Kaikissa Hawkingin säteilyn syntymekanismeissa toinen (virtuaalisesta) hiukkasparista syntyy valmiiksi tapahtumahorisontin sisäpuolelle. Toinen on -- jo syntyessään, ja vaikka vain hetken -- tapahtumahorisontin ulkopuolella, mikä näyttää ulkopuolisen havaitsijan mielestä siltä että aukko säteili hiukkasen -- semminkin kun aukon massa vähenee, taaskin virtuaaliparin syntymekanismista riippumatta, juuri säteillyn hiukkasen massan verran.
Virtuaalipari voi syntyä tapahtumahorisontin reunalle useammankin järkeilyn perusteella, kaikille on kuitenkin yhteistä se että hiukkaspari kuvitellaan syntymään aivan tapahtumahorisontin reunalle, niin että jo alkutilanteessa toinen hiukkasista on aukossa.