Panasonic CMOS APD-fotodiodilla

[JiiHoo]

Netistä bongattua:

http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=3989:cmos-kuvapiiri-on-10-000-kertaa-aiempaa-herkempi&catid=13&Itemid=101

http://news.panasonic.com/press/news/data/2016/02/en160203-13/en160203-13.html

http://petapixel.com/2016/02/03/panasonic-unveils-organic-cmos-sensors-with-global-shutter-and-100x-sensitivity/

Tekniikan tuomina parannuksina mainitaan erittäin korkea herkkyys värikuvauksessa (10000x) sekä suuri dynaaminen alue (+40dB) verrattuna "tavanomaisiin" sensoreihin. CMOS sensoreiden tekniikka tuntuu nykyään ottavan aikamoisia harppauksia eteenpäin.

[jmantyla]

Seurasin keskustelua aiheesta ja tuntui Panasonicin speksit laimenevan ulkomaisilla foorumeilla. Kysehän on siis kaupallisesta tiedotteesta.
Varmaan parannuksia voidaan tehdä, mutta tuleehan sieltä vastaan fysiikan lait. En oikein usko galaksikuvaukseen 1/1000 s. valotusajoilla. Jos lisää herkkyyttä halutaan, eikös kennokoon isontaminen ole tehokkaampi keino?
Valon perusyksikkö on fotoni, ja jos niitä on vähän ei tyhjästä voi taikoa lisää. Mutta isommalle alalle niitä osuu enemmän.

Jorma M.
Kangasala

[Lauri Kangas]

Ei tuossa sentään fysiikan lakeja olla rikkomassa, mutta tekniikalla päästään lähemmäs niiden asettamia rajoja. Avalanche-fotodiodin idea on että yksikin fotoni onnistuu eskaloimaan ison ketjureaktion ja saadaan siten tunnistettua ja lisättyä laskuriin.

Syvän taivaan kuvaajathan ovat tottuneet keräämään fotoneita kohteista, joista niitä tulee tosi hidasta tahtia. Tällöin pitää kuitenkin ottaa ihan sikapitkä osavalotus, jotta saataisiin joka pikseliin tavaraa josta voidaan olla varmoja että kyseessä on oikeita fotoneita eikä pelkkää lukukohinaa.

Yksittäisiä fotoneita tunnistamalla päästään lukukohinasta kokonaan eroon. Silloin ei ole mitään väliä osavalotuksen pituudella, koska noita fotoneita voidaan summata pitkältä aikaväliltä riippumatta minkä kokoisissa paloissa ne kerättiin. Eli myös 1/1000s valotukset toimisi (silloin tosin jäisi suurin osa ruuduista kokonaan mustiksi).

Noihin kun vielä yhdistetään nokkelat tavat säilöä sitä havaittua signaalia, niin saadaan yksittäisten fotonien havaitsemisen lisäksi mahdollisuus ihan huikeaan dynamiikkaan, siinä lienee koko keksinnön hienous.