Porttipahdan kraateri?

Aloittaja Kettu-Pekka, 16.09.2015, 18:56:58

« edellinen - seuraava »

Kettu-Pekka

Pisti silmään tuossa kartalla Porttipahdan tekojärven lounaispuolella keskellä Lappia tuommoinen ympyrämäinen muodostelma. Onkohan tuo joku kraateri? Vai ihan muuten vaan tuommoinen pyöreä maastonmuoto?

Ylläpito siirtäköön parempaan paikkaan tämän keskustelun jos siltä tuntuu..


mistral

Kyllä selvästi näkyy kaaret järven lounas puolella. Jos on ollut törmäys, se on ollut valtava.

Katsoin Karttapaikasta ja siellä ei näkynyt kaaria vaan tyypillistä vaaramaastoa. Mutta rapautuminen voi kyllä syödä valleilta muotoja pois.

VeskuP

Tuossa Tähdet ja avarrus lehdessä numerossa 3/2015 oli juuri juttua noista kraatereista, jos tuo olisi sellainen niin varmaan olisi mainittu siinä, on kyllä aika iso nimittäin...
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Kettu-Pekka

Aika hyvin tuokin Porttipahdan tekojärvi käy tuon muodon jatkeeksi. Tämä kartta on otettu paikkatietoikkunasta vanhojen metsien korostuksella.

Voiko vain olla että tätä ei ole ennen huomattu kun ei näy tavallisessa kartassa?

MattiH

Mielenkiinnosta! Vai voisiko kyseessä olla tulivuoren jäänteet?
Iso roikale on kyseessä.
No, kivinäytteitä hakemaan :)

T. Öhman

Hei,

jännä pylpyrä. On tylsää olla tylsä, mutta minusta tuo ei, hyvin pikaisen vilkaisun perusteella, vaikuta sen paremmin törmäyskraatterin kuin tulivuorenkaan jäänteeltä. Minä en ainakaan saa noita muotoja osumaan yksiin minkään kallio- tai maaperäkartan piirteiden kanssa, ja ennen kaikkea se ei myöskään näy missään geofysikaalisessa aineistossa. Ja tuon kokoisen kuopan pitäisi näkyä. Alueella on kyllä runsaasti vanhoja poimutettuja vulkaanisia kiviä, ja jonkun kivilajirajan saattaisi ehkä saada osumaan yksiin jonkun kaarenpätkän kanssa, jos oikein yrittäisi. Tarkimpia kallioperäkarttoja tosin tuolta alueelta ei ole.

Villinä hypoteesina heittäisin, että kenties alueen paikoin kalkkipitoiset kivet ovat tehneet maaperän ravinteikkaammaksi, mikä on edesauttanut metsänkasvua ja luonnon monimuotoisuutta, mikä on sitten edelleen syystä tai toisesta saattanut johtaa siihen, ettei juuri niitä metsiä olekaan pistetty sileäksi. Tai sitten jotain ihan muuta, mahdollisia syitä kun voi olla vaikka kuinka paljon. Mutta jännä pylpyrä.

Teemu

MattiH

Google maps näyttää alueen näin:


Kettu-Pekka

Näkyy tuossakin tuo ympyrämäinen muoto

Celest1al Sphere

Joo, tuollapäin ei tosiaan tiettävästi ole meteoriittikraateria. Ja noin ison kraaterin pitäisi kyllä näkyä anomaliana geofysikaalisissa mittauksissa. Tiettävästi sellaisia ei kuitenkaan ole alueella havaittavissa. Eli lähtisin etsimään tuolle pyöreälle kuviolle jotain muuta selitystä.

/Juha

dronir

Kiinnostuin tästä ja googlailin hetken ja törmäsin Martti Lehtisen tekstiin Suomen impaktikraatereista (http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH12.pdf), jossa mainitaan:

Lainaa
Tosin on esitetty (Korhonen 1993), että Keski-Lapin graniittialuetta ympäröivä suuri metamorfisten kivien muodostama ympyrärakenne (ns. Marras-rakenne) olisi jäänne hyvin suuresta prekambrisesta kraaterista. Oletusta ei ole toistaiseksi voitu osoittaa oikeaksi jos ei vääräksikään.

Tuo viite Korhonen (1993) on Tähdet ja avaruus -lehdessä 1/1993 ollut juttu otsikolla "Maapallon meteoriittikraaterit". En omista lehteä, joten en voi tarkistaa siitä enempää. Nyt kun tiesin Marras-nimen, etsin kuitenkin lisää tieteellisistä julkaisuista (Google Scholarilla) ja törmäsin Seppo Elon julkaisuun "Interpretations of the Gravity Anomaly Map of Finland" (http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_1997_33_1_051_elo.pdf). Siinä sanotaan,

Lainaa
Korhonen (1994) has suggested that two circular structures with outer diameters of 400 km and 190 km, 'Fennia' in southern and 'Marras' in northern Finland may be manifestations of large eroded meteorite craters. No shock effects have yet been found. The verification of such ideas probably takes decades rather than years.

Tämä Korhos-viite on puolestaan:

Korhonen, J., 1994. Geophysical characteristics of two major circular structures in Finland. Abstract. In: Törnberg, R. (ed.): Abstract Volume of Lockne-94, 2nd International Workshop, The Identification and Characterization of Impacts, European Science Foundation, Östersund May 31-June 5, 1994.

Tämäkään ei ole paperi vaan ilmeisesti workshop-esitelmä, joten en seurannut viitettä sen pitemmälle. Parissa GTK:n julkaisussa Marras-rakenne mainitaan myös. Konsensus asiasta vaikuttaa kuitenkin olevan tuon jälkimmäisen lainauksen suuntainen.

T. Öhman

Terve,

Juha V. Korhonen esitteli Marras-ideaansa useammassakin kraatterikokouksessa ainakin vuodesta 1990 lähtien. Tuo vuoden 1990 asiallinen abstrakti löytyy täältä:

http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_006.pdf

Hyvä yhteenveto Marraksesta on tarjolla Andreas Abelsin raportissa Possible Impact Structures in Finland, jos sen vaan jostain sattuu saamaan käsiinsä. T+A 1/93:ssa olevassa Korhosen jutussa Marras vain lähinnä mainitaan.

Seppo Elon kanssa on helppo olla samaa mieltä. Tuollaisten muinaisten mahdollisten törmäysjälkien tutkiminen on sikälikin hankalaa, ettei tällä hetkelllä tunneta keinoja, joilla ikivanhan, kuluneen ja metamorfoosin läpikäyneen törmäyskraatterin jäänteen voisi sellaiseksi todistaa (tai vaihtoehtoisesti todistaa, ettei se kraatteri ole).  Tietysti hommaa osaltaan Suomessa hankaloittaa sekin, että tutkimusta tehdään vain harrastajavoimin.

Teemu