Idea on seuraava:
1. Rakenna köysi, joka koostuu nivelistä, joiden asentoa voi ohjata tietokoneohjelmalla, jolloin köyden voi saada käpertymään periaatteessa minkälaiseen silmukkaan tai sykkyrään tahansa. Köysi saa energiansa siihen johdetusta sähköstä.
2. Ammu köysi ilmaan suurella vakionopeudella v0.
3. Tietokoneohjelma ohjaa köyden silmukoitumaan lennon aikana siten, että köyden mukana liikkuvan massan massakeskipiste on vapaassa pudotuksessa, mutta köyden tangentiaalinen etenemisnopeus säilyy kuitenkin koko ajan vakiona.
Massakeskipisteen kiihtyvyys : a(mkp) = -GM/r^2 -> g lähellä maan pintaa
Köyden tangentiaalinen nopeus: v(tan)=v0=vakio
Köyden massakeskipiste kulkee yhden planeetan painovoimakentässä pitkin kartioleikkausta (paraabeli, ellipsi tai hyperbeli) Keplerin kolmen lain mukaisesti, ja esimerkiksi maa-kuu tai maa-aurinko - systeemissä Lagrangen painovoimapotentiaalin määräämänä.
4. Köysi laitetaan nyt kiertämään suurta silmukkaa: Takaisin maan pinnalle pudotessaan se kerätään talteen, kuljetetaan tai syötetään takaisin ammuntapaikalle ja ammutaan uudelleen ilmaan. Köyden ampumiseen kuluneesta energiasta voisi ehkä saada talteen osan köyden pudotessa takaisin maahan, jolloin köyden uudelleen ilmaan ampumiseen ei tarvita valtavasti energiaa.
Kun köyden kierrostiheys on suuri, köyden rata lähenee korkkiruuvia, jonka
a)Korkkiruuvikierteen säde : R ,tai
b)Silmukkatiheys/kierrosluku: p
-Kasvavat silloin, kun köyden massakeskipisteen nopeus hidastuu.
Kierrostiheys p ja korkkiruuvikierteen säde R noudattavat nyt likimain yhtälöitä:
A) vmkp *sqrt [1+(2*pii*r*p)^2] = vtan = vakio (virhe korjattu)
B) (p*2*pi*R) = 1/sqrt[ (vtan/vmkp)^2-1]
johtaminen:
.....................
Nämä yhtälöt voi johtaa yhtälöstä (mikä on pythagoraan lause):
yhden kierroksen paksuus^2 + (2pi*R)^2 = yhden kierroksen köyden pituus^2
=> (Vmkp*T)^2 + (2pi*R)^2 = (vtan*T)^2 , missä T on kierrosaika
kierrostiheys p=1/(vmkp*T) =>T=1/(vmkp*p), tämän voi sijoittaa yllä olevaan yhtälöön.
......................
vmkp = Köyden massakeskipisteen nopeus, jonka saa liikeyhtälöstä.
vtan = Köyden tangentiaalinen nopeus, ja R on korkkiruuvikierteen säde.
R = Korkkiruuvisilmukan säde.
p = Kierrostiheys, jonka yksikkö on kpl/m.
Köysi voisi periaatteessa myös:
-Kutistua ja venyä, tai
-Muodostaa sisäkkäisiä silmukoita tai muita rakenteita,
jolloin köyden muotoa voisi säädellä useamman kuin kahden muuttujan, p ja R - avulla.
5. Nyt idean esteettinen osuus: Nämä kaksi muuttujaa p ja R säädetään köydessä sopivasti siten, että köysi näyttää kaukana olevan havaitsijan, joka ei erota köyden tangentiaalista liikettä, mielestä seisovan täysin hievahtamatta paikoillaan. Kaukana olevalle havaitsijalle syntyy illuusio köydestä, joka pysyy vastoin luonnonlakeja paikoillaan ilmassa tai tyhjiössä ilman minkäänlaista tukea.
Köyden silmukassa voi kiertää myös kaksi vastakkaisiin suuntiin kulkevaa köyttä.
-Mitä olette mieltä tämanlaisesta koneesta?