Omega speedmaster

Aloittaja Timi, 24.12.2010, 20:27:11

« edellinen - seuraava »

Timi

Tulipa tuommonen asia taas näin vapaapäivänä mieleen kun on aikaa pohtia kaikenlaista että kun apollo lennoilla astronautit käyttivät rannekelloina noita Omegan speedmaster laatukelloja niin voineeko automaattikoneiston epäkeskopaino toimia kunnolla avaruudessa vai lienevätkö vetäneet nupista kellonsa vireeseen?
Tuo Omegahan valittiin kovan seulonnan läpi luotettavuutensa takia esim. eka kuulennolle.
Kuussahan painovoimaa jonkin verran on mutta lennolla ei, tietysti jos kello muuten täyttää vaativan tehtävänsä niin voineehan sen vetää käsinkin mutta lienee astronauteilla ollut muutakin tärkeämpää touhua lennolla.
http://www.horology-stuff.com/watches/makes/models/omega/speedmaster.html
Edellisessä linkissä viitettä myös epäonniseen Apollo 13 lentoon.

Edwin E. Aldrin jr. ja speedmaster
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Apollo_11_LM_Interior_-_GPN-2001-000010.jpg

Timi

#1
Vastaanpa itse tähän että manual windingistähän tuo wikipedia puhuu, liekö manuaali versio ollutkin lennoilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Omega_Speedmaster
Voisi olla melko arvokkaita jos olisi myynnissä keräilijöille nuo oikeasti kuussa käyneet kellot, varmaankin museoitu?

jtbo

Toisaalta tarvitseeko tuohon painovoimaa? Jos kättä ravistelee, niin tuleehan siinäkin voimia, toimisiko viritys ihan silläkin?

pnuu

Niin, ei se painovoima mikään itseisarvo ole. Ei tuo kello itseään lataa, jos sen hyllyyn jättää ;-) Hitaus on massan ominaisuus, joten jos kelloa heiluttelee, on käsittääkseni melkolailla sama tekeekö sen painottomuudessa vaiko maanpinnalla: latausmekanismin vipstaakit heiluu ja vetää kellon vireeseen.
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Timi

#4
Hyvä että aiheesta saatiin keskustelua, itse käsittäisin että automaattikellon viritys toimii ainakin jonkin verran huonommin painottomuudessa johtuen käden suhteellisen pienistä jos oikea sana on liikevoimista,
eli maan pinnalla käyttäjän käden liikkuessa painovoima liikuttaa herkemmin epäkeskoa aihettaen enemmän vääntömomenttia viritys akseliin.
Lainausta:
The choice of a manual-winding watch was unrelated to assumptions that zero-gravity conditions would render a self-winding mechanism ineffective. The reason was much simpler: there were no automatic chronographs available at that time.
Eli olettamuksestahan toimimattomuuteen tuo viittaa.

pnuu

Lainaus käyttäjältä: Timi - 25.12.2010, 13:32:51
Lainausta:
The choice of a manual-winding watch was unrelated to assumptions that zero-gravity conditions would render a self-winding mechanism ineffective. The reason was much simpler: there were no automatic chronographs available at that time.
Eli olettamuksestahan toimimattomuuteen tuo viittaa.

Ja syy käsin vedettävän valintaan oli se, ettei automaattisia ollut saatavilla tuohon aikaan. Ainakin tuon lainauksen perusteella. Suomennos:

Käsin vedettävän kellon valinta ei liittynyt oletuksiin, että automaattisesti itsensä vetävät kellot eivät toimisi painottomuudessa. Syy oli paljon yksinkertaisempi: automaatti-kronografeja ei ollut noihin aikoihin saatavilla.
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Timi


jtbo

Jos pyörittää kättään propellin tavoin ja samalla ravistelee rannettaan, niin voisi virittää kelloa keinopainovoimassa  :rotfl:

Timi

#8
Lainaus käyttäjältä: jtbo - 25.12.2010, 17:45:42
Jos pyörittää kättään propellin tavoin ja samalla ravistelee rannettaan, niin voisi virittää kelloa keinopainovoimassa  :rotfl:

Taikka hyppää jostain korkealta ja sitten ravistelee rannettaan :grin:, siis maanpäällä testatessa keinopainottomuutta.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 25.12.2010, 17:45:42
Jos pyörittää kättään propellin tavoin ja samalla ravistelee rannettaan, niin voisi virittää kelloa keinopainovoimassa  :rotfl:
Tuo voi aiheuttaa närää Apollon kanssamatkustajissa ja muistuttaa joukkotappelua jos muutkin virittävät kellojaan samaan aikaan.

Kaizu
Kai Forssen

PetriKe

Tarkennetaan nyt tähän vanhaan keskusteluun, että avaruudessa kävi (ja käy edelleen) nimenomaan Omegan käsin nupistavedettävä malli. Ensimmäinen Speedmaster kävi avaruudessa Wally Schirran ranteessa vuonna 1962. Vuonna 1966 julkaistiin Omega Speedmaster Professional, joka oli nimenomaan Nasan kuulennoille valittu ja testattu nk. "kuukello".

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että ensimmäinen Kuussa käynyt kello ei ollut Neil Armstrongin, vaan Buzz Aldrinin ranteessa. Armstrong joutui jättämään kellonsa kuumoduliin, koska modulin elektroninen ajastin oli rikki. Myöhemmin tämä ensimmäinen Kuussa käynyt kello hävisi, sen ollesssa matkalla museon näyttelyyn. Kukaan ei tiedä, missä kello tänä päivänä on.

Nykyään Omega Speedmaster Professionalista ("Speedy") on useita eri malleja. Edelleen myydään mallia, jossa kellon 'lasina' on muovinen hesalite, joka siis on hyväksytty materiaali myös avaruuslennoille, koska se ei rikkoutuessaan pirstaloidu. Omassa ranteessa on sen sijaan Speedy, jonka lasi on safiiria, ja se kädessä en siis voi lentää avaruuteen :-)
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa