä osuus  erotuskyvystä (F9,6) , huomataan että melko suuri ROI keskeisesti kennolla on komaton. Mutta jos ROIn valitsee esim. kennon kulmasta, se ei enää olekaan täysin komaton. Mutta virhe on vielä hyvin pieni, etenkin kun koko erotuskykyä ei ulosmitata, ei komaa huomaa.

Tämä siis planeettakuvauksessa. Kuu onkin sitten asia erikseen, kun ne nurkatkin halutaan. Siellä siis huippukelillä jotain pientä alkaa nurkissa jo kenties olla. Käytännössä en usko, että sitä vielä huomaa. Mutta lisätäänpä pieni kollimaatiovirhe ja pieni taipuma kuvauskalustoon, niin että komavapaa alue on hiukan epäkeskeisesti, silloin joku nurkka voi jo alkaa hiukan harottaa F6 Newtonillakin.

Sitten esimerkiksi tutumpi F4,5 Newton, jossa komavapaa alue polttotasolla 2mm. Barlow 2,7x antaa vain 5,4mm komavapaan alueen. Kamerana taas ASI178mm, diagonaali sillä siis 11mm. Nyt ollaan F12 ja koko erotuskyky ulosmitataan. Laitetaan vielä hiukan kollimointivirhettä ja kuvauskalusto vinoon, niin että komavapaa alue on toisessa laidassa kennoa. Nyt nurkissa koma näkyy jo selvästi:
Linkin takana esimerkkikuva tästä

Ylläolevan linkin kuvassa näkee, että vaikka komavapaa alue olisi F4,5 Newtonissa keskelläkin, silti nurkat alkaisivat olla kuraa. Saatika sitten F4 Newton... Siksi lähdin näihin komakorjaaviin barloweihin kun on pakko. F6 Newtonissa komavapaa alue on siis tuplat tuohon F4,5:een nähden ja koman kasvunopeus alueen ulkopuolellakin puolet pienempi. Väitän siis, että esimerkin F6 Newtonilla ja 1,4-2x barlowilla, ASI178MM kameralla komaa jo hiukan nurkissa on, mutta sitä ei välttämättä vielä kovin huomaa.
Uskon kyllä täysin päättelysi, mutta miten laskit nuo mainitsemasi jutut?

cmas

Tutkiskelin tuossa vähän asioita. Kamerana näissä kaikissa siis valittu tuo ASI178mm, kennon koko on ZWO:n sivujen mukaan 7.4 x 5.0 mm eli noin 9 mm diagonaali, jos pythagoraaseen on luottaminen. Oliko Arilla joku sisäpiirin tieto aiheesta?

8" optiikalla ja tuolla kameralla optimaalinen polttoväli olisi noin 1700 mm, jos nyt ei ihan lapasesta laskut lähteneet. Vaadittava Barlow olisi siten kaiketi:
8"/800 mm (f/4): 2,1x
8"/1000 mm (f/5): 1,7x
8"/1200 mm (f/6): 1,4x

Nyt jos ajateltaisiin komaa korjaavia barlow-linssejä, niin APM tarjoaa 1,25" koossa 2,7x versiota alta 200 euron hintaan. Ja sitten taas tuo 1.5x 2" versio maksaa noin tuplat. Arillahan taisi olla tosiaan kokemusta molemmista. Ja jos en hirveästi pieleen laske, niin 400/1800-putkella ja 178mm:llä optimaalisen polttovälin saavuttamiseksi tarvittaisiin 1,9x barlow. Tätä näkökulmaa ajatellessa 2,7x johtaa melko paljon suurempaan polttoväliin, mutta silti Ari on tuottanut kyseisellä kombolla ilmeisen laadukasta materiaalia - vai onko tuolle 400P:lle ollut se 1,5x APM paremmin sopiva optio 178mm:llä ja muistelen kuvia, joissa kamerana on ollut joku toinen (174mm?)?

Melkoista tajunnan virtaa, mutta mietin lähinnä sitä, että jos sitä koomaa tarvitsee korjata, niin onkohan näillä optioilla minkä verran eroja käytännössä? Ei sillä, että tässä olisi tilaus lähtemässä, mutta näin yleisen ymmärryksen tiimoilta vain.
a) 8"/800 mm (f/4) + APM 2,7x coma correcting barlow (hinta noin 1040 + 170 = 1210 eur)
b) 8"/1200 mm (f/6) + APM 1,5x coma correcting barlow (hinta noin 1145 + 395 eur = 1540 eur)
Itse näkisin, että optio A on selvästi edullisempi, mutta vetänee järjestelmän aikalailla reilusti ylinäytteistyksen puolelle ja kuvaa saa aina skaalata alaspäin. Optio B taasen voisi tarjota paremman sovituksen, mutta haittapuolina on taas korkeampi hinta ja 40 cm pidempi putki. Tietenkin tuo 8"/1000 mm f/5 voisi myös olla optio ja sen pariksi voisi myös tarjoilla tuota 1,5x barlow'ta. Lyhyempi putki voisi olla mukavampi liikutella, vaikka kuituputken kanssa painoeroa ei varmaan samoin kalustettuna juurikaan ole. Näkisin itse, että tuo kooman korjaaminen voi olla ihan hyvä huomioida mukaan, koska Ari valotteli asiaa hyviltä kanteilta (kollimoinnin pieni poikkeama optimista, optisen linjan vinous ja muut käytännön maailman ongelmat).

Ja sitten yksi mielenkiintoinen asia on tuo sekundääripeilin halkaisija. TS:n 8" 800 mm putkessa se on vakiona 74 mm, 1200 mm putkessa 50 mm. Molempia voi pyytää konfiguroitavaksi. Interwebs on puolillaan juttua siitä, että planeettahommissa sekundääripeili saisi olla kooltaan noin 20 % (40 mm 8" putkelle), kun taas toiset eivät niin asiasta paljon välitä. Jos planeettahommissa suositaan pientä sekundääriä, niin mites kuu-kuvauksessa? Onko sillä ensinnäkään mitään merkitystä näillä leveysasteilla? Ja johtaisiko loppujen lopuksi ihan joku 300-400 euron 8" f/5 Newton hyvissä säädöissä komakorjauksen kanssa ~samoihin lopputuloksiin kuin mitä nämä tässä ketjussa mainitut TS:n "paremman luokan laitteet"? Edit: W1lleM tuossa kommentoikin paremman optiikan potentiaalista etua, jos se hyvä keli sattuu kohdalle.

Pappis: Tuota koomavapaata aluetta voi ennustaa useammalla tavalla kuten Ari sanoikin. Yksi optio löytyy vaikkapa täältä: http://www.cloudynights.com/topic/484401-formula-for-coma-free-zone/#entry6338775