Ha datan eroittaminen punaiselta pikseliltä (dslr)

[wm-x]

Kuvaan järkkärillä idas-lsp-d1 filtterin kanssa. Mierin että jos punainen pikseli vastaa ha dataa ja se on jossain määrin jo suodatettu punaiselle pikselille niin miksi en voi erottaa punaista kanavaa ha datan aikaansaamiseksi? Mutta olisiko se sitten ha+s2 dataa?
Sama siniselle pikselille(vai vihreälle?) OIII datan erottaminen

Ajattelin yrittää bi-color kuvan muodostamista näin, vai onko mahdollista?

[W1lleM]

Ei onnistu valitettavasti, mukavaahan se olisi jos ei tarvitsisi lainkaan ostaa kapeakaistasuotimia. Valo täytyy suodattaa ennen kuin se pääsee kennolle, jälkeenpäin et saa Ha kuvaa aikaiseksi.

Bicolorin saat aikaan, mutta se vastaa varmaankin esim. R ja B tai G kanavia joka on aika suuripiirteinen suhteessa muutaman nanometrin suotimiin.

-V

[wm-x]

Ymmärrän mitä sanoit mutta vielä hieman kyseenalaistusta . Ajatellaan että punainen pikseli on herkkä 600+ nm ja siitä on suodatettu vielä melkein kaikki muu pois paitsi ha ja s2. Eikö silloin olisi loogista, että punaisella pikselillä olisi vain tuo ha ja s2, jota voisi käyttää. (Resoluutio?) tietysti kärsisi 1/4 osaan jos kenno on rggb?

[vehnae]

Kyllä, _jos_ kaikki muu on suodatettu pois. Valosaastesuodin ei sitä tee. Järkkärien punaiset pikselit päästävät valoa läpi suurinpiirtein 550..700nm väliltä, ja tällä alueella nuo IDAS:n valosaastesuotimet heittävät noin 2/3 aallonpituuksista pois. Jos vähän oiotaan niin eri taajuuskaistoja jää siis jäljelle suuruusluokkaa 50nm edestä. Kapeakaistasuodattimet taas ovat leveydeltään tyypillisesti 3-12nm, eli vielä huomattavasti kapeampia.

Eli joo, valosaastesuodatin parantaa kyllä emissiosumujen kontrastia järkkärikuvan punaisessa kanavassa, mutta oikealla kapeakaistasuodattimella pääsee vielä reilusti parempiin tuloksiin.

[wm-x]

Selvä, aika leveäksi tuo kyllä jää. Tieteellistä hyötyä ei ainakaan tule, mutta voisiko sillä koittaa parantaa loppukuvaa taiteellisessa mielessä? En järkkärille oikein haluaisi tilata noita suotimia, jos tulee joskus hommattua asiaan kuuluva kamera ja filtteripyörä.

[vehnae]

Nuo kaistat on sen verran leveitä, etten usko että tuolla tavalla erityisen ihmeellistä lopputulosta syntyy vrt. ilman. Kokeilla toki saa . Mutta jos järkkärillä haluaa harrastaa tämäntyyppistä toimintaa niin kaupoista saa UHC-S -suotimia, joiden päästökäyrissä on (leveähköt) piikit Ha:n ja OIII:n ympärillä. Astrobinin haulla voi vähän fiilistellä että minkälaista jälkeä tällaisella suotimella on saatu aikaan.

[ollia]

Minulta löytyy varustelistalta valosaaste-, UHC- ja kapeakaistasuotimet järkkärille. wm-x millasta kuvankäsittely prosessia sinulla ollut mielessä tämän kysymyksen suhteen? Kiinnostaako joku esimerkkidata?

Kuten vehnae tuossa ylempänä sanoikin niin UHC on näiden himmeämpien emissio sumujen boostailemiseen varmaankin se paras vaihtoehto, itse kuvaan suurimman osan kuvistani UHC:n läpi (ainakin kunnes pitää keväällä alkaa galakseja kuvata) koska se leikkaa minun suurinta ongelmaa eli valosaastetta niin tehokkaasti pois. UHC:ssä on mukava se, että suomen oloissa ei tarvitse kuluttaa niin paljoa aikaa yhteen kuvaan verrattuna erillis filttereihin, eikä tarvitse huolehtia filsujen vaihdoista tai muusta vastaavasta.

Edes UHC filsun kanssa en tosin oikein usko että kannattaa lähteä kamalasti yrittelemään jotain puhtaan Ha datan erottelua, eikös järkkärien kanssa käy niin että sitä muunkin väristä signaalia vuotaa niihin toisiin pikseleihin jonkun verran? Esimerkiksi puhtaan 7nm Ha-filsun läpi kuvatessa signaalia löytyy myös sinisistä ja vihreistä sub-pikseleistä. Joten olettaisin että jos sinulla on suodin joka päästää muutakin kun Ha:ta läpi, niin sitä ei-Ha-signaalia joutuu kuitenkin sinne punaiseen kanavaan Ha signaalin kaveriksi. Pitäisi itseasiassa kaivaa viime kauden sydän sumu datat esiin ja tarkistaa millaista eroa on Ha datan ja UHC:n R-kanavan osalta.

[wm-x]

Ajatus tasolla pyörittelin ideaa jakaa kuva R G G B osiin. Muodostaa pseudo luminanssi noista kaikista. Käyttää R ha datana ja B OIII datana.

Tietysti tätä tehtäisiin jos se olisi kannattavaa. Mietin vain miksi se ei toimisi.

[Lauri Kangas]

Tuo "miksi se ei toimisi" vähän riippuu siitä mikä oletus kysymykseen sisältyy toimimisesta.

R+G+G+B kanavista summaamalla tehty pseudoluminanssi ei tule olemaan oikeastaan yhtään erilainen verrattuna siihen että tekisit valmiista värikuvasta mustavalkoisen ja pienentäisit sen puoleen. Joltain osin se on jopa huonompi.

[wm-x]

Jos toimiminen olisi: "kapeakaista väritys dslr kuvatessa lp-suidattimen läpi ilman että joudutaan terävyyttä uhraamaan".

Eikö tuo kannattaisi käsitellä rgb kuvaksi, muttaa luminanssiksi. Siitten käsitellä R ja B pikselien data . Lisätä ne blurrattuna väri leyerinä käsiteltyyn L kanavaan.

[Lauri Kangas]

Tarkoittaako kapeakaistaväritys nyt nimenomaan hubble-palettia?

Christian Builin sivuilla oli ihan hauska esimerkki tuollaisesta jossa kuvattiin järkkärillä ja UHC-suotimella siten että punaisesta kanavasta saatiin H-alfa ja sinisen ja vihreän kanavan summasta OIII. Sitten SII kuvattiin vielä erikseen ihan oikealla kapeakaistasuotimella. Silloin saatiin aikaan Hubble-väritettyjä kuvia mutta käyttämällä ainoastaan kahta suodatinta.

Huonoja puolia on tietysti 1) bayer-matriisissa jää koloja väliin ja 2) UHC+RGB-filttereillä se kaista ei kuitenkaan ole kovinkaan kapea (30-40nm niinkuin vehnae selitti). LPS-suodattimella tuo ei läpäisykäyrän perusteella onnistu.

Tuota rgb-luminanssi-ideaasi en valitettavasti oikein ymmärrä, niin enpä osaa siihen nyt kommentoida.

[wm-x]

Hubble-palettia juurikin. Olin siinä käsityksessä ettei OIII mene vihreän pikselin puolelle järkkärissä, kun asiaa lueskellut muualta, mutta olen ilmeisesti väärässä kun pixinsightin nbrgb laskee OIII vihreälle ja siniselle.

Tarkoitin tuolla käsittely tavalla että pinotaan normaalisti saatu data rgb kuvaksi, muutetaan harmaansävyksi. Käsitellään tuo harmaasävy normaalisti. Siinä on pseudo-L kanava.
Alkuperäisestä datasta erotetaan punaisen pikselin data ha kuvaksi ja sumennetaan sitä tuon 2(vai 1?) pikselin verran että saadaan nuo bayer-matriisin aukot umpeen. Sama sitten tuolle B pikselille.

Sitten joko photarissa luodaan näistä punainen ja sininen kanava väri layerille. Pixinsightissa Lrgb combination, nbrgb combination vai pixelmath? En ole ihan varma tuosta yhdistämis menetelmästä. Mutta periaatteessa kuvankäsittelyohjelmalle kerrotaan että lisää tämän datan vain värinä Luminansin päälle. Tietysti tällä datalla ei ole väriä niin jotenkin se väri pitää kertoa ohjelmalle. 

Mitä tästä nyt lueskellut ja asiaa selvittänyt niin uskon ettei tässä ole tavallisen lp suotimen kanssa mitään toivoa niinkuin ainakin Lauri mainitsi.  Mutta tuon ha datan erottamisella punaiselta pikseliltä ja L(pseudo)rgb+ha kuvan luomisella jotain toivoa paremmasta kuvasta voisi olla. Tämäkin on hyvin kohde valinnainen ja kamerasta riippuva. Suurin ongelma on juurikin tuo bayer-matriisin aukot ja siitä johtuva kuvalaadun heikentyminen.

Itse olen käyttänyt tuota Dslr Lrgb käsittelytapaa miltei aina ja koen sen paremmaksi kuin rgb käsittelemisen yksittäisenä kuvana. Tästä on montaa mielipidettä ja tuo Lrgb sopii minulle. Siksi lähdin tätä asiaa selvittämään että voisiko kuva datasta saada jotain muuta hyödyllistä mitä voisi käyttää kuvankäsittelyssä. Ja tietysti tuo kapeakaista kuvaus on alkanut kiehtomaan minua, joten ennen kaluston uusimista pitäisi keksiä jotain millä jaksaisi odottaa mono kameran hankintaa.