10Micron-jalustat

[vehnae]

Tulipa tästäkin sitten kohtuullinen romaani..

Uutta laitteistoa speksatessa oli jo melko varhaisessa vaiheessa selvää, että kiinajalustoihin turhautuneena jalustan virittelyn voisi tällä kertaa jättää väliin. Tutustuin huolella käytännössä kaikkien "parempien" valmistajien tarjontaan, joista päädyin hankkimaan 25kg kantavan 10Micronin pienimmän GM1000HPS-mallin. Tässä hintaluokassa mikään muukaan jalusta ei varmasti olisi ollut huono valinta, mutta vaakakuppi kallistui tämän jalustan suuntaan tietokone- ja sovellusriippumattomuuden (yritän välttää MaxImDL:n käyttöä) sekä absoluuttisten enkoodereiden ja taivasmallinnuksen johdosta. Jalusta ei myöskään ollut enää ihan uusinta uutta, eli lastentaudit on siitä jo ehditty ratkoa.

Paketin mukana saapui lähes kaikki tarvittava, joten erillishankinnoiksi jäi lähinnä lisää vastapainoja sekä Berlebachin kolmijalka yleistä säätöä ja pimeän paikan reissuja varten. Positiivisena yllätyksenä mukana tuli myös ilmeisesti vakiovarusteeksi muuttunut WiFi-optio sekä GPS-moduuli, joiden luulin olevan erillisiä hankintoja.



Jalusta nostettuna kolmijalalle, kiinnitysruuvit ovat vielä irti

Mekaniikka

"Mä voisin jäädä tähän loppupäiväksi vääntelemään näitä nuppeja" -- Lauri Kangas

Jalusta tihkuu laatua, ollen kokonaan CNC-työstettyä ja mustaksi anodisoitua alumiinia. Nupit kääntyvät pehmeästi juuri sopivan vastuksella ja halpoihin kiinalaisjalustoihin tottuneena ensivaikutelma on muutenkin ihan eri planeetalta. Satulassa on kiinnitys sekä Vixen- että Losmandy D-kiskoille. Deklinaatioakseli ei käänny täyttä ympyrää fyysisen stopin takia, joten kahden kaukoputken rinnakkainen kiinnitys vaatii erillisen adapterin. Napasuuntaussäädöt ovat tyypilliset, lukittava korkeussäätö irrotettavalla nupilla sekä atsimuuttiruuvit joilla käännetään jalustaa sivusuunnassa pohjalevyssä olevaa tappia vasten työntämällä. Sivusuunta lukitaan paikalleen kiristämällä ruuvit joilla jalusta kiinnitetään alustalevyynsä. Ainoa mitä mekaanisesti jäin kaipaamaan on johtojen reititysmahdollisuus jalustan sisältä.





Mukavana yksityiskohtana tosiaan jalustan pohja on irrallinen: atsimuuttitapilla varustettu pohjalätkä ja tolppa-adapteri ovat erillisiä osia. Jalustan kiinnitys kolmijalkoihin ja tolppiin onnistuu näitä käyttäen helposti kolmella ruuvilla. Ja yksi parhaita keksintöjä on tämä Baaderin tuottama 3D-tulostettu kiintoavain, jolla jalustan lukot saa kiristettyä helposti haluamalleen kireydelle.



Jalustan ohjauselektroniikka on täysin erillinen laite, ja sen mukana tulee hihnalla varustettu suojapussi jolla boksin saa ripustettua esim. kolmijalkaan. Itse jalustan kytkentöinä on tasan yksi moninapainen liitin jolla jalusta ja elektroniikkaboksi kytketään toisiinsa. Johto ei ole järin pitkä, ajatuksena on että elektroniikka roikkuu omassa pussissaan jalustan yhteydessä. Valmistajalta on tosin saatavissa myös pidempi (2,5m) johto, suolaiseen hintaan tottakai. Tämän avulla ohjauselektroniikan saa halutessaan sijoitettua säiden armoilta paremmin suojattuun paikkaan. Kaikki ulkoiset kytkennät kapula mukaanlukien tehdään elektroniikkaboksiin, joten silloin jalustan luokse ei ole pakko sijoittaa muita laitteita.




Enkooderit ja taivasmalli

Toisin kuin useimmissa muissa tämän hintaluokan jalustoissa 10Micron tarjoaa jalustoissaan vakiona absoluuttiset enkooderit kumpaankin (ra/dec) akseliin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jalusta tietää aina oman asentonsa hyvin suurella tarkkuudella riippumatta siitä miten akseleita vääntelee. Eli vaikka jalustasta sammuttaisi virrat, avaisi lukot ja kääntäisi putkea, niin jalusta ei hukkaa sijaintiaan. Se on heti käynnistyttyään käyttökelpoinen, eikä tarvitse erillistä synkronointia koti- tai nollasijainnin suhteen. Enkoodereista saatava palaute on kiinni myös suoraan moottoreiden ohjauksessa, joten periodinen virhe luvataan hyvin pieneksi 0,6" RMS. Erillisille periodisen virheen korjauksille (PEC) ei näin ole myöskään tarvetta. Hinta on saatu pidettyä (suhteellisen) kurissa 10Micronin omalla patentoidulla enkooderimekanismilla. Esim. Paramountteihin ja AP:n jalustoihin erikseen saatavat Renishaw-enkooderit voivat kustantaa useampia tuhansia per akseli.

Enkooderit ovat kuitenkin vain työkalu, jalustan pihvi on pitkälle viedyssä taivasmallinnuksessa. Mallintamisella tässä tarkoitetaan sitä, että kaukoputkella kohdistamalla jalustan asento synkronoidaan esim. kirkkaisiin tähtiin, jolloin jalusta vertaa enkooderien antamia lukemia annettuihin sijainteihin ja muodostaa näistä esim. napasuuntausvirheen sekä erinäisiä putkesta ja mekaniikasta johtuvia taipumia korjaavan mallin. Mallia hyödynnetään sekä tarkkaan kohdistamiseen että molemmilla akseleilla tapahtuvaan seurantaan. Hyvällä mallilla ja vakaalla putkella päästään reilusti alle 10 kaarisekunnin (RMS) virheeseen koko taivaan suhteen, jolloin erillistä guidausta ei enää välttämättä tarvita. Mallinnuksen voi myös erillisillä ohjelmistoilla automatisoida, jolloin malli saadaan tehtyä tarkasti ja nopeasti. Itse kehittelin pienen skriptin joka kääntelee jalustaa ympäri taivasta ja tökkii SGP:n "Solve and Sync" -nappia. 60 pisteen mallin luomiseen kuluu tällä tavalla SGP:tä käyttäen sellainen reilu 20 minuuttia. Maximin ja PinPointin käyttäjille on tarjolla Model Maker -niminen sovellus, joka hoitaa saman asian hienomman käyttöliittymän avustuksella.

Jalustan toiminnot nojaavat muutenkin vahvasti mallinnukseen. Esimerkiksi napatähtäintä ei jalustaan saa ollenkaan, vaan jalusta suunnataan tekemällä muutaman pisteen taivasmalli joko tähtiä kohdistamalla tai platesolvausta käyttämällä, jonka perusteella kapulasta voi lukea napasuuntausvirheen sekä sen korjaamiseksi tarvittavat säätönuppien kierrosmäärät kahden desimaalin tarkkuudella. Kätevää.



Model maker -sovellus


Kapula

Käsikapula on reilun kokoinen ja tuntuu jämäkältä kädessä. Tämän käyttö hanskat kädessä ei ole ongelma, ja toimivuuskin luvataan -20 asteeseen. Kaikkia jalustan toimintoja voi ohjata käsikapulalla.




Tietokonekäyttö

Jalustan voi kytkeä tietokoneeseen joko sarjaliitännällä tai verkon yli joko langallisesti tai langattoman WiFi-yhteyden avulla. Verkkoyhteys toimii erityisen hyvin, sillä jalustaan voi samanaikaisesti olla yhteydessä useammalta koneelta samaan aikaan, esim. tietokoneen ja tabletilla pyörivän SkySafarin yhtäaikainen käyttö onnistuu helposti. Kätevä on myös Virtual keypad -ohjelma, joka näyttää käsikapulan tiedot tietokoneen ruudulla. Käyttöliittymä ja napit ovat samat kuin itse kapulassakin eli tietokonekäyttöön se ei ole mitenkään maailman sulavin, mutta ajaa tarkoituksensa eli säästää ulos raahautumiselta.

ASCOM-ajureita löytyy kaksi, 10Micronin virallinen ajuri sekä Per Frejvallin kirjoittama 10Micron-ajuri. Jälkimmäisen hyötyjä ovat mahdollisuus synkronoida jalustan kello tietokoneelta, sekä tiukka integraatio BlueAstro-sääaseman kanssa, joka on siis USB-tikun kokoinen pieni sääasema. Jalusta käyttää ilmakehän refraktion laskentaan säätietoja (lämpötila, ilmanpaine), jotka ajuri osaa päivittää jalustalle automaattisesti tikun ollessa kytkettynä. GPS-moduulin kanssa jalusta saa sijainnin, korkeuden ja kellonajan suoraan GPS-satelliiteista, joten käytännössä koneelta siirrettäväksi jää ainoastaan säätiedot.


Loppukaneetti

Kyllä, jalusta on lunastanut sille asetetut odotukset. Rajoittava tekijä itselläni on kaukoputki, joka ei (vielä?) käyttäydy ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Jos putken optiikka sekä kuvauslaitteisto tarkentimineen ovat tukevia, niin jalustan käyttö menee todella helpoksi.

• Kasataan laitteisto, tähdätään jalustalla suurinpiirtein pohjoiseen (säätövaraa riittää +/- 7,5 astetta)
• Kohdistetaan putki vähintään kolmeen tähteen tai pisteeseen
• Katsotaan kapulasta napasuuntausvirhe, väännetään nuppeja sen ohjeiden mukaan.
• Nollataan taivasmalli, ja kohdistetaan putki n. 25 pisteeseen. Automatisoituna tähän menee 10-15min.

Ja tämän jälkeen jalusta häviää yhtälöstä. GOTOt osuu just eikä melkein, eikä autoguidausta tarvita pitkissäkään valotuksissa. Kolmosvaiheessa jäljelle jäänyt napasuuntausvirhe (puhutaan yksinumeroisista kaariminuuteista) kompensoidaan jalustan toimesta, eikä tällä tarkkuudella yli jäävä kentän kiertymä enää haittaa. Ainoa este voi olla lepsu optiikka. Kaiken tämän mahdollistaa laadukas taivasmallinnus jossa osataan kyllä ottaa huomioon putken taipumia yms, mutta malli ei pysty korjaamaan tilannetta jossa taipumat eivät ole säännönmukaisia suhteessa putken asentoon, tai tapahtuvat hitaasti ajan kuluessa. Laatujalusta kaipaa siis rinnalleen myös laatuputkea jotta jalustasta saadaan kaikki irti.

5/5. Meni hehkutuksen puolelle, mutta syystä.

[J-P]

Mulla on käytössä sama jalusta ja teksti voisi olla sanasta sanaan oma kuvaukseni jalustasta!

J-P

[monni]

Nyt menee Jarille 5/5 pisteet artikkelista kuvineen. Kovaa kamaa.

[tuunari]

Kyllä,
Hyvin kirjoitettu hienosta jalustasta. Vielä kun Jari kirjoittaisi vastaavan romaanin SGProsta...
-pasi

[vehnae]

Vielä kun Jari kirjoittaisi vastaavan romaanin SGProsta...

Juu, tätä ei ole unohdettu :).

[J-P]

Oli kyllä hieno kirjoitus ja raportointi kaikin puolin. T&A kamaa ihan suoraan.

Pienenä vinkkinä erikseen hankittaviin vastapainoihin. Itse ostin muutaman setin halpoja Kiinalaisia valurautaisia käsipainoja.
Niiden kiekkojen keskireikä on juuri sopiva 10-micron jalustan vastapainoakseliin. Valurauta ei ruostu, eikä maksa paljon mitään.

[Jyrki]

Onneksi olkoon upean jalustan hankkimisesta  10Micron jalustat ovat todella hienoja pelejä ja hinta-laatusuhde suorastaan erinomainen.
Jonkin verran haastetta voi tuoda RASA:n saaminen tarpeeksi tiukkaan kuntoon ilman autoguidausta otettaviin pitkiin valotuksiin. Lyhyehkö polttoväli kuitenkin auttaa siinä urakassa.

[Aries]

Myöskin Turun Ursassa ollaan todella tyytyväisiä omaan 10micron jalustaan. Meillä isompi versio eli gm 3000 hps. Jalustan käytöstä kohta vuoden kokemus. Tilasimme jalustan Baaderilta talvimodattuna ( -30C ). Jalustan käynti ja työnjälki ovat erinomaiset. Voidaan hyvällä syyllä suositella yhdistysten käyttöön.

[Timpe]

Hieno kertomus hyvästä jalustasta, kiitos kirjoittelusta ja tiedon jakamisesta + onnittelut sille suunnalle kun yksi murhe on vähempi kelpo jalustan hankinnan myötä! 

...päädyin hankkimaan 25kg kantavan 10Micronin pienimmän GM1000HPS-mallin...

Kantavuudesta kysymys eli millainen on käyttö- ja tukevuustuntuma, kun kuormana on allakuvatun kaltainen RASA?

Fyysiseltä kooltaan putki on myös pidempi (84cm) ja painavampi (~20kg) kuin vastaava 11" EdgeHD. Parempi vertailukohta on C14, sillä se on vain reilun kilon painavampi ja fyysisiltä mitoiltaan hieman lyhyempi ja paksumpi. Putken perässä oleva kahva tulee tarpeeseen.

Mietin kuinka 20kg putki + muut kuvausroinat (paljonko tulee yhteensä?) pärjäävät tuon 10Micron niskassa. Yleisohjeena toimivaan kuvauskokoonpanoon on ollut käyttää sellaiset 50%...75% jalustan ilmoitetusta kantavuudesta, mutta muuttaako 10Micron nyt sääntöjä tässä suhteessa? Oma Gemini G41 Obs+ kantaa valmistajan ilmoituksen mukaan noin 40kg riippuen kaluston mitoista ja nykyinen 10" RCT noin parillakymmenellä kilolla on sille helppo kuorma, jolla tämä jalusta tuntuu tukevalta. Sen sijaan 12" Newton-roikale noin 27 kg painoisena pisti saman jalustan ponnistelemaan jo täysillä ja jalustaa kävi sääliksi, kun sen niskaan latoi vastapainoja 35 kg edestä. Eli laitapas tähän realistiset kommentit 10Micron kantavuudesta, kiitos!
Myös seurantakäyrää olisi kiva nähdä, jos joskus sellaisen saat mitattua (=ainahan sitä saa kuolata tuollaisten laatujalustojen perään, vaikkei tuollaista hankkisikaan ).

[vehnae]

Kantavuudesta kysymys eli millainen on käyttö- ja tukevuustuntuma, kun kuormana on allakuvatun kaltainen RASA?

Mitään kantavuuteen liittyvää ongelmaa en ole havainnut. Putki tilpehööreineen painaa sen ~22-23kg, ja 24kg vastapainoja ei aivan riitä systeemin tarkkaan tasapainotukseen. Tästä huolimatta putki pyörii vauhdikkaasti ympäri taivasta ja seuranta on mallikasta. Toisaalta mulla ei ole mahdollisuutta laittaa okulaaria kiinni ja seurata vaikka värähtelyjen vaimenemista. Yhden yön olen myös kuvannut puuskaisessa tuulessa (Komakallio on onneksi vähän tuulisuojassa), enkä yksittäisruuduissa huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa vaikka RASA huurresuojalla on kooltaan aikamoinen purje. Olen käsityksessä että tämän hintaluokan jalustoissa kantavuuskilot ovat oikeita kiloja eivätkä markkinointikiloja. Toki kuormien aiheuttamat momentitkin ovat erilaisia eri putkityyppien suhteen.

Systeemin heikoin lenkki on kuitenkin selkeästi putki, taivasmallin virhettä en ole (vielä?) saanut painettua alle 16" RMS, ja ilman guidausta kuvatessa tähdet ovat olleet hieman ovaaleja. Vertailun vuoksi maailmalla laadukkaiden linssiputkien käyttäjät pääsevät sinne 2-3" RMS virheeseen, jolloin ilman guidausta voi ottaa käytännössä mielivaltaisen pitkiä osavalotuksia. Tunnin mittaisen ruudun muistan jossain nähneeni täysin pyöreillä tähdillä, muistaakseni luokkaa metrin polttovälillä.

Ja seurantakäyrän voisin joskus vaikka mitatakin, guidekamera on nyt istunut tyhjän panttina kyydissä kun olen tuota seurannan käyttäytymistä testaillut. Varsinaista periodista virhettä näistä ei tosin taida pystyä mittaamaan, sillä enkooderit korjaavat seurantaa jatkuvasti.

[vehnae]

Tuli muuten jalustan rajat vastaan. Kuvailin iloisesti -25C pakkasella muutaman tunnin, mutta kun tuli meridiaaniflipin aika niin jalusta ei totellut sille lähetettyjä slew-komentoja. Viimein kun yritin kääntää putkea kapulasta niin kuului pahaenteinen *nirsk* ja koko vehje jumahti fatal erroriin. Käynnistin jalustan uudelleen preheating päällä, mutta silti sama juttu. Noh, ei muuta kuin lukot irti, putki käsin parkkiin ja koppi kiinni.

Nyt vähän lauhemmalla testattuna jalusta kääntyilee normaalisti, eli selkeästi jalustalle tuli hieman kylmä. Asiaa tiedusteltuani sain tietää pakkasrajaksi -20C, ja että jalusta on mahdollista tuunata kestämään myös kylmempiä kelejä (erilliseen ilmeisesti ihan merkittävään hintaan). No, näin kovia pakkasia on täällä luokkaa kerran talvessa että eiköhän toistaiseksi mennä nykymeiningeillä eteenpäin. Mutta tulipahan tämäkin kokeiltua.