Sky Watcher (400P) Flextube Synscan GOTO deklinaatioakselin luisto

[Ari Haavisto]

Minulla on nyt ollut SW400P Flextube synscan goto käytössä noin puolitoista vuotta ja siis yhden talven yli. Laite on toiminut muuten erinomaisesti ja seuranta on osoittautunut riittäväksi vaativaankin planeettakuvaukseen kunhan jalustan laittaa todella hyvin vaateriin, mutta pakkasilla alkaa deklinaatiokäyttö luistaa. Kun putken tasapainottaa todella huolellisesti, goto-liikkeet luonnistuvat. Mutta silloinkin deklinaatio luistaa seurantanopeudella ja kohde ei pysy kentässä. Luisto on siis pahempi hitailla nopeuksilla kuin nopeilla. Kun käsikapulalla yrittää korjata kohdetta takaisin kennolle, liike lyö tyhjää kunnes laitan liikenopeuden tarpeeksi suureksi, ja silloin liikkeen lopulta alkaessa mennäänkin samantien liikaa ja kohde syöksyy toiselta puolen yli. Niinpä kuvaus käy vaikeaksi. Tiedän, että samaa ongelmaa on muillakin saman tuoteperheen jäsenillä. Siksi sulkeet tuossa 400P:n ympärillä.

Netistä löytyi tietoja, kuinka deklinaatiokäytön toteutuksessa on Flextubeissa kahta hiukan erilaista rakennetta. Kummassakin on rakenne, jossa deklinaatiorattaan liike välittyy kitkalevyn välityksellä lohenpyrstölliseen deklinaatiolevyyn. Koko paketti on sitten kiristetty akselilla ja akselimutterilla Dobson-jalustan sivulevyyn. Toisilla ongelmaan on riittänyt akselimutterin hienoinen kiristäminen, toisilla taas on tarvittu koko paketin purku, puhdistus ja uudelleenkokoaminen ja sen jälkeen oikean kiristyksen haku. Tällöin kyseessä on ollut rakenne, jossa deklinaatiorattaan ja jalustalevyn välissä on liukulevy ja tehtaalla on rasvat laitettu väärälle puolelle deklinaatioratasta (vedon välittävään kitkalevyyn eikä deklinaatiorattaan ja jalustalevyn väliseen liukulevyyn). Näin talven lähestyessä päätin purkaa ja säätää oman deklinaatiokäyttöni. Laitetaanpa oheen kuvia ja tarinaa, josko siitä olisi apua saman ongelman kanssa kamppaileville. Toki paras ensiapu on siis hyvä tasapainotus.

Ensin deklinaatiokäytön muovikoppa auki ja syrjään (pari liitintä irti) ja näkyviin tulee enkooderi (vasen kuva), jonka pyöriminen on estetty lukitsemalla se kahdella kuusiokololukitusruuvilla (punainen merkki) runkotappiin. Ne siis auki. Enkooderi on kiinni akselilla kuusiokoloruuvilla (jota varten akselilla on kierrereikä) sekä kuusiokololukitusruuvilla (oikea kuva)


Nyt näkyvissä on deklinaatioliikunnan kiristysakseli kiristyksineen:
1 = kuppialuslevy, 2 = lautasjousi, 3 = painelaakeri (kolmiosainen)
4 = deklinaation kiristysmutteri, avainväli 19mm. Kuusiokolopidätinruuvit kahta puolta.
5 = akseli, 6 = runkotappi, johon enkooderi oli lukittu
Joissain malleissa lukitusmutterina on Nyloc-mutteri ilman pidätinruuveja.


Nyt voisin vain löysätä pidätinruuveja ja kiristää akselimutteria 1/4 kierrosta ja lukita takaisin. Päätän kuitenkin jatkaa tutkimusta ja puran akselilta kaikki osat. Nyt näkyvissä on paljas akseli levyn vasemmalla puolella ja deklinaatiolevy ja ratas oikealla puolella.



Vedän deklinaatolevyn ja rattaan akseleineen ulos levyssä olevasta laakeripesästä. Joissain malleissa rattaan päällä näkyvä pienempi levy on liukulevy joka siis jäänyt tehtaalla rasvaamatta...


Minulla siinä kohtaa onkin iso painelaakeri ja vieläpä rasvattu sellainen. Rattaan alta löytyy deklinaatiolevyyn liimattu kitkalevy, jossa ei ole rasvaa kuten ei kuulukaan olla. Varmuuden vuoksi suihkutan rattaan taustapuolen rasvanpoistospraylla.


Kaikki näyttää olevan kunnossa. Kokoan paketin takaisin ennalleen. Matopyörä on jousikuormitettu hammaspyörää vasten, joten hammaspyörä-deklinaatiolevy-pakettia paikalleen laitettaessa on matopyöräpakettia painettava alaspäin toisella kädellä. Lopuksi kiristän akselimutteria 1/4 kierrosta kireämmälle kuin mitä se alunperin oli. Nyt deklinaatiolevy liikkuu juuri ja juuri kaksin käsin. Lopuksi kokeilen, että moottori vielä jaksaa pyöriä hyvin. Hyvin pyörii! Nyt vain odottamaan pakkaskelejä. Kerron sitten kokemuksista.

[Timpe]

Hyvä tuunausraportti tuollaisen SW goto-dobsonin huollosta/rakenteesta! Luulisin, että tuolla on käyttöä myös muilla tähtiharrastajilla (vai oletkohan ainoa sisukas sissi, joka käyttää SW-goto putkeaan myös pakkasilla ja on törmännyt tuollaiseen ongelmaan? )

[Ari Haavisto]

Ainakin eräällä toisellakin palstalaisella on ollut vastaavia ongelmia flextuben kanssa ja vaihdettuamme tietoja aiheesta, suoritti kesällä akselin kiristysoperaation.

Veikkaanpa näillä keleillä kertyvän ihmisille niin paljon harrastusvajetta, että aikanaan kuulailla pakkaskeleillä sitten alkaa löytyä meitä sissejä enemmänkin    Tosin planeettakuvauksessa ongelma alkoi esiintyä jo -5C lämpötilassa jos hiukan pidempään kuvaili. Visuaalikäytössä pärjää pidemmälle.

Olen muuten tehnyt enemmänkin pakkasmodailuja tähän putkeen. Käsikapulan sisällä ei ollut tilaa vastustarralle, joten tein kapulalle eräänlaisen lämmityskotelon. Samoin olen lisännyt molempiin moottorikoteloihin vastukset ja eristänyt ne. Ei auttanut tähän luistoon, mutta onpahan vähemmän stressiä elektroniikan puolesta. Ja käsikapulallahan ei muuten kovalla pakkasella tekisi mitään. Laitan niistäkin tarinaa jossain vaiheessa, jos kelit edelleen pitävät harrastuksen tarinoinnin asteella...

[taotao]

Terve

Tämä ei varsinaisesti kuulu tähän mutta kun en parempaakaan löytänyt!
Eli millainen toi 400P oikeen on ja josko moista vois jossain käydä katsomassa
Asun Lohjalla joten jos jossain 100km säteellä vois käydä katsomassa
Itselläni on paikka johon vois pienen kallion päälle rakentaa kiinteän paikan..lähin naapuri on noin 1/2 kilometrin päässä!
Lohjan valot siintää noin 7km päässä

Timo

[Ari Haavisto]

Tässä ainakin yksi kuva, josta saa hiukan osviittaa. Eli 400P keskellä, oikealla Celestronin C8 ja vasemmalla SW300P.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg74161#msg74161

Jos ei lähempää jo löytynyt, niin toki voin putkea esitellä. Tosin tänne on kyllä Lohjalta melkein 200 km. Laita vaikka YV:tä jos on kulkua tännepäin Tampereen suuntiin. Käytännössähän tämä on vain isompi versio esim. 200P:stä, joita jo varmasti löytyy lähempääkin.

[Ari Haavisto]

Nyt on sitten altitudikäytön kiristyksen jälkeen päästy koekäyttämään putkea kunnon pakkasilla ja näyttäisi nyt toimivan. Useamman tunnin sessio -22C lämpötilassa ei tuottanut ainuttakaan ongelmaa, vaikka en edes laittanut lisävastapainoa jota yleensä olen pakkasilla käyttänyt. Samalla huomasin, että olen otsikkoonkin kirjoitellut deklinaatioakselista, vaikka kyseessä on alt-az-jalusta ja kyseessä on tietenkin altitudi-akseli...  Ainut sekoilu tuli, kun virtajohto ei ollut kunnolla akkupakissa kiinni ja jalusta sai huonosti virtaa. Levitin hiukan ruuvimeisselillä tupakansytytinpistokkeen "kynsiä" jotta istuu napakammin.

[Ari Haavisto]

Altitudiakseli on nyt toiminut kiristämisen jälkeen hyvin. Azimutiakseli on myös ajoittain lipsunut pakkasilla ja tänään päätin vilkaista sen rakennetta sekä kiristää hiukan. Samalla päivitin kapulaan uuden firmwaren.

Ensin moottorikotelo pois ja liittimet irti. Oikeassa yläreunassa näkyy samanlainen enkooderi kuin altitudiakselillakin on ja samalla tapaa irrotuskin, eli akselilla kaksi kuusiokoloruuvia, joista kannallinen on läpiruuvi ja irroitettava kokonaan, kannaton ruuvi vai löysälle. Lukitustapilta sitten toiset kaksi ruuvia löysälle ja enkooderi irti.


Alta paljastuu M10 lukkomutteri ja sen alla painelaakeri. Tätä jo kerran aiemmin koitin kiristää, mutta se vain pahensi luistoa. Osoittautui, että tämä mutteri ei kiristäkään kitkalevyjä vaan vain kiristää Dobsonjalustan ylälevyä vasten alalevyä ja ottaa klapit pois. Eli hellä kiristys tälle. Nyt kuitenkin olin vielä purkamassa.


Tämän jälkeen yläosa jalustaa olisi noussut pois paljastaen kitkakytkimen. Päätin kuitenkin purkaa myös jalustan alalevyn irti, jotta pääsen näkemään mitä siellä on. Pohjasta siis 4kpl M5 mutteria auki ja alalevy irti:




Välistä siis paljastui kaksi pyöreää sinkittyä peltikiekkoa ja niiden välissä muovinen lätkä, jonka kehällä säteittäisissä raoissa pienet rullalaakerin rullat; siis tosi iso painelaakeri. Ylälevyssä muoviosat, jotka painavat laakeria vasten ja alalevyssä liimattu styrofoam, joka suojaa laakeria. Tämä laakeripaketti siis kantaa kuormat, eikä se pieni keskiakseli, jonka mutteri siis vain puristaa tätä pakettia kasaan. Ylälevyssä näkyi sitten vielä paikallaan kitkakytkin hammaspyörineen.



Esillä törröttää 4kpl M5 ruuvia, joissa jalustan alalevy oli kiinni. Nuolella merkitty akselimutteri, joka kiristää kitkapaketin. Tuo oli liimattu mutterilukitteella ja lisäksi nuolen kohdalla sekä vastapuolella pidätinruuvit. Periaatteessa jos olisin aiemmassa vaiheessa vain nostanut ylälevyn jalustasta irti, olisin päässyt käsiksi tähän mutteriin ja sille 1/4 kierrosta kiristystä (mutterin alla lautasjouset) ja takaisin kokoon. Alalevyä ei olisi tarvinnut irrottaa. Nyt kuitenkin jatkoin purkamista.



Kitkakytkimen rakenne.

Sitten käänteisessä järjestyksessä kasaan. Nuo kitkakytkimen pohjasta törröttävät M5 ruuvit muuten eivät ole kannastaan lukittuja, vaan saadakseni pohjalevyn takaisin kiinni väänsin noihin ensin mutterit jotta eivät karkaisi tai pyörisi tyhjää. Sitten porasin jalustaan alalevyyn vastaavasti väistöt muttereille. Peltipainelaakerin kanssa tarkkana kootessa, jotta ei jää akselin väliin. Sitten vasta lopuksi tuon yläpuoleisen pienemmän (M10) akselimutterin kiristys. Juuri sen verran, ettei jalustan yläosa holku alaosan ja peltipainelaakerin päällä. Ei enempää. Matoruuvi on jousikuormitteinen hammaspyörää vasten ja koottaessa pakettia pitää matopyörää jännittää sivuun, jotta paketti menee paikalleen. Ja tarkkana mutterin alla olevan pienen painelaakerin kanssa, se kun ei ole symmetrinen. Pienempireikäinen painelevy mutteria vasten.

Lopuksi pikainen koeajo. Hyvin kulki ja tuntui selvästi napakammalta. Tositilanne sitten kertoo, miten onnistui.

[Ari Haavisto]

Päivitetäänpä hiukan tätä aihetta.

Keväällä deklinaatioakseli tai siis altitudiakseli oikeastaan tuntui lipsuvan jälleen koko ajan, deklinaatio ikään kuin jätätti ja sitä joutui kirimään käsikapulalla vähän väliä vaikka tasapainotus oli suhteellisen kohdillaan. Azimutimoottori taas tuntui pikemminkin ikään kuin jumitttavan enemmänkin kuin lipsuvan kitkakytkimeltään. Nopealla ajolla moottorin äänestä kuuli, miten se välillä laski kierroksiaan jonkin nakeltaessa. Nyt sateisen kesäillan puhteeksi päätin purkaa akselit ja katsoa mitä pitää tehdä.

Aloitin azimutiakselista. Moottori ja vaihteisto on matoruuveineen kiinni eräänlaisessa haarukassa, jota painetaan jousikuormitteisesti päin isoa hammaspyörää. Kuusiokoloruuvilla säädetään joustoliikkeen suuruus. Huomasin, että kuusiokoloruuvi oli liian kireällä ja matoruuvi ei päässyt joustamaan oikeastaan ollenkaan. Voi olla, että olen itse tuon joskus vetänyt liian kireälle. Löysäsin ruuvia hieman niin, että matopyörä pääsee nyt joustamaan noin millin verran. Samoin joustohaarukan nivelruuvi oli liian kireällä, eikä haarukka liikkunut vapaasti jousen voimalla. Löysäsin sitäkin hieman ja nyt moottoria käytettäessä haarukka seilaa hieman. Ilmeisesti matoruuvi on hieman käyrä ja aiemmin jumitti hieman, nyt pääsee jousen varassa liikkumaan tarvittavan määrän. Nopealla ajolla moottori kuulosti nyt hyvältä ja tasaiselta.


1. Joustoliikkeen rajoitinruuvi pidätinmuttereineen. Tuota löysäsin noin millin.
2. Haarukan nivelruuvi (kuusiokolopidätinruuvi nuolen kohdalla sivupinnassa näkymättömissä). Tuota löysäsin hieman.

Sitten altitudiakselin kimppuun. Nostin putken jalustaan paikalleen ja liikuttelin ylös-alas samalla kiristäen kitkakytkimen mutteria. Yllättäen järjellinen kiristys ei auttanut oikein mitään. Lisäksi kytkin luisti selvästikin enemmän toiseen suuntaan kuin toiseen (seuranta lipsuu koittaessaan nostaa putken keulaa ylöspäin). Tuosta ilmeisesti aiheutui se jätättämisen efekti kuvattaessa kohteita ennen meridiaania. Purin kitkakytkimen auki epäillen sinne joutuneen vaseliinia tms. Kytkinlevy oli kuitenkin kuiva. Ilmeisesti kitkalevy ja sen vastapinta (hammasratas) vain olivat liian sileitä. Niinpä otin palan hiomapaperia ja karhensin sekä kitkalevyn, että hammasrattaan sivupinnan. Kokosin paketin takaisin ja laitoin putken päälle ja nyt kitka oli huomattavasti suurempi jo kohtuullisellakin kiristyksellä, sekä yhtäsuuri molempiin suuntiin. Ja kun kitka saavutettiin pienemmällä akselipaketin ja sen painelaakereiden kiristyksellä, myös altitudimoottori kävi nyt kevyemmin.


Hioin kuvassa näkyvää kitkalevyä sen verran, että nuo kuvassa vielä näkyvissa olevat tekstit katosivat. Vastaavasti rattaan sivua karhensin.

Uskoisin saaneeni seurannan edelleen aiempaa parempaan timmiin, kitkat kohdilleen ja välykset oikein. Hienosäätö sitten Kuulle kun taivaat taas aukeavat. Tuo karhennus olisi pitänyt älytä tehdä jo aiemmin.

[itmo]

mm. hyvä että pistät näitä muistiin tulevaisuutta varten. Pistää kuitenkin silmään että mulla ei 300p:n kanssa ole kohta vuoden käytön aikana pakkasista tai kosteudesta huolimatta ollut mitään vastaavaa ongelmaa. Onkohan niillä käynyt ton 400sen kanssa joku peruskämmi suunnittelussa. Että josko ovat alimitoittaneet tai käyttäneet suoraan 300p:n komponentteja.

[Ari Haavisto]

Tämä minun 400p on aika varhaista mallia, joten voipi olla että ovat tehneet parannuksia tämän jälkeen. Jossain ulkomaisella foorumilla oli juttua, että esim. moottorit olisi vaihtuneet voimakkaammiksi joskus 2011-12 tienoilla ja ehkäpä ovat tuolle kytkinlevyllekin tehneet jotain. Esim. Lahden Elinahan on ottanut vastaavalla putkella ds-kuviakin. Tätä tukisi se, että eniten ongelmia (valitusta aiheesta eri nettisivuilla) tuntuu olleen vuoden 2011-2012 vaiheilla ja ihan kaikenkokoisissa putkissa 200p:tä myöden. Sen jälkeen on hiljaisempaa.

Toinen vaihtoehto on se, että ongelmat tulevat jos ovat tullakseen vasta käytön myötä, minähän olen käyttänyt putkeani aika paljon. Tuo jalustan kuitulevy elää ajan mittaan ja kosteuden mukaan ja kytkin sitä myötä löystyy ajan mittaan ja kytkinlevy siliää.

[itmo]

oon mäkin tän vuoden käyttäny sitä suhteellisen ahkerasti, tosin mitään hulluja pakkasiahan ei tossa talvella ollut ja tää nyt kuitenkin on vaan vuoden.

[Ari Haavisto]

Viimeksi kuvaillessani huomasin, että altitudiakselin kitkakytkin taas luisti ajoittain huolimatta kaikesta säätämisestä. Tuo kiinalaisten kitkalevy on vaan niin kummaa ainetta. Kaiken lisäksi se luistaa toiseen suuntaan helpommin kuin toiseen.

Nyt sitten lopulta surautin porakoneella altitudiakselin päätylevyn (johon itse putki kiinnitetään) läpi, kitkalevyn läpi ja vielä millin syvyyteen matohammaspyörään. Sitten tein reikään kierteen ja lukitsin koko kitkakytkinpakan umpiluuksi 4mm:n pidätinruuvilla.  Eiköhän luisto lopu. Pitää vain muistaa ajaa jalustaa aina moottoreilla, eikä väännellä käsin (ainakaan löysäämättä pidätinruuvia ensin).

Jos kokeilu osoittaa että homma oli menestys, täytyy virittää vastaava myös azimutiakselille.