Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

[MLuoto]

Tietäkö joku tarkemmin kuinka tuo C8N soveltuu muulta rakenteeltaan kuvauskäyttöön vai meneekö sekin vaihtoon syystä tai toisesta valokuvausvaatimusten takia? Mutta kuten sanottua, tuollainen peruspaketti riittää hyvin visuaalipuolelle ja tähtikuvauksen aloittamisen harjoitteluvälineeksi. 

Itselläni on C8N kuvausputkena ja itseasiassa se on samalla jalustalla kuin tuossa Villenkellon paketissa. Kuvauskäytössä C8N on toiminut hyvin ja olen sillä kuvannut avonaisia ja pallomaisia joukkoja, galakseja ja muutamia sumuja. Kaikissa näissä putki tuntuu toimivan (paitsi että avonaisiin joukkoihin pienempi polttoväli olisi parempi) ainoa miinus jonka näin nopeasti ajateltuna keksin (siis tietysti kovan jalustavaatimuksen lisäksi) on koma. Sitä löytyy reilusti (ainakin omassa putkessani, jossa kollimointi ei ole aivan kohdallaan) ja se on välillä häiritsevää visuaalikäytössäkin. Koma ei silti välttämättä häiritse kuvauskäytössä. Itselläni kamerana on Meaden DSI II jonka pienen kennon ansiosta kuvissa ei näy komaa, jos kuvattava kohde on putken komattomalla alueella. Siis lyhyesti: En itse lähtisi heti vaihtamaan putkea ellei ole sitten suurta hinkua saada jotain paljon kalliimpaa. Jalusta on tosiaan hieman surkeahko DS-kuvaukseen, ainakin 8-tuumaisen newtonin alla...Itse olen päässyt 15 sekunnin valotusaikoihin ja 30 sekuntia olisi mahdollinen paremmalla napasuuntauksella. Eli nopeasti tulee halu saada parempi jalusta.

[Timpe]

Koma ei silti välttämättä häiritse kuvauskäytössä. Itselläni kamerana on Meaden DSI II jonka pienen kennon ansiosta kuvissa ei näy komaa, jos kuvattava kohde on putken komattomalla alueella. Siis lyhyesti: En itse lähtisi heti vaihtamaan putkea ellei ole sitten suurta hinkua saada jotain paljon kalliimpaa.

Hain tällä lisäkysymykselläni lähinnä tarkennuslaitteen tukevuutta, apupeilin kokoa, peilinpitimen tukevuutta yms. kuvausputkessa olennaisia seikkoja. Canonin G-sarjan pokkarista ei ole putken läpi kuvaamiseen (pl. afokaalinen kuvaus okulaarin läpi), joten kameran osto tulee ajankohtaiseksi jossakin vaiheessa. Yleisohje aloittavalle on ollut hankkia halpa digitaalijärjestelmärunko tähän tarkoitukseen. Tarkentuuko tällainen kamera sovitteineen äärettömään C8N putkessa ja riittääkö putken antaman valokimpun leveys digitaalijärjestelmälle (alkuun varmaankin 1.6x croppikennoiselle rungolle). Tästä puolesta ei ole mitään tietoa itselläni, mutta Meadelle se näyttää riittävän mikä ei ole mikään ihme tuon kameran speksien mukaan (kennon koko vain 5.59mm (w) x 4.68mm (h)).

Kuvausputkeksi Newton ei ole mitenkään ihanteellinen valinta, vaikka sen kanssa saakin aikaan kelvollisia lopputuloksia (itselläni kokemuksia 300/1500 Newtonista kuvauskäytössä). Yksi mahdollisuus olisi ottaa kuvausputkeksi myöhemmin 80-100mm ED-linssiputki ja pitää Newton pelkkänä visuaaliputkena, koska Newtonin varustaminen kuvauslaitteistoksi tulisi maksamaan paljon pätäkkää. Toinen vaihtoehto olisi ostaa erilainen putki kompromissiputkeksi molempiin tarkoituksiin. Esim. f10 SCT polttovälin lyhentimellä/tasoittimella olisi tällainen valinta, muttei sekään mahdu tuohon budjettiisi ja sillekin tuollainen CGEM-luokan jalusta olisi passelimpi valinta. Ei näissä ole yhtä ainoaa oikeaa tietä ja jokaisessa valinnassa on omat hyvät/huonot puolensa.

[einari]

Seurannan korjaus tarkoittaa sitä että esim. käytetään erillistä seurantaputkea ja seurantakameraa.
Tällä yhdistelmällä seurataan jotain tähteä ja kun jalustan mekaanisista yms virheistä johtuen tähti alkaa valua johokin suuntaan niin jalustalle lähetetään (tietokoneohjelmiston avustuksella) ohjauskäskyjä jolla seurantavirhettä saadaan korjattua.
Tämä oli karkea kuvaus menetelmästä ja seurannan korjaukseen on muitakin tapoja mutta yllämainittu ehkä yleisin.

C8N soveltuu varmaan jatkossakin kuvauskäyttöön MLuodon mainitsemin varauksin.
Eli jos haluaa laajaa virheetöntä kuvakenttää isokennoisilla kameroilla niin harkittavaksi tulee ns komakorjain (taas lisää hankintoja).
CGEM jalusta riittää kantokykynsä puolesta varmaan C8N-putken+seurantaputki/kameran kuormalle.

Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto on hommata joku pienehkö laadukas apo-putki ja kuvata sen läpi.
Pienempi polttoväli antaa enemmän anteeksi seurannan virheille (=voi käyttää pidempiä valotusaikoja).
Ja bonuksena tätä linssiputkea voi jatkossa käyttää seurantaputkena.

Timpe näköjään ennätti vastailla mutta menköön tämä tällaisena.

[Timpe]

Täälläkin kannattaa vierailla ennen putken hankintaa, jos tähtikuvaus kiinnostaa kovin:
   http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Kuvausopas

[Snowi]

Canonin G-sarjan pokkarista ei ole putken läpi kuvaamiseen (pl. afokaalinen kuvaus okulaarin läpi), joten kameran osto tulee ajankohtaiseksi jossakin vaiheessa.

Miksi okulaarin läpi kuvaus ei onnistu tuolla G11 kameralla? Tuohon kameran saa myös lisäosan jossa on sitten 55mm kierre ja siihen saa kiinni muutaman canon objektiivin. Joten luulisi että Canonilla olisi myös tohonkin kameraan jokin lisäosa jolla sen saisi sitten kiinni kaukoputken okulaariin, vai onko? Pitänee pistää mailia vaikka tuonne ylva-astronomiaan, he kun toimittavat noita canon lisäosia tähtikuvauskäyttöön.

Jos nyt alkuun vaikka ostan vain sen kaukoputken niin olisiko tuo Celestronin C8N tai sitten C10N sellainen putki joka olisi hinta-laatusuhteeltaan hyvä? Vai olisiko parempi ostaa kaukoputki jossa olisi lyhyempi polttoväli?
Mitä olen seurannut muita harrastajia täällä foorumilla niin näyttäisi vähän että lyhyt polttovälinen putki olisi suositumpi kuvauksessa. Mutta eikö pitkän polttovälin putkella voisi tehdä vaikka niin että ottaisi monta erillistä kuvaa samasta kohteesta, mutta niin että kun kuvat lopulta yhdistäisi niin saisi näkymään koko kohteen. Eikö tällöin kuva olisi tavallaan tarkempi kuin noissa lyhyemmän polttovälin putkissa joissa on laajempi näkymä. Vai onko tuo mahdotonta ottaa samasta kohteesta monta kuvaa eri kohdasta niin että lopulta näyttäisi että olisi otettu vain yksi kuva?

Tuo Timpen linkittämä kuvausopas onkin oikein oivallinen opas näin alkuun.

[Timpe]

Miksi okulaarin läpi kuvaus ei onnistu tuolla G11 kameralla?

Kirjoitin tuossa yllä näin:
"Canonin G-sarjan pokkarista ei ole putken läpi kuvaamiseen (pl. afokaalinen kuvaus okulaarin läpi), joten kameran osto tulee ajankohtaiseksi jossakin vaiheessa."
Suluissa lukee siis "POIS LUKIEN afokaalinen kuvaus okulaarin läpi", mikä tarkoittaa juurikin sitä, että tämä okulaarin läpi tapahtuva kuvaus onnistuu tuolla pokkarilla sopivan sovittimen avulla (jolla sen Canon G-sarjan pokkarikameran saa kiinni okulaariin). Tässä ei ole siis ongelmaa, mutta ongelma tuleekin siinä vaiheessa, kun haluat kuvata kaukoputken polttopisteessä käyttäen vain kaukoputken omaa optiikkaa kuvan muodostamiseen. Tällöin Canonin G-sarjalaiset eivät ole oikea työkalu tähän, koska niistä ei saa (tietääkseni) kameran omaa objektiivia irti kuten digijärjestelmäkamerarungoista saa. Kaukoputken polttopisteessä kuvatessa kaukoputki toimii kameran objektiivina ja kuva muodostuu kameran kennolle (tämä on se tapa, jolla kaikki deep sky -kohteista otetut kuvat on täälläkin otettu). Okulaarin läpi pokkarilla kuvaamalla (=ns. afokaalinen kuvaustapa) voidaan kuvata vain riittävän kirkkaita kohteita kuten planeettoja ja Kuuta, pidempiin aikavalotuksiin ei tästä systeemistä valitettavasti ole mm. seurantavaatimusten ja heikon valovoiman takia.

Jos nyt alkuun vaikka ostan vain sen kaukoputken niin olisiko tuo Celestronin C8N tai sitten C10N sellainen putki joka olisi hinta-laatusuhteeltaan hyvä?

Kiinalaisten kaukoputkien hinta/laatusuhteesta en suostu sanomaan muuta adjektiivia kuin "käyttökelpoinen", koska niitä ostaessaan saa juuri sitä mistä maksaa. Selvästi tätä parempi laatu tehdään piensarjoina ja maksaa kuluttajalle 2-4 kertaisen hinnan näihin kiinalaisputkiin nähden. Käyttökelpoinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että nämä laitteet ovat kuitenkin käyttökelpoisia hyvin moneen havaintotarpeeseen ja halvasta hinnastaan johtuen ovat massojen saatavillla (vrt. tilanteeseen 1980-90 luvuilla, jolloin kaukoputken hankintaan piti käyttää monikertainen summa rahaa vertttuna nykyhintoihin).

Mitä olen seurannut muita harrastajia täällä foorumilla niin näyttäisi vähän että lyhyt polttovälinen putki olisi suositumpi kuvauksessa. Mutta eikö pitkän polttovälin putkella voisi tehdä vaikka niin että ottaisi monta erillistä kuvaa samasta kohteesta, mutta niin että kun kuvat lopulta yhdistäisi niin saisi näkymään koko kohteen.

Tässä on kyse valotusajasta. F5 valovoimaisella putkella tarvitaan puolet siitä valotusajasta, mitä f10 putkella tarvitaan saman lopputuloksen aikaansaamiseen. On siis paljon helpompi hankkia jalusta, joka kykenee 30s valotuksiin tietyllä polttovälillä kuin jalusta joka kykenee 60s valotuksiin käytettäessä hitaampaa f10 putkea kuvaamiseen. Asia on melko monimutkainen ja siinä on monta puolta selitettäväksi, mutta f5...f6 valovoimaiset putket ovat kuvauskäytössä suosittuja ihan hyvästä syystä. Kuvausputki on aina kompromissi valonkeräyskyvyn ja polttovälin ja apertuurin suhteen suhteessa käytettävään jalustaan 

[Snowi]

Jos pitää maksaa vaikka 4 kertaa enemmän kuin tuo Celestron niin silloinhan juurikin tuon Celestronin hinta-laatusuhdehan on varmaankin aika kohdallaan. Epäilen tässä vaan sitä mitä kaikessa muussakin harrastuksessa missä mennään jo vähän "hifin" puolelle, että tollainen 4x kalliimpi putki tuskin on 4 kertaa parempi, vaan aina mitä kalliimmaksi mennään niin erot alkavat olla jo aika pieniä. En kyllä tiedä kaukoputkista, mutta esim kaiuttimista pystyy maksamaan aivan törkeitä hintoja ilman että nyt mitään aivan vallankumouksellista parannusta tulisi.
Itse pyrin tottakai aina ostamaan tuotteen joka on hinta-laatusuhteeltaan paras, eli jos teillä on muita vaihtoehtoja tuossa 1000-1500€ luokassa niin otan mielellään vastaan.

Itseasiassa juuri tuon f-arvon takia katsoin tuota Celestronia jossa on f4,92. Tuossa olisi myös 200mm tai C10N:ssa 250mm objektiivi joten himmeämmätkin kohteet näkyvät varmaan ihan hyvin. Tosin pidempi polttovälinen putki on varmaankin haastavampi kuvauskäytössä isomman zoomin takia?

Kiitoksia taas kaikille vastauksista. Paljon on taas saanut lisätietoa ja eiköhän tämäkin harrastus tästä pikku hiljaa lähde rullaamaan, tosin näin alkuun aloitan kuitenkin noilla kiikareilla ja sitten vähän myöhemmin kaukoputkella.

[Meade-mad]

Koko homman ydin on tuo lause "ensimmäistä kaukoputkea ostamassa". Oikeastaan lause jo kertoo että yhdellä yleisvärkillä oikein valittuna voi pärjätä mutta todennäköisesti hankintaan menee muitakin laitteita ennen kuin hankintahalut on tyydytetty.

Tuo mainittu celestron käy ensiputkeksi oikein hyvin, kun käytetään sitä sen suunnitellulla toiminta-alueella eli kohtuullisissa suurennuksissa ja kohtuullisen valoisille kohteille. Noita tuolle sopivia kohteita on lukuisia - enemmän kuin yksi harrastaja koskaan ehtii katsella. Laite tuollaisenaan on tarkoitettu visuaaliputkeksi. Sellaisena se toimii hyvin kun tekee järkeviä okulaarivalontoja.

Laitteella voi tutustua myös kuvaamiseen. On kuitenkin paljon harrastajia jotka eivät kuvaa koskaan vaan nauttivat fotoneista ihan tuoreeltaan. Newton tyyppisen putken ongelma tuolla jalustalla on sen suurehko fyysinen pituus. Vipuvarsista tulee liikunta-akselistoon pitkähkö matka. Se taas vaikuttaa kokonaisuuden ominaisvärähtelytaajuuteen, -amplitudiin ja systeemin värähtelyjen vaimentumiseen. Kuvata voi vaikkapa afokalisesto okulaarin läpi, reppuselkäliitännällä tai polttotasosta. Nyt kun systeemi värähtelee helpohkosti tuolla systeemillä kuvaus on haastavaa kaikilla noilla tavoilla.

Tuolle samalle jalustalle voi ostaa "toiseksi putkeksi" pelkän APO putken optiikan ilman jalustoja ja okulaareja ja käyttää sitä kuvaukseen. Pelkkää jalustaa voi käyttää myös ilman kaukoputkea kameraoptiikalla.

Kameravaihtoehtoja on tietty lukuisia. Pokkarit kiinteällä linssillä, WEB kameran tyyppiset edulliset astrokamerat, suurikennoiset astrokamerat ja järjestelmäkamerat. Tuon celican kanssa parhaiten toiminevat web kameroihin perustuvat laitteet. Kuvaukseen tarvitaan kameran ohella tietokone.

Kiinteäoptiikkaisille pokkareille on okulaarisovitteita myynnissä. Ongelma on oikeastaan systeemin kokonaislasimäärä - kaukoputki apupeileineen, laatuokulaari ja kameran oma objektiivi. Parhaat kuvattavat kohteet ovat lähinnä Kuu ja oikein suodatettuna Aurinko sekä jotkut tähtijoukot. Reaaliset valotusajat kokonaissysteemille on parikymmentä sekunttia. Jos kuvataan reppuselkäkuvia valotusaikaa voi pidentää merkittävästi. Nythän kuvauksessa käytetään vain pokkarin omaa optiikkaa. Kuvauskohteina suurialaiset kohteet kuten tähdistöt-

Pienet WEB kameran tyyppiset laitteet kuvaavat polttotasolta. Lasimäärä on nyt minimissään, vain kaksi peiliä ja mahdollisesti kennon edessä oleva suodin. systeemiä voi hieman viritellä polttovälin muuttajilla, joko lyhentää sitä tai pidentää. Kuvauskohteiden joukko kasvaa edellisestä. Reaaliset valotusajat ovat planeetoille luokkaa 1/1000 sekuntia ja muille kohteille muutamasta sekuntista joihinkin kymmeniin sekunteihin.

Jos ostoslistalle päätyy järkkäri niin sitäkin voi hyödyntää polttotasolta kuvaamiseen. Kameran kennon koko ja pikseleiden koko toimivat parhaiten silloin kun kohte täyttää kennon lähes kokonaan. Planeetat tuottavat sen verran pienen pisteen että järkkäri ei ole C8N laitteella ihanteellinen kamera niiden kuvaamiseen. Systeemi sen sijaan toimii kohtuullisesti suurialaisten kohteiden kuvaamisessä. Suuret kohteet ovat usein heikkovaloisia ja ongelma tuleekin nyt riittävän pitkistä valotuksista. Systeemin stabilius on kuitenkin rajallinen Newton rakenteen takia. Siksi kuvaukseen sopiikin paremmin järkkärin teleobjektiivit sekä APO linssikaukoputket. Kaqmeran tai APO putken voi kiinnittaa Celican jalustalle ilman C8N putkea. Silloin pääset pidempiin valotuksiin.

Eli kaikkiaan kyseessä on ensimmäisenä joka tapauksessa kompromissi. Kaikkea voi kokeilla ja kaikkea parantaa. Kyseessä ei ole pelkkä hifistely. Jos putki viritetään katseluputkeksi niin se on erilainen kuin kuvausputki. Samoin jalusta ja sen ohjausjärjestelmä. Samoin ihanteellinen planeettaputki on erilainen kuin syvän taivaan putki.

jk

[Timpe]

Jos pitää maksaa vaikka 4 kertaa enemmän kuin tuo Celestron niin silloinhan juurikin tuon Celestronin hinta-laatusuhdehan on varmaankin aika kohdallaan. Epäilen tässä vaan sitä mitä kaikessa muussakin harrastuksessa missä mennään jo vähän "hifin" puolelle, että tollainen 4x kalliimpi putki tuskin on 4 kertaa parempi, vaan aina mitä kalliimmaksi mennään niin erot alkavat olla jo aika pieniä.

Tässä olet aivan oikeassa. Vertailu saman hintaluokan kinalaisputkien kesken on melkoisen turhaa työtä, koska näissä tosiaankin saa "...juuri sitä mistä maksaa..." Tarkoitin tällä myös sitä, että jos putken A hinta on 550 euroa ja putken B hinta on 600 euroa, pitää vain etsiä erot näiden kahden väliltä, mistä tuo hinnanero syntyy. Toisessa saattaa olla hiukan parempi takennuslaite kuin toisessa (tai sitten parempi jalusta tai parempi etsinputki tai lisävarustus tai...). Kenelläkään foorumilaisella ei varmaankaan ole tietoa jonkin tietyn kiinalaisputken laatutasosta suhteessa toiseen kiinalaisputkeen, koska ne tulevat kuitenkin liki samoilta tehtailta liki samoilla laatukriteereillä valmistettuna. Tekisi mieli sanoa, että laatu vaihtelee enemmän putken tehtaan sisäisten tuotantosarjojen välillä kuin eri putkivalmistajien vastaavien tuotantomallien välillä. "Take your pick" eli poimi pakasta itsellesi sopivin malli, laatua saat sen mukana juuri sen verran kuin olet siitä valmis maksamaan. Hyvässä tapauksessa olet tyytyväinen hankintaasi seuraavat 10 vuotta 

Jalustan kantavuus on toinen asia, johon joudut törmäämään tavalla tai toisella. Kantavuudeltaan "riittävän" jalustan hinta nousee tämän taulukon mukaan, josta kirjoitin viestiketjun jalusta-puolelle:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5512.0  (Suora linkki tässä: http://lambermont.dyndns.org/astro/pe.html, vieritä alas nähdäksesi graafin).
Itselläni on systeemi, jolla on kokonaispainoa noin 30 kiloa. Noilta sivuilta näet, että tällaisen systeemin tuentaan vaaditaan noin 5-6 k€ jalusta (jonka kantavuus on noin 40 kg), jos putkea on tarkoitus käyttää tähtikuvaamiseen. Tätä pienemmät jalustat eivät vain hommaan kykene (=itse en kuormittaisi jalustaa sen kantavuusrajojen äärirajoille, siksi valitsen 40kg jalustakantavuuden noin 30kg kuormalle, joka sattuu olevan hankalassa Newton-putken muodossa ;). Taulukosta näet, että samasta 40 kg kantavuudesta voi maksaa myös noin 10 k€, mikä osoittaa sen että laadusta saa maksaa periaatteessa muutoin samantyyppisten systeemien kesken. Oikealla (riittävän kevyellä/pienellä) putkivalinnalla voit säästää tässä yhteydessä huomattavia summia rahaa, kun sellaisen tukemiseen riittää kertaluokkaa halvempi jalusta. Kuvauskäytössä C8N kokoisen putken minimijalusta on CGEM/SW EQ6Pro tasolla ja C10N putkella puhutaan jo Losmandy G11:stä ja +2..3 k€ lisäinvestoinnista suhteessa pienempään C8N malliin. Pistää miettimään asiaa muutamaan kertaan... (itselläni tuo 300/1500mm kuvaussysteemi tuli taloon vähän takaoven kautta, kun en miettinyt hankintaa ihan loppuun saakka tai oikeammin heräsin kuvaamistouhuun vähän jälkijättöisesti  ).

[Snowi]

Tänään saapuivat nuo Celestronin Skymaster 15x70 kiikarit. Mitä vähän testailin niin kyllä niillä pitkälle näkyy joten ihan maakäytössäkin niiden käyttö onnistuu. Tähtitaivasta taas en päässyt kunnolla katselemaan, koska sen verran oli valoisa taivas ja muutamia ohuita yläpilviä, tähtiä ei näkynyt kuin muutamia siellä täällä kun parhaimmillaan niitä näkyy täälläkin joka puolella taivasta.
Viikonlopuksi olisi luvassa selkeää joten ehkä silloin pääsee vähän paremmin sitten testailemaan. Myös kiikareiden huurtuminen vähän haittasi katselua, sen verran oli kuitenkin pakkasta (-16°C).

Alkuun ajattelin että en jalustaa kiikareille viitsi hankkia jos myöhemmin ostan kaukoputken, mutta täytyy sanoa että nuo muutamat tähdet mitä pääsin vähän katselemaan, heiluivat sen verran että käytännössä kunnolla katsominen ilman jalustaa on mahdotonta. Kokeilin myös tukea kiikareita kameranjalustaan, mutta siinä taas oli vähän hankala saada kiikareita osoittamaan ylös taivaalle ja heiluivat myös siinä vähän liikaa.
En aivan kamalasti viitsisi panostaa tuohon jalustaan, mutta saisiko noin 80-100€ budjetilla jotain kohtuullista kiikarijalustaa?

[Meade-mad]

Esitä kiikarijalustakysymys joko kiikari tai jalustaketjussa.

jk

[Snowi]

Esitä kiikarijalustakysymys joko kiikari tai jalustaketjussa.

jk

No tuo tavallaan liittyy tähän ketjuun ja sinäkin olisit voinut ehdottaa jotain samassa ajassa kuin tuon kirjoitit. Mutta ei se mitään, voin minä kyllä itsekin etsiä, kunhan nyt vain kysyin.

[bluedog]

klip...
En aivan kamalasti viitsisi panostaa tuohon jalustaan, mutta saisiko noin 80-100€ budjetilla jotain kohtuullista kiikarijalustaa?

Pistän tän taas tähän:
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=373842&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=19652&compartmentId=20161&categoryId=20692#
Edelleenkin itse pidän näitä kelpo hankintana. Kodin 1:ssä maksoin noista aikoinaan vain rapiat 59e henk.kunta alella. Katso: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4930.msg40475#msg40475

_{Siis nää ei huoju eikä notku vaikka "manfrottohemmot" mitä muuta väittäiskin...}

[Meade-mad]

No tuo tavallaan liittyy tähän ketjuun ja sinäkin olisit voinut ehdottaa jotain samassa ajassa kuin tuon kirjoitit. Mutta ei se mitään, voin minä kyllä itsekin etsiä, kunhan nyt vain kysyin.

Monet lukijat ovat parhaillaan vaatineet että myös tämä "aloittelijat" ketju laitetaan siistimpään kuntoon eli selkeästi eri aiheet erotellaan toisistaan ja ala-alueille tarkoitetut viestit ohjataan oikeisiin paikkoihin ilman että moderaattorien täytyy katkoa ketjuja ja siirrellä niitä väkisin. On paljon lukijoita, jotka eivät viitsi katsoa "aloittelijat" otsikon alla olevaa jutustelua kun se alkaa olla aika sekavaa.

Palautekeskustelun ketju:

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5825.msg49120;boardseen#new

jk

[Snowi]

Monet lukijat ovat parhaillaan vaatineet että myös tämä "aloittelijat" ketju laitetaan siistimpään kuntoon eli selkeästi eri aiheet erotellaan toisistaan ja ala-alueille tarkoitetut viestit ohjataan oikeisiin paikkoihin ilman että moderaattorien täytyy katkoa ketjuja ja siirrellä niitä väkisin. On paljon lukijoita, jotka eivät viitsi katsoa "aloittelijat" otsikon alla olevaa jutustelua kun se alkaa olla aika sekavaa.

Palautekeskustelun ketju:

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5825.msg49120;boardseen#new

jk

Onhan se aina hyvä että kysymykset esitettäisiin niille tarkoitetuissa osioissa, mutta ajattelin nyt vain heittää tommoisen pikku kysymyksen samalla kuin tuon viestin siinä kirjoitin. Olisin toki kyllä voinut itsekin etsiä heti tietoa asiasta minkä olen nyt tehnytkin.
Jalustoista en tiennyt etukäteen juurikaan ja ilmeni että Manfrotto jalustat olisivat laadukkaita, mutta sen verran kalliita että en viitsi sellaiseen nyt pistää rahaa.
Muista ketjuista nousi esille muutamia jalustoja jotka ovat varmasti tarpeeksi laadukkaita minulle.
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2015&show=all
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=2965
Ja sitten tuo bluedogin mainitsema jalusta.
Manfrotton jalustat ovat varmasti todella huipputasoa, mutta halvimmatkin ovat siellä 200€ paikkeilla eikä niissä oikein vielä riittänyt korkeudensäätö. Tähän asti kuvauskäytössä on ollut noin 100€ jalusta ja ainakin siinä käytössä jalusta on palvellut oikein hyvin. Joten uskoisin että tuollainen 100€ jalusta toimisi kiikarikäytössä tarpeeksi hyvin.

Vielä mainitsisin tuosta "Aloittelijat" ketjun uudistuksesta mikä oli aiheena Meade-madin linkittämässä threadissa.
Itse olen rekisteröitynyt monelle eri foorumille ja käytän niissä todella usein haku-toimintoa jolla löytyy yleensä vastaukset kysymyksiini. Kuitenkin ne jotka ovat juuri tulleet foorumille voivat tosiaan olla alussa täynnä intoa ja tavallaan voivat haluta myös tervehtiä foorumilaisia avaamalla uuden threadin. Siinä samassa he todennäköisesti sitten kysyvät muutaman kysymyksen. En usko että tuosta päästään ikinä täysin eroon ja aina parempi mitä enemmän noita peruskysymyksiä olisi näkyvissä suoraan aloittelijan nenän edessä eli todennäköisesti stickynä.
Hyvänä esimerkkinä voisi pitää moottoripyora.org sivuston foorumia jonne on laitettu paljon erilaisia peruskysymyksiä stickyksi, eikä se ainakaan minua häiritse yhtään. Tosin siellä tekstin fontti on pienempää ja kaikki stickyt ovat omalla värillä joten näet heti mitkä viestit ovat stickyjä. Eivätkä näköjään muutkaan käyttäjät ole sitä karsastaneet, nimittäin kävijöitä sivustolla on tuhansia ja kun on kysytty sivuston uudistamisesta, niin suurin osa käyttäjistä ei sitä halua.
Myös ilmapiirin pitäisi olla sellainen että jos joku aloitteleva harrastaja sitten päättää jotain kirjoittaa, niin ei sanota että "googleta" tai muuta vastaavaa jotta myös jatkossa uskalletaan kysyä neuvoa. Kaikki vastaajat ovat kuitenkin vapaaehtoisia ja sinäkin voit olla vastaamatta jos niin haluat.

Kiitokset kaikille kysymyksiini vastanneille ja uusille käyttäjille: käyttäkää tuota haku-toimintoa, mutta uskaltakaa kysyä jos vastausta ei haulla löydy