Ursan aloituspaketti tähtiharrastukseen.

Aloittaja roksu, 19.04.2016, 16:21:30

« edellinen - seuraava »

roksu

Moro kaikille! Tässä uutena kyselen, kun olen tähtiharrastusta kovasti aloittelemassa. Tuosta Ursan aloituspaketista mietin, jotta onko niistä kiikareista iloa, vaiko kannattaako ostaa heti jotkut 15x70 kiikarit (Ursalta tai Ylvalta tilattuna)? Toki nuo mitä kiikareiden lisäksi aloituspaketissa tulee, niin on ehdoton hankita itselleni.

Timpe

Tarkoitat varmaan tätä: https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/aloituspaketti-tahtiharrastukseen-2/
Hyvä paketti, josta on iloa pitkään, vaikka innostus tähtiharrastukseen sattuisikin hiipumaan myöhemmin. Tuollaiset 10x50 kiikarit ovat näet hyvin monikäyttöiset (esim. lintujen bongaukseen) verrattuna tuota suurempiin 15x70 kiikareihin, joille tarvitaan jo jalustaa ja mitkä ovat turhan isot moneen muuhun käyttöön kuin juuri tähtitaivaan tuijotteluun. (Näkymät 15x70 kiikarilla ovat kyllä paremmat, mutta eniten kohteen näkymiseen tässä kiikari-kokoluokassa vaikuttaa kumminkin havaintopaikan pimeys ja havaitsijan havaintokokemus.)
Pakettiin kannattaa ostaa mukaan myös tämä opas, mikä auttaa Messierin kohteiden löytämisessä: https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/messierin-kohteet/  :wink:
- Timo Inkinen

Pappis

Kyllä tuo paketti on ihan tietoisesti harkittu kokonaisuus. Kirjoittelen lisää myöhemmin, kun pääsen kunnon näppiksen äärelle.

roksu

Kiitoksia neuvoista. Tuo opas menee myös ostoslistalle. Odotan mielenkiinnolla Pappiksen kommenttia asiaan.

Pappis

Dodii, nyt on hetki aikaa ja näppis käsissä! Välillä tuppaa tuo live-elämä, työt ja perhe pahasti häiritsemään näitä harrastuksia...

Aloitustekstisi perusteella olet siis oikea aloittelija - eli et luultavasti tunne tähtitaivasta (tähdistöjä) kovinkaan hyvin. Tällä perusteella teen myös arvion, että et taida osata tähtihyppelyäkään. Se on siirtymistä kohteelle (esim. kiikareilla näkyvä galaksi) sopivien tähtien avulla ja kautta. Miksi tämä on tärkeää? Nyt päästään itse asiaan: 7-10 * 42-56 (suurennos 7-10, objektiivi 42-56 mm) kiikarit on melkeinpä parasta millä aloitteleva tähtiharrastaja voi alkaa tutustua tähtitaivaaseen!

Näkökenttä: 7-10 * 42-56 kiikarien näkökenttä on tyypillisesti 10-20 Kuun läpimittaa, eli noin 5-10 astetta. Tämä on riittävän iso näkökenttä tähtihyppelyn opetteluun ja myöhemminkin "avusteiseen visuaaliseen havaitsemiseen" (katseluun kiikareilla). 15-20*70 kiikarien näkökenttä on tyypillisesti jo alle 5:n asteen (alle 10 Kuun läpimittaa) tehden tähtihyppelystä tottumattomalle jo selvästi vaikeampaa.

Valovoima: Kiikarien subjektiivinen valovoima ei riipu vain objektiivista vaan myös suurennoksesta. Suurempi suurennos himmentää kuvaa kun objektiivin koko säilyy samana, eli näet pienen pintakirkkauden kohteet (esim. sumut ja galaksien haarat yms. detaljit) itse asiassa huonommin, kuin vähemmän suurentavilla mutta saman objektiivikoon kiikareilla. Toisin sanoen, 10*50 kiikarit antavat suunnilleen yhtä valoisan kuvan noista heikoista kohteista, kuin 15*70, koska objektiivin koon kasvua kompensoi suuremman suurennoksen aiheuttama himmentyminen. Toiseksi, x*70 kiikareilla näet enemmän ja heikompia tähtiä kuin pienemmillä kiikareilla => tähtien runsaus voi hämätä kun suunnistustaidot tähtitaivaalla on vielä hakusessa. Kokemuksen myötä opit havainnoimaan ja arvioimaan paremmin kirkkauseroja, joten sitten myöhemmin se 15*70 tai jopa suoraan kaukoputki voi olla parempi sijoitus. Käytännössä siis 15*70 kiikareilla et näe juurikaan "enempää" kuin 10*50:llä, vain vähän enemmän tähtiä.

Paino: Tämä on tärkeä tekijä. Paras harrastusväline on ehdottomasti se, jota käytät. 7-10 * 42-56 kiikarit painavat tyypillisesti alle kilon, keveimmät jopa alle puoli kiloa. Sellaisia jaksaa nostella pidempääkin. 15*70 kiikarit painavat jo 1,5 kilosta eteenpäin. Ero ei ole "kuin" tekijän kaksi tai kolme, mutta kannatteluajassa, -mukavuudessa ja -vakaudessa sitäkin enemmän.

Tukeminen: Kätesi tutisevat aina vähemmän tai enemmän. Mitä painavampi kiikari ja mitä isompi suurennos, sitä enemmän tutina haittaa katselua kiikarien lävitse! Kiikareita ei voi tukea vartaloon ilman apuvälineitä kuten esim. kivääriä tai kameraa pitkän putken kanssa, joten tarvitset isoille kiikareille ehdottamasti jalustan. Nämä x * 42-56 kiikaritkin hyötyvät jalustasta, mutta yksijalkakin riittää!

Ja viimeisenä se tärkein: Valosaaste! Havaintopaikkasi pimeys ja havaintohetken sääolosuhteet (ilmakehän läpinäkyvyys ja rauhallisuus) ratkaisevat paljon enemmän sen mitä voit nähdä, kuin se millä välineillä havainnoit. Jos hajavaloa tai valosaastetta on liikaa, et näe juuri mitään, koska taivaan kohteet peittyvät alle. Jos sää ei salli paljain silmin nähdä kuin muutaman kirkkaimman tähden taivaalla, et näe kiikareillakaan muutamaa enempää. Jos tahdot katsella kiikareilla esim. lähigalakseja (esim. Andromeda, M31) ja nähdä yhtään mitään muuta kuin kirkkaan ytimen, niin lähimmät valot on oikeasti saatava yli 1 km päähän. Jos et usko, niin katso vaikka tämän palstan ketjuja Jupiteriin, Saturnukseen tai Marsiin liittyen, niin näet kuinka paljon kelit ja niiden vaihtelut voivat vaikuttaa samankin havaitsijan tuloksiin saman illankin aikana, vaikka käytössä olisikin kalliita putkia.

Itselläni on sekä 7*42 monoputki, että 8*56 kiikarit (molemmat Kiinan ihmeitä), kuten myös yksijalka ja kolmijalka. Viimeisimmät ostokseni ovat kuulapää ja videopää, jotka antavat ohjattavuutta, mukavuutta ja vakautta havainnointiin. Suosikkini on nuo 8*56 kiikarit kuulapään kanssa yksijalan jatkona: Tukea löytyy aivan riittävästi, mutta ohjattavuus taivaalla on edelleen loistava, kun kuulapään jättää sopivasti auki.

Itsekin mietin aiemmin 15*70 tai 20*80 kiikareita, mutta onneksi järkiinnyin. Nyt noilla 8*56:lla yhden talven tihrustelleena ajattelisin seuraavan investoinnin optiikkaan olevan viisaimpana vaihtoehtona kuitenkin se 10 senttinen linssiputki tai 15 senttinen peiliputki.

roksu

Joo, totta! Siviilielämällä tahtoo olla paljon haittavaikutuksia harrastuksiin.Tähtihommissa on sen verran kokemusta mitä pentuna tuli vanhempien luona asuessa katseltua tähtiä paljain silmin. Ja sitten jonkun verran opiskeltua tähtikuvioita, mutta hyvin syvälle jonnekkin takaraivon tietämille ne on painuneet. Nyt on innostus on palannut ja nykyään on rahaa jopa hommata vermeitäkin.

Pappikselle kiitos tosi valaisevasta viestistä. Pitää vielä ajatuksen kanssa lukea, kun töistä pääsee tänään. Mutta tuon perusteella lähtee aloituspaketti tilaukseen.

Mukava foorumi, kun saa apua eikä pelkästään vittuilua aloittelijalle :)

Celest1al Sphere

Tervehdys Roksu,

tässä minun kaksi senttiäni tähän aiheeseen!

Kiikareilla on monia etuja:

a) niissä kuva on oikeinpäin kaukoputkeen verrattuna, (missä kuvakenttä on väärinpäin), tämä helpottaa kiikareiden käyttöä
b) kiikareiden näkökenttä on laaja
c) kiikarit ovat helpot, kevyet ja vievät vain vähän säilytystilaa
d) kiikareiden mukaan ottamisen kynnys on pieni, kaukoputken raahaaminen ja säilyttäminen on työlästä (ellei ole kaukoputkelle kiinteä säilytyspaikkaa)
e) jo pelkästään paljain silmin ja kiikareilla voi harrastaa tähtitiedettä hyvin monipuolisesti (ellei mielessä ole sitten nimenomaan esim. laiteintensiivinen tähtikuvaus)
f) kiikarit ovat monikäyttöiset, sopivat myös esim. lintujen tarkkailuun

Kiikareilla ei näe pieniä eikä himmeitä syvän taivaan kohteita, mutta toisaalta taivaalla on useita kiikareidenkin ulottuvilla olevia, tai peräti parhaiten juuri kiikareilla näkyviä syvän taivaan kohteita.

10x50 on yleinen ja varsin käyttökelpoinen kiikarikoko. Yhtään isommat kiikarit vaativat jalustaa, joskin itse tykkään käyttää jo 10x50 kiikareita jalustalla. Jalusta tukevoittaa näkymää kummasti ja kädet ovat vapaat vaikkapa karttojen lukemiseen ilman että kiikareita täytyy jatkuvasti laskea alas ja nostaa se taas silmilleen katsomista varten. Eli ehkä tuon aloituspaketin jälkeen seuraava asia hankintalistalla voisi olla jalusta ja jalustasovite kiikareille. Sellaisiakin saa Ursan nettikaupasta.

Tervetuloa tähtiharrastuksen pariin!

roksu

Vielä sellaista kysyisin noista kiikareista. Voiko niillä tutkia aurinkoa niin, että saa jotain irti? Tietty aurinkosuotimen kera. Millanen etäisyys valosaasteesta tähtitarkkailuun on noilla kiikareilla hyvä? Onko sellanen mesta jees, missä valot on jossain kilsan päässä? Vai pitääkö mennä jotain salaista kärrypolkua 50km keskelle korpea?

Kiitoksia vastaajille jälleen kerran.

jperala

Lainaus käyttäjältä: roksu - 24.04.2016, 08:34:32
Vielä sellaista kysyisin noista kiikareista. Voiko niillä tutkia aurinkoa niin, että saa jotain irti? Tietty aurinkosuotimen kera. Millanen etäisyys valosaasteesta tähtitarkkailuun on noilla kiikareilla hyvä? Onko sellanen mesta jees, missä valot on jossain kilsan päässä? Vai pitääkö mennä jotain salaista kärrypolkua 50km keskelle korpea?

Kiitoksia vastaajille jälleen kerran.

Itsellä 10x50 kiikarit, kyllä niillä pilkun huomaa mutta siihen se jääkin.
SW 72mm ED Pro refractor + AZ Merlin SynScan GoTo
Bresser Messier AR 102/1000mm
Sky Watcher 76/300mm Dobson

Pappis

Lainaus käyttäjältä: roksu - 24.04.2016, 08:34:32
Vielä sellaista kysyisin noista kiikareista. Voiko niillä tutkia aurinkoa niin, että saa jotain irti? Tietty aurinkosuotimen kera. Millanen etäisyys valosaasteesta tähtitarkkailuun on noilla kiikareilla hyvä? Onko sellanen mesta jees, missä valot on jossain kilsan päässä? Vai pitääkö mennä jotain salaista kärrypolkua 50km keskelle korpea?

Kiitoksia vastaajille jälleen kerran.
Aurinko on aika tarkkaan saman kokoinen kuin Kuukin, joten isot pilkut näkee, eipä juuri muuta.

Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: roksu - 24.04.2016, 08:34:32
Vielä sellaista kysyisin noista kiikareista. Voiko niillä tutkia aurinkoa niin, että saa jotain irti? Tietty aurinkosuotimen kera. Millanen etäisyys valosaasteesta tähtitarkkailuun on noilla kiikareilla hyvä? Onko sellanen mesta jees, missä valot on jossain kilsan päässä? Vai pitääkö mennä jotain salaista kärrypolkua 50km keskelle korpea?

Kiitoksia vastaajille jälleen kerran.

Tietysti aina parempi, mitä kauemmans taajamien valosaasteesta pääsee. Kiikareiden kanssa on se etu, että ne on helppo ottaa mukaan reissuun, toisinkuin vaikka 25 cm Dobson -teleskooppi. Eli mikäli haluaa tarkkailla syvan taivaan kohteita, kannattaa mennä mahdollisimman pimeään paikkaan. Se kuika kauas viitsii ja pystyy lähtemään, on tietty eri asia. Voihan sitä vaikka kerran kuussa lähteä kauemmas, ja muutoin sitten tarkkailla taivasta lähempää kotoa.

Eroja eri alueiden valosaastetilanteessa voi tutkia tästä kartasta: https://djlorenz.github.io/astronomy/lp2006/overlay/dark.html

Kartasta voi vaikka etsiä oman kotipaikkansa, ja sitten lähisöltä potentiaalisia pimeitä, havaintopaikkoja.
/Juha

Pappis

Ja sekin auttaa jo jotain kun pääsee yli 100-200 metrin päähän valoista. Muutaman minuutin pimeään totuttelun jälkeen näkee jo, onko kelistä mihinkään. Jos on, kannattaa suunnistaa paremmille, etukäteen valituille paikoille. Kesä on hyvää aikaa etsiä avaria paikkoja, ja pimeinä elokuun iltoina on hyvä kohta tarkistaa valosaasteen määrä näillä paikoilla.

avanti

Auringon kuvan voi myös heijastaa vaikka valkoiselle kartongille. Suodattimia ei välttämättä tarvita. Taannoin oli mukava seurata osittaista auringonpimennystä jalustalla olleella kiikarilla tällä tekniikalla.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari

Javs86

Lainaus käyttäjältä: avanti - 24.04.2016, 23:14:07
Auringon kuvan voi myös heijastaa vaikka valkoiselle kartongille. Suodattimia ei välttämättä tarvita. Taannoin oli mukava seurata osittaista auringonpimennystä jalustalla olleella kiikarilla tällä tekniikalla.

ML

Omistin aikoinani pienen meaden 70-Etx putken. Käytin auringon havaitsemiseen juuri tätä menetelmää ilman seurantaa... Lopputulos oli, että putken optiikka kärvensi okulaaria, joka tämän seurauksena suli pahasti.
Tämän kokemuksen sattelemana kannattaisin kuitenkin aurinkokalvon hankkimista kiikareihin/putkeen, ihan vain turvallisuus syistä.
Jarkko Suominen
--------------------
Porin Karhunvartijat ry
https://karhunvartijat.fi/

--------------------
TS-Optics ED Apo 80mm f/7,
HEQ5 Pro Syntrek,
Canon eos 700D (Astro-mod), ZWO ASI120 MC, Atik 16IC

avanti

Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 25.04.2016, 11:09:50
Omistin aikoinani pienen meaden 70-Etx putken. Käytin auringon havaitsemiseen juuri tätä menetelmää ilman seurantaa... Lopputulos oli, että putken optiikka kärvensi okulaaria, joka tämän seurauksena suli pahasti.
Tämän kokemuksen sattelemana kannattaisin kuitenkin aurinkokalvon hankkimista kiikareihin/putkeen, ihan vain turvallisuus syistä.

Niin tosiaan, olin sen auringonpimennyksen aikana myös huolissani kuumeneeko okulaaripää ehkä liikaakin, mutta osoittautui että taivas oli sen verran ohuessa pilvessä, ettei se edes lämmennyt. Aina pitää olla varuillaan ja käytettävä tervettä järkeä.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari