Kirjoittaja Aihe: Jupiter kautta vuosien.  (Luettu 5835 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1569
  • Lempäälä
Jupiter kautta vuosien.
« : 07-02-2016, 00:02:08 »
Laitetaanpa tällainen aihe, kun elvytin imageshack-tilini ja kasailin huvikseni vanhoja kuviani. Eli monella kuvaajalla lienee Jupiterista kuvia jo monen vuoden ajalta. Itselläni vuodesta 2010 alkaen. Kollaasista huomaa kameratekniikan kehittymisen ja sen myötä myös kuvankäsittelyohjelmien kehittymisen. Vanhoja kuvia olen säädellyt uudestaan, jottei vallankin alkuaikojen väripuusilmäisyyteni hyppäisi liikaa silmille. Sitä on sitten vaikea arvioida onko eri vuosien huippuseeingeissä ollut eroja, mutta valitsin mukaan ne onnistuneimmat kuvat. Tässä ne taitaa olla ne viimeisen viiden vuoden hyvät kelit, ei niitä liikaa Suomessa ole...

Uskoisin, että useilla kuvaajilla on paljon tasalaatuisempaa aineistoa ja pidemmältä ajalta kuin minulla.

Linkki täysikokoiseen kollaasiin

« Viimeksi muokattu: 04-03-2017, 23:41:14 kirjoittanut Ari Haavisto »
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa Lithos

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 937
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #1 : 07-02-2016, 08:18:16 »
Upea kollaasi pitkän ajan työstä.. tämä kuva tavallaan myös symboloi sitä pientä hulluutta mitä tämä harrastus täällä suomen keleissä vaatii... jos lasket kaikkien tuona aikana omistamisie laitteiden hinnat yhteen ja sitten jaetaan kuvien määrällä, niin ovat aika kalliita otoksia. Itsellä on aina niin että kun on hankkimassa jotain uutta niin kokoajan mietityttää se kuinka harvoin sitä pääsisi käyttämään niin että siitä saa kaiken irti.

Minun oma saldoni kolmelta viime vuodelta on kolme todella loistavan seeingin yötä, se ei ole liikaa. Tosin työt ovat varmaan vieneet melkoisen osan todellisuudessa hyviä iltoja lienee ollut enemmän koska jokaisena en päässyt katsomaan. Minua kiinostaisi kovasti tietää myös se minkä putkien läpi olet kuvaillut, varmaan tuubitkin ovat vuosien saatossa vaihtuneet?

Nuo kaikki ovat kyllä todella julkaisukelpoisia ja laadukkaita kuvia joten siinä mielessä homma on ollut kovalla tasolla alusta asti. Mikä on oma arviosi siitä kuinka iso osa laadun muutoksista on tullut laitteista ja kuinka iso osa kuvankäsittely tekniikkasi kehityksestä?
Laitteet:
Sky-Watcher Explorer 200P / EQ5 (DK3 moottorit)
Celestron Nexstar 102 SLT
Sky-Watcher Skymax 127
Sky-Watcher Explorer 130 PM / EQ2

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1569
  • Lempäälä
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #2 : 08-02-2016, 00:01:51 »
Joo, jos laitetaan jonkinmoista kalustologia niin 2010 kuvat on kuvattu 305/1500 Newtonilla ja 2011 ja siitä eteenpäin on kuvattu 406/1800 Newtonilla. Dispersiokorjain tuli käyttöön sitten keväällä 2013.

Laadun kehityksen taustalla ensimmäinen iso tekijä oli nykyiseen putkeen siirtyminen 2011 (ei enää putkivirtauksia, jäähtyy hyvin, sopivasti apertuuria). Sen jälkeen kamerat ovat sanelleet miten pitkälle hyvällä kelillä voi mennä, isoin harppaus oli DMK31:sta DMK21-618:aan, sen jälkeen loivemmalla käyrällä ylöspäin herkkyyden ja fps:n kasvun myötä. Dispersion kompensointi poisti jälleen yhden kynnyksen 2013. Eli sanoisin, että tekniikan kehitys (ja sitkeä kelin kyttääminen) on tuonut suurimmaksi osaksi kuviin detaljit. Kuvankäsittelytaitojen kehitys on tehnyt kuvista sitten paremman näköisiä. Osa noistakin alkupään kuvista oli aikoinaan alunperin aivan hirveän värisiä, yliterävöitettyjä yms...

Mikä ehkä kaikista näistä kuvista päällimmäisenä on jäänyt mieleen, on se kuinka jokainen edustaa sen harvinaisen hyvän seeingin yön vielä harvinaisempaa huippuhetkeä; 5-10 minuutin mittaista ikkunaa, jolloin seeing paranee kaksi-kolme kertaa vielä paremmaksi ja kuinka paremmalla kalustolla siitä saa enemmän dataa talteen. Jännää on se, että Kuulle nuo piikit ovat aina pidempiä, puolesta tunnista jopa kahteen tuntiin. Olisiko signaalin määrä vs. läpinäkyvyys syyllinen?

Ja sitten väitän, että käyttämäni pakkomielteenomainen fokusoinnin tauoton hinkkaaminen on yksi tekijä, tärkeämpi kuin kuvankäsittely. Eli hyvä signaali on kaiken a ja o (ja sitä on taivaalta tuskastuttavan harvoin, pieninä yllättävinä purskeina, tarjolla). Välillä tuntuu, että uusia kameramalleja tulee tiuhempaan kuin Suomeen seeingiä...

SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa monni

  • Taivaanvahti
  • Galaksijoukko
  • *****
  • Viestejä: 534
  • Monni^ @ircnet #sirius
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #3 : 08-02-2016, 06:50:05 »
Tosi kovaa kamaa Ari. Kehitys-kuvat on aina erittäin mielenkiintoisia. Ari; miten kuvatessa päättelet seetingin laadun? Näkeekö sen jo "etsinkuvasta" että nyt mennään huippuseeingillä?
https://www.facebook.com/monni

“En ole tähtitieteen tohtori mutta voin vilkaista.”

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1569
  • Lempäälä
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #4 : 08-02-2016, 22:26:31 »
Tosi kovaa kamaa Ari. Kehitys-kuvat on aina erittäin mielenkiintoisia. Ari; miten kuvatessa päättelet seetingin laadun? Näkeekö sen jo "etsinkuvasta" että nyt mennään huippuseeingillä?

Huippuseeingin erottaa siitä, että tarkennus itse kohteeseen on helppoa, fokus rapsahtaa teräväksi ja fokuksessa tulee esiin enemmän detaljeja kuin melkein-fokuksessa. Ja ylipäänsä pieniä detaljeja näkyy liveruudulla. Sitten kun seeingin pärinä muuttuu rauhalliseksi aaltoiluksi ja ajoittain pysähtyy kokonaan, ollaan huippukohdassa. Tällöin yleensä pinottaessa sitten kuva räpsähtää täyteen vieläkin pienempiä detaljeja kuin mitä liveruudulla näkyi. On myös poikkeuksia, jolloin ilmeisesti läpinäkvyys tai mikroseeing suttaa kaiken pikkudetaljin, eikä pinotessa tule yhtään lisää detaljeja vaikka liveruudulla näytti hyvältä. Mutta nyrkkisääntönä: jos kohteeseen ei saa fokusoitua kunnolla liveruudulla eikä fokuksen kohta erotu melkein-fokuksesta (detaljit terävöidy), ei lopputuloksestakaan tule hyvä. Ei ole tavallaan piilossa olevaa pinottavaa.

Olen muuten ollut huomaavinani, etenkin kuuhun fokusoidessa, että seeingin pärinä on erilainen eri puolella fokusta. Olen pohtinut, että heti äärettömän sisäpuolella putki fokusoituu itseasiassa  jonnekin kohtaa ilmakehää ja katselee ilmakehän "linssejä". Pitäisi joskus taltioida videota fokusoidessa ja katsoa saako ilmiötä taltioitua.
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa Lithos

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 937
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #5 : 08-02-2016, 22:38:27 »
Ihan muutenkin olisi todella valaisevaa päästä näkemään eri ihmisten livekuvaa eri putkilla, se auttaa kummasti arvioimaan sekä seeingiä että sitä millaisena mollukkana planeetta näkyy liveviewissä milläkin yhdistelmällä.

Laitteet:
Sky-Watcher Explorer 200P / EQ5 (DK3 moottorit)
Celestron Nexstar 102 SLT
Sky-Watcher Skymax 127
Sky-Watcher Explorer 130 PM / EQ2

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1030
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #6 : 09-02-2016, 15:17:08 »
 Laitetaan hyvän aiheen täytteeksi nämäkin pari mustavalko aikaansaannosta, vaikka ovat jo foorumilla jossain muissa yhteyksissä näkyneet. Muutamalta viime vuodelta kuuden tuuman linsseillä otettuja. Kamerana DMK 21. Kovinkaan ei detaljeja noin saa kun apertuuri pakkaa jäämään kustannussyistä pienehköksi. Eikä minulla arvokkaita Apo putkia ole, vain omatekoinen alumiinirööri,"koeputki" johon vaihdellut objektiivia. Mutta enempi visuaalitarkkailijana  pidän linssien antamasta kuvasta kun ei kerää ne niin paljon (kaupungin kyljessä kun ollaan) tuota valosaastetta...Toki planeetoille ei se mahdottoman häijyä tee kuin himmeille kohteille, galakseihin ym. syvätaivasosastolla.
 Voiko eri vuosina otettuja kuvia vertailla? Ei seeing ole koskaan sama. Nuo on kuitenkin kaikki otettu joulukuun lopulla, kaikissa kuvanotto hetkellä on vallinnut kohtuu hyvä näkyvyys, visuaalisesti eroittanut  planeetasta kaksi isompaa ja ainakin kaksi ohuempaa raitaa...
 

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1569
  • Lempäälä
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #7 : 09-02-2016, 21:10:45 »
Tanen kuvasarjaa katsoessani jäin ajattelemaan, että SEB katoaa välillä kokonaan, mutta on muuten aikalailla vakaa. Sen sijaan NEB ja sitä pohjoisemmat vyöt tuntuvat muuttavan muotoaan aika rajustikin tämän tästä. Dynaaminen ja isossa skaalassa on Jupiterimme.
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Paikalla Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6930
    • Valoa ja varjoja
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #8 : 09-02-2016, 22:32:10 »
Huippuseeingin erottaa siitä, että tarkennus itse kohteeseen on helppoa, fokus rapsahtaa teräväksi ja fokuksessa tulee esiin enemmän detaljeja kuin melkein-fokuksessa. Ja ylipäänsä pieniä detaljeja näkyy liveruudulla. Sitten kun seeingin pärinä muuttuu rauhalliseksi aaltoiluksi ja ajoittain pysähtyy kokonaan, ollaan huippukohdassa. Tällöin yleensä pinottaessa sitten kuva räpsähtää täyteen vieläkin pienempiä detaljeja kuin mitä liveruudulla näkyi. On myös poikkeuksia, jolloin ilmeisesti läpinäkvyys tai mikroseeing suttaa kaiken pikkudetaljin, eikä pinotessa tule yhtään lisää detaljeja vaikka liveruudulla näytti hyvältä. Mutta nyrkkisääntönä: jos kohteeseen ei saa fokusoitua kunnolla liveruudulla eikä fokuksen kohta erotu melkein-fokuksesta (detaljit terävöidy), ei lopputuloksestakaan tule hyvä. Ei ole tavallaan piilossa olevaa pinottavaa.

Tämä oli hyvää tietoa meille vähemmän Kuuta kuvanneille, kiitos Ari!  :smiley: (Hups, ollaankin Jupiter-ketjussa, mutta sama asia sielläkin...)

Tuohon voin lisätä vielä loppukäsittelyn vaikutukset eli tässä on "Ennen-Jälkeen" kuvapari Kuusta.
Tein PhotoShopissa terävöintiä AutoStakkert2:n TIF:lle ja liitin vertailun allekkain samaan kuvaan.

{alt}
- Timo Inkinen

Poissa Jurassic

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 346
Vs: Jupiter kautta vuosien.
« Vastaus #9 : 18-02-2016, 23:02:52 »
Vähän vaatimattomampi kuva Jupiterista. Aika rauhaton ilma kyllä oli, hankaloitti tarkentamista entisestään.. :undecided:
TS- 12 inch f4 newtonian
Skywatcher ED80
Skywatcher Mak127
Skywatcher Eq8
ZWO ASI 174 MMC
QHY5mono