Kirjoittaja Aihe: Chang'e 4 missiosta Kuun kääntöpuolelle on julkistettu lisätietoa  (Luettu 1611 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1292
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Kuun kääntöpuolelle suuntaavasta Kiinan Chang’e 4 laskeutujasta ja mönkijästä on julkistettu aikatauluun ja hyötykuormaan liittyvää tietoa. Laskeutuja ja mönkijä ovat päivitetty versio Kuuhun vuoden 2013 lopulla laskeutuneesta Chang’e 3:sta.

Chang’e 4:n on määrä suunnata kohti Kuun kääntöpuolta vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2018 lopulla lähtee matkaan yhteysluotain (relay-orbiter), joka asettuu Maan ja Kuun väliseen Lagrange 2 -pisteeseen. Sieltä se toimii linkkinä Maan ja kääntöpuolelle laskeutuvan aluksen välillä. Myös Kuusta näytteen noutavan Chang’e 5:n on määrä lähteä matkaan vuonna 2018 eli ennen Chang’e 4:ää, ja palauttaa ottamansa näyte hyödyntäen niin ikään Lagrange 2 -pistettä. Lagrange 2 -pisteen hyödyntämistä on testattu jo vuoden 2015 tammikuussa.

Todennäköisimpänä Chang’e 4:n laskeutumisalueena pidetään Apollon allasta Kuun kääntöpuolella. Muina mahdollisina vaihtoehtoina on esitetty Mare Moscoviense, Mare Orientale, Mare Ingenii ja Mare Australe. Apollon allasta pidetään kiinnostavimpana intialaisen Chandrayaan-1:n tuottaman datan perusteella. Kaikki laskeutumisalueet ovat basalttitasankoja, jotka ovat Kuun kääntöpuoleksi suhteellisen tasaisia. Laskeutujan ohjausjärjestelmää joudutaan kuitenkin parantamaan Kuun käätöpuolen maaston haastavuuden vuoksi.
 
Chang’e 4:n hyötykuorma sisältää seuraavat komponentit:

- yhteysluotain (relay satellite), jossa on Alankomaissa valmistettu matalataajuuksinen radiospektrometri (Low-frequency Radio Spectrometer, LRS), josta osa on myös laskeutujassa

- laskeutuja (lander), jossa on kaksi samaa instrumenttia kuin Chang’e 3:ssa (laskeutumiskamera ja topografiakamera, joista jälkimmäinen rikkoutui ensimmäisen Kuun yön jälkeen). Uusina instrumentteina ovat Kuupölyn analysaattori (Lunar Dust Analyser, LDA), sähkökentän analysaattori (Electric Field Analyser, EFA), plasma- ja magneettikentän analysaattori (Plasma and Magnetic Field Observation Package, PMFOP), seismometri (Lunar Seismometer, LS) sekä matalataajuuksinen radiointerferometri (VLF Radio Interferometer, VRI) radioastronomisia havaintoja varten. Mukana on myös neutroniannosmittari (Neutron Dosimeter), jonka saksalainen Kielin yliopisto toimittaa. Kyseessä on erityinen spektrometri (Thermal Neutron Spectrometer), jolla voidaan mitata regoliitin vesipitoisuutta laskeutujan alla

- mönkijä (rover), jossa on kolme Chang’e 3:n Yutun (Jadekaniinin) instrumenttia: panoraamakamera (Panoramic Camera), maaperätutka (Ground Penetrating Radar) ja infrapunaspektrometri (Infrared Spectrometer). Mukana ei kuitenkaan ole alfahiukkas-röntgenspektrometriä (Alpha-Particle X-ray Spectrometer, APXS). Tämä johtuu siitä, että Chang’e 4:ssä ei ole robottipuomia (Robotic Arm), jolla instrumentti voitaisiin asetella paikoilleen. Uutena laitteena mukana on vasaralaite (Active Source Hammer), jota käytetään seismisissä kokeissa, sekä toinen matalataajuusradiovastaanotin (VLF Radio Receiver, VRR). Ruotsi toimittaa mönkijään analysaattorin (Energetic Neutral Atom Analyzer), jollainen oli mukana myös Intian Chandrayaan-1 -lennolla. Vielä kaksi mönkijän instrumenttia valitaan julkisen kilpailun kautta, johon on tullut 257 ehdotusta (voittajat julkistetaan syyskuussa 2016).

Uutisia kertoi Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogi, jossa linkkejä lähteisiin.
Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera