Barnard 150

[Murtsi]

Terve, sain kuvattua kuukauden alussa otsikossa mainitun kohteen vaikka pilviä onkin riittänyt melkein viimeiset pari kuukautta putkeen, 7, 8 ja 9.11.2016 iltoina oli joka ilta muutama tunti selkeää jolloin sain kerättyä jonkun verran valoa tähän kohteeseen, tarkoitus oli kuvata luminanssia vielä lisääkin mutta eipä ole tarvinnut välineitä viritellä säiden takia, tämä tietenkin johtaa tilanteeseen että kuvia tulee käsiteltyä puoliväkisin kuten tässä tapauksessa nyt kävi. Kohinan poistoa tuli tehtyä enemmän kuin yleensä teen ja toivottavasti en poistanut sitä liikaa yksityiskohtien kustannuksella.

Kohde sijaitsee kefeuksen tähdistössä jossa on muuten paljon vastaavanlaisia kohteita kuvattavana. Jos kuvan kääntää 90 astetta oikealle, kohde muistuttaa erehdyttävällä tarkkuudella merihevosen muotoa ja lontoon murteella kohdetta kuvataankin "Seahorse nebula" nimellä.

Tarkemmat kuvaustiedot astrobinissä.

[VP]

Komea kuva!

-V

[Timpe]

Nätti sumukuva taas kerran ikään kuin muistona ajasta, kun oli viimeeksi selkeää
Kohde sopii hyvin kalustosi polttovälille ja valotuksia on minusta ihan riittävästi noin valovoimaiselle kuvauskokoonpanolle:
Baader Blue 36 mm: 11x600" -21C bin 1x1
Baader Green 36 mm: 11x600" -21C bin 1x1
Baader Luminance 36 mm: 18x600" -21C bin 1x1
Baader Red 36 mm: 11x600" -21C bin 1x1
Integration: 8.5 hours
Tasapainoinen ja komea loppukuva siis!

<pikkunauku>
Tuossa Astrobinin pikkukuvassa näkyy jotain heikkoa valohuntua parissa kohtaa taustaa, lieneekö hankaluutta flattitasoituksen tai ABE:n/DBE:n kanssa? Mutta tuo on pikkujuttu ja makuasia (ts. laskisin itse puhtaan taustataivaan valaistustasoa alemmaksi kuin mitä tuossa nyt näkyy ja kuvaan tulisi tällä tavalla kokonaiskontrastia lisää). Laitoin liikekuvaan rinkulat ja vertailukuvan täältä "törkeällä" 18,5h valotuksella paremmista keleistä kuvaten. Ehkäpä tuo vähäkontrastinen kuvasi on kumminkin Suomen kelejä paremmin kuvaava ja siksi myös täkäläiselle foorumille paremmin soveltuva esitys... hmmm? 
</pikkunauku>

[Murtsi]

Kiitokset kommenteista.

On hyvinkin mahdollista että nuo pari aluetta tulevat flat korjauksen pienoisesta ongelmasta, joskus ne eivät vain toimi halutulla tavalla, luminanssikanavan flatit eivät olleet riitävän hyvät ja jättivät jonkun verran epätasaisuutta kuvaan, en saanut sitä korjattua täydelliseksi DBE toiminnolla joten näillä mentiin, en myöskään halunnut photoshopissa käsitellä tuota sen enempää etten muuttaisi mitään olennaista. Kentässä ei ole kuin pari aukkoa josta näkyy oikeasti syvää avaruutta vaan sisältää kauttaaltaan jonkunlaista pölyä ja kaasua enkä tämän takia yrittänytkää käsin korjaamista. Kontrastin lisääminen nostaa esiin myös kohinaa jonka takia jätin kuvan suosiolla vaaleahkoksi.

Itse olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen kaikesta huolimatta 

[tuunari]

Itse olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen kaikesta huolimatta 

Upea "otos", hienosta ja myös haasteellisesta kohteesta. Itsekin olisin tyytyväinen tuohon. Näissä pimeiden sumujen kohteissä on haasteellista saada tasaista taustaa, kun ei aina "oikeaa" taustataivasta paljoa löydy.

Itsestä tuntuu ettei "täydellisiä flatteja" olekkaan.
-pasi

[Timpe]

Joo, ei pidä liikaa natista, kun samaan laatutasoon pääsemiseen  ja sumualueen näkymiseen yli F5 putkilla vaaditaankin jo +15 tuntia kokonaisvalotusta verrattuna Murtsin 8,5h valoihin

[vehnae]

Kuvailin tätä merihevosta marras-joulukuussa kymmenisen tuntia. Sain viimeiset valotukset tehtyä sopivasti ennen lumentuloa. Komakalliolla taustataivan kirkkaus tuntuu lumen myötä nyt tuplaantuneen mikä olisi tehnyt näin himmeän kohteen kuvaamisesta entistä haastavampaa.

Astrobinissä tarkemmat tiedot.

[mistral]

Näkee selvästi että taustataivas on sinimusta ja hevonen ruskeanmusta, yllättävää hevosen voimakas tummuus, sehän on tummempi kuin tyhjä taivas. Vai onko optinen harha?

[Timpe]

Kauniisti käsitelty loppukuva vaikeasta kuvauskohteesta. Kirkkaissa tähdissä on ihan aavistus liikaa purppuraan kallistuvaa sinisyyttä, mutta tuo on pikkuongelma.
Jarin kuvasta näkee Murtsin aiempaa B150 kuvaa paremmin myös sen, mihin saakka tuota "suurelle osalle kuva-alaa levittäytyvää" himmeää pölysumua on nyt levinnyt. Ei voi kuin ihastella Jarin käsittelytaitoja juuri tuon hyvin himmeän pölyhötön esiin loihtimisessa muutoin "paljaasta" taustataivaasta (mitä on kuvassa hyvin vähän!).

Otin nyt malliksi tuon merihevosen vasemmalta puolen pienen palasen taustaa liitteeksi tähän viestiin, niin näette kuinka pölyn täyttämää tuo kuva-ala oikeasti on! (Pimensin liitekuvassa hiukan taustataivasta tuodakseni sen vähäisen osuuden paremmin esille, mikä nostaa hetkessä kohinan ja lisävalotustarpeen esille, sorry!)

Näkee selvästi että taustataivas on sinimusta ja hevonen ruskeanmusta, yllättävää hevosen voimakas tummuus, sehän on tummempi kuin tyhjä taivas. Vai onko optinen harha?

Taustataivas on varmaankin väritykseltään ihan neutraali, mutta nuo sinisen suuntaan kallellaan olevat kirkkaammat tähdet hämäävät tuossa katsojan silmää.
Hevosen ruskeanmusta väritys ja sen kontrastikas tummuus lienevät taiteilijan kuvankäsittely-vapautta. Olisin itsekin nostanut ne juuri tuolla tavoin esille 

Ps. Katsoin valotuksiasi tarkemmin...
Imaging camera:ZWO ASI 1600MM-Cool
Astrodon E-series 2 B: 67x120" (gain: 76.00) -25C bin 1x1
Astrodon E-series 2 G: 60x120" (gain: 76.00) -25C bin 1x1
Astrodon E-series 2 L: 118x120" (gain: 76.00) -25C bin 1x1
Astrodon E-series 2 R: 47x120" (gain: 76.00) -25C bin 1x1

Kahden minuutin osavalotukset ja noita vain runsaasti pinoon, jos kamera on noita uudempia CMOS-kameroita... Ollaanko siis menossa enemmän ja enemmän tähän "lucky-imaging" suuntaan, koska esim. SGP:n "ideal exposure" -statistiikka tuollaista ehdottaa? Ainakin Jarin lopputulokset näyttävät tuon valotuspihistelyn kannattavan runsain mitoin, jos taustataivas ei ole paras mahdollinen tummuudeltaan! (Pitäisikö tulla perässä vanhalla KAF-8300 kennollakin?-)

[vehnae]

yllättävää hevosen voimakas tummuus, sehän on tummempi kuin tyhjä taivas.

Niin, onko se taivas todella tyhjä? Kefeus on vielä aika hyvin linnunradan tasossa. Tämä merihevonen on noin 1200 valovuoden päässä, joten vieressä näkyvä "tyhjä" taivas on todellisuudessa ikkuna tämän sumun lävitse koko muuhun takana olevaan linnunrataan johon mahtuu kymmenien tuhansien valovuosien edestä tähtiä ja tähtienvälistä tomua jotka näkyvät pienelle kaukoputkelle vain erittäin himmeänä taustahehkuna. Merihevosen ja meidän välissä ei taas ole merkittävästi materiaa valoa sirottamassa, joten musta pysyy mustana.

[vehnae]

Kahden minuutin osavalotukset ja noita vain runsaasti pinoon, jos kamera on noita uudempia CMOS-kameroita... Ollaanko siis menossa enemmän ja enemmän tähän "lucky-imaging" suuntaan, koska esim. SGP:n "ideal exposure" -statistiikka tuollaista ehdottaa? Ainakin Jarin lopputulokset näyttävät tuon valotuspihistelyn kannattavan runsain mitoin, jos taustataivas ei ole paras mahdollinen tummuudeltaan! (Pitäisikö tulla perässä vanhalla KAF-8300 kennollakin?-)

Kiitoksia kommenteista. Lyhyt vastaus: ei pitäisi.

Lyhyet valotusajat ovat ihan suoraa seurausta siitä, että ASI1600:n 12-bittisen ADC:n kanssa herkkyyden pitää olla kohtuullisen korkealla, jolloin pikselin elektronikaivo on varsin ohut. Jos käytössä olisi unity gain, niin kaivosta saataisiin mitattua vain 4096e- ennen tähtien saturoitumista. Vertailuna KAF-8300:n kaivoon taas menee yli 25000e- jossa tilaa on eri malliin. ASI1600:lla pääsee kyllä vastaaviin lukemiin tiputtamalla gainin minimiin, mutta silloin yhden ADUn muutokseen tarvittaisiin viisi fotonia mikä ei ole oikein toivottava tilanne. Kuvanlaatumielessä ohuesta kaivosta ei ole haittaa, koska kameran lukukohina on todella alhainen eli yksittäisen ruudun dynamiikka on erittäin hyvä – niitä tarvitaan vain lukumäärällisesti enemmän. KAF-8300:lla todella lyhyet valotukset taas eivät tuota tulosta, koska korkeampi lukukohina alkaa nousta merkitseväksi tekijäksi. Varsinaisesta lucky imagingista voidaan puhua vasta kun puhutaan sekuntien (tai mielellään alle) valotusajoista, jolloin päästään jahtaamaan seeingin hyviä hetkiä. Ellei sitten lucky imaging näin suomalaisittain ole pilviaukoista kuvaamista, jossa saanti on paljon parempi minuutin kuin kymmenen valotuksilla .

Käytännössä kuvaan LRGB:tä "liian pienellä" gainilla 2e-/ADU jolloin kaivoon mahtuu tuplat 8192e-, mutta viisarin värähtämiseen tarvitaan kahden fotonin varaus mikä ilmenee aavistuksen suurempana lukukohinana (=mittausvirheenä). Tämä on tietoinen kompromissi datamäärien suhteen, tälläkin hetkellä dataa syntyy gigatavu tunnissa joten isommassa projektissa levytilaa palaa ja 4G vinkuu tiedostoja siirtäessä.

[mistral]

Niin, onko se taivas todella tyhjä? Kefeus on vielä aika hyvin linnunradan tasossa. Tämä merihevonen on noin 1200 valovuoden päässä, joten vieressä näkyvä "tyhjä" taivas on todellisuudessa ikkuna tämän sumun lävitse koko muuhun takana olevaan linnunrataan johon mahtuu kymmenien tuhansien valovuosien edestä tähtiä ja tähtienvälistä tomua jotka näkyvät pienelle kaukoputkelle vain erittäin himmeänä taustahehkuna. Merihevosen ja meidän välissä ei taas ole merkittävästi materiaa valoa sirottamassa, joten musta pysyy mustana.

Ai siellä on niin paljon tavaraa että interstellaarinen avaruus ei pahemmin tuo mustuutta? Niin kyllähän Linnunradassa on jo miljardeja aurinkoja jos oikein muistan plus pöly vielä lisäksi.

[VP]

Kuvasin tätä kohdetta syyskuun alussa, kelit on suosineet niin valoakin kertyi kohtalaisesti - yhteensä n. 18 tuntia.
Lisää infoa kohteesta ja isompi kuva: https://www.evenfall.space/post/seahorse-nebula

-V