Bresser Messier 127/635

Aloittaja oratira, 17.06.2016, 12:24:39

« edellinen - seuraava »

Tane

#60
 Juuri tuota 127/1200 on harvoin tarjolla vanhempaa versiota. Suhteellisesti pitempi polttovälisenä ja pienemmällä linssillä sen värivirhe ei enää haittaa visuaalihavaitsijaa. Minulla on ollut yksi vanhempi ja parhaita näkymiä vaikkapa Saturnuksesta se tarjosi kuin yleensä mikään muukaan.  Celestron HD 152 f/7,9, aika hyväksi arvosteltu, silloin tällöin löytyy käytettynä. Parasta olisi jos saisi etukäteen testata, tuskin niitä onnistuneita näissäkään kovin monia on...Miten ylös riman haluaa asettaa, kun hyviäkin on olemassa.

Vielä osviittaa Bresserin(vanha malli) ja APM ED 152 eroista. Sitä on vain värin suhteen, muuten fringe killerin avittamana kaikki sama näkyy yksityiskohdissa esim. Jupiteria katsottaessa. Akromaatti sai minulta lopullisen todistuksensa kun katsoin hyvällä seeingillä M3 pallomaista. Vähintään samat neulanterävät tähdet reuna-alueilla kuin apolla. Okulaarina 4mm ortho ja suurennusta x300. Kaksi putkea samaan aikaan vertailussa että tuli tämäkin asia selväksi. En käyttänyt fringeä kun se ei tuo syvään taivaaseen lisää, ennemmin syö siinä kohtaa tärkeää valovoimaa.

Kirkasta taivasta vasten puunoksat on apojakin lahjomaton testi. Mutta totuuden nimissä ei silmällä erota  tuossakaan okulaarin läpi apolla juuri yhtään ylimääräistä väriä(tarkennuspisteen etupuolella vähän), kamera väriä löytää senkin edestä. Ja akromaatin väristä ainakin minulla pyyhkii fringe ylikin puolet pois, kuten edellisen sivun kuvista näkyy.
Celestron C14,

oratira

Aika vakuuttava ero vanhan ja uuden mallin välillä noissa edellisen sivun kuukuvissa. Olisikohan sama ilmiö värinkorjauksen suhteen myös lyhyissä Bressereissä vanhojen ja uusien välillä? Itse ainakin yllätyin että eikö tuon enempää väriä näy, tuossa yksi läheisen talon katolla olevasta ilmanvaihtohormista kirkasta taivasta vasten otettu kuva, ei mitään suotimia käytössä. Kamerana vanha kännykkä jonka automatiikka ei oikein tuohon sovellu (eikä manuaalivaihtoehtoa ole), mutta ei tuossa omaan silmääni pahemmin violettia näy. Putki vuosimallia 2005. Visuaalina usein tulee uppouduttua Kuun tiirailuun, suurennos voisi olla suurempikin mutta hyvällä seeingillä kuva on kyllä terävä. Kevään komeettoja odotellessa...
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm

jperala

Tässä taitaa olla fringe kiinni, tarkennus ei ihan kohdallaan mutta ihan OK muuten. Omalla tötteröllä siis.

SW 72mm ED Pro refractor + AZ Merlin SynScan GoTo
Bresser Messier AR 102/1000mm
Sky Watcher 76/300mm Dobson

oratira

Onhan siinä iso ero kun on f:n perässä isompia numeroita.
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm

Tane

 Ensimmäinen linssiputkeni ja kaukoputkeni yleensä oli SW 120/600 eli f/5. Harrastaja kaverilla oli samaan aikaan Bresser 102/1000 siis liki f/10. Niitä sitten vertailtiin. Sain heti selvän käsityksen kummassa on terävämpi ja värivirheettömämpi kuva. Mutta olihan kuitenkin tuo lyhytpolttovälinen isomman apertuurinsa ansiosta parempi yleistähtiputki vaikka toki Saturnuksen bresserillä näki selvemmin ja tarkemmin.
Celestron C14,

Tane

 Fringe Killeristä on etua  mustavalkokuvissakin isoilla suurennuksilla akromaattia käytettäessä. Kun näkymä alkaa jo muuten samentua, niin fringe kirkastaa sitä melkein kuin apo optiikka ikään.
Celestron C14,

oratira

Selkeä ero tosiaan fringen kanssa tai ilman. Jonkinlainen yleisputkimaisuus oli jonkinlaisena tavoitteena kesällä putkea valitessa, kun on aikansa touhuun tutustunut käytännön tasolla niin  sen jälkeen varmasti paremmin osaa valita sen "oikean" putken.  Velä ei kuitenkaan ole ilmennyt tarvetta vaihdoksiin, varsinkin kun kelit sallii etupäässä latvatähtien tarkastelun...
Mutta hyvää joulua kaikille ketjuun eksyneille!
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm

Tane

Jatketaan koetta jo materiaalilla jota varten laitteet ylipäätään ovat, eli astronomiset kohteet...Vanhassa Bresserissä on jonkin verran värivirhettä ja fringekiller vähentää sitä huomattavasti. Rinnastukseksi samankokoisella ED apolla vastaava. Siihenkin koitin fringeä mutta huonommin näkyi eli tuo kuva on nyt ilman suotimia. Kuvissa puolikas Venusta.
Celestron C14,

oratira

Tuota sinistä huntua näyttäisi olevan näissä Bresserin kuvissa enemmän kuin edellisen sivun Kuu- tai Jupiterkuvissa. Johtuneeko tuo pelkästään Venuksen kirkkaudesta, vai onko kenties muitakin syitä, kuten Venuksen kaasukehän heijastamat aallonpituudet tms?
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm

einari

Sininen ja punainen ei kohdistu oikein ja tämä johtuu optiikasta ja siitä että kohde on suhteellisen matalalla.
Kohteen kirkkaus korostaa ongelmaa.
___
Tapio

oratira

#70
Vaihteeksi pilvetön ilta, mutta olipa sitten melkein täysikuu. Kova tuuli ja sormet kohmeessa, mutta pääsi kuitenkin testaamaan uuden puhelimen kameraa. Kuva on näköjään hyvä tapa palauttaa jalat maan pinnalle siinä vaiheessa kun luulee oppineensa edes jotenkuten tarkentamaan... Kuusuodin, ei fringekilleriä.
Tarkennuksesta sen verran, että manuaalitarkennuksella pääsin kuitenkin parempaan tulokseen kuin automatiikalla, vastaan tullee osaltaan tuo vanhan Bresserin oma fokuseri, joka nyt ei kuvauskäyttöön sovellu. Huomaa hyvin myös tuon lyhyemmän polttovälin tuoman eron vaikkapa Tanen ottamiin kuviin, väriä on reunoilla huomattavasti enemmän siitäkin huolimatta että suurennus on pienempi. Kuva on käsittelemätön raw-kuva tallennettuna sellaisenaan (rajattu ja pienennetty) jpg-muotoon.
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm

Tane

 Venukset Bresser 152L putkella ja Touptek 1200 värikameralla fringe killerillä ja ilman. Videoista otin yhdet kuvat per lajiaan ilman pinoamiskäsittelyä niin ei tule väänneltyä mieleisekseen. Nämä vastaa enemmän todellisuutta kuin ylempänä kehnolla weppikameralla(Trust merkkinen) kuvatut.
Celestron C14,

oratira

Käytetäänkö Venuksen visuaalihavainnointiin yleensä mitään suotimia (muuta kuin fringe killeriä)? Lyhyen Bresserin läpi katsottuna se näkyy sen verran kirkkaana, että mitään värejä ei pysty erottamaan. Samoin tuo sininen väri kohteen ympärillä on aika lailla voimakas, edes täydenkuun kohdalla ei sitä ole vastaavaa määrää.
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm

Tane

Luin että tummansininen suodin, esim. Baaderin(maksaa jonkun kympin) auttaisi. Vähentää ainakin liikaa kirkkautta. En ole kokeillut muuta kuin fringeä ja auttaa huomattavasti mutta lisää kohteen keltaisuutta.
Celestron C14,

oratira

Lasten innostusta kaukoputkeen on talven mittaan ollut mukava seurata. Eräänä iltana alle kouluikäinen oli metsikössä mukana, hämmentyneenä katsoi Venuksen sirppiä okulaarin läpi: "sehän on kuin Kuu". Myös Orionin kohdalla ilme oli jokseenkin haltioitunut, kunnes pimeä ja kylmä saivat kodin tuntumaan houkuttelevammalta vaihtoehdolta.
Tammikuisen täysikuun paistaessa olohuoneen ikkunasta asettelin putken sopivasti ja kutsuin parivuotiaan puolestaan katsomaan. Kysyin että näetkö sen kirkkaan pallon? Nyökytteli hämmentyneen näköisenä, kunnes vein hänet ikkunan luo ja osoitin Kuuta ja kerroin että tuo on se mikä siellä näkyy. Hänpä alkoikin juosta innosta hihkuen edestakaisin ikkunan ja okulaarin väliä: "Kuupallo! Kuupallo!" Miksei kuupallo jos kerran maapallokin... Kun äitinsä myöhemmin tuli kotiin, pikkuinen vei hänetkin ikkunaan ja selitti Kuusta, ja vielä monena päivänä sen jälkeen palasi samaan ikkunaan haikeana: "ei näy Kuu..." Jospa noista ainakin kiinnostus aiheeseen jäisi itämään. Kyllä tätä koko perheen harrastuksena voi pitää.
Ari R.
Bresser Messier 127/635 + Messier MON2
Baader Hyperion Zoom Clickstop 8-24mm