Uutinen otsikolla: Mustat aukot heittivät tähtijoukon ulos galaksista.

[marvin]

Yritin lähettää suoraan sähköpostia otsikon mukaisen artikkelin kirjoittajalle (Mikko suominen) klikkaamalla kirjekuoren näköistä linkkiä, mutta ainakaan Linuxissa se ei onnistu.

Noh, oli menneksi. Kyseisessä artikkelissa toiseksi viimeisessä lauseessa mainitaan, että "Galaksi koostuu useasta biljoonasta tähdestä ja noin 15 000 pallomaisesta tähtijoukosta."

Tarkoittanee kaiketi "biljoonalla" miljardia?

Vähän nipotusta, tiedän, mutta särähti vaan silmään :)

[EJP]

Yritin lähettää suoraan sähköpostia otsikon mukaisen artikkelin kirjoittajalle (Mikko suominen) klikkaamalla kirjekuoren näköistä linkkiä, mutta ainakaan Linuxissa se ei onnistu.

Noh, oli menneksi. Kyseisessä artikkelissa toiseksi viimeisessä lauseessa mainitaan, että "Galaksi koostuu useasta biljoonasta tähdestä ja noin 15 000 pallomaisesta tähtijoukosta."

Tarkoittanee kaiketi "biljoonalla" miljardia?

Vähän nipotusta, tiedän, mutta särähti vaan silmään :)

Kukapa nuo on laskenut. Amerikan kielessä biljoona tarkoittaa miljardia joten olisiko kysymys käännösvirheestä?

[Aridif]

Hei Marvin!

En tarkoittanut miljardia, vaan tuhatta miljardia eli (tällä kertaa) se oli uutisessa oikein.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biljoona

Linnunradassa on esimerkiksi arvioitu olevan lähteistä riippuen noin 100-400 miljardia tähteä. M87 on paljon sitä suurempi.

Nettitoimitus ottaa erittäin mielellään vinkkejä mailitse, mikäli lukijat löytävät virheitä uutisista. Niitä jää sinne toisinaan, vaikka tarkkoja yritetäänkin olla. Mitä nopeammin saadaan korjattua, sen parempi. Palautteen toimitukselle voi lähettää osoitteeseen ta-netti at-merkki avaruus piste fi.

[mistral]

Outo juttu kuinka tähtijoukko voisi päästä niin lähelle mustaa aukkoa että frame dragging efekti ulottuisi valovuosien(?) kokoiseen joukkoon. Ilman framedraggingia on vaikea ymmärtää kuinka tähdet voisi saavuttaa niin kovan vauhdin.

lainaus uutisesta:

"Tutkijat ovat löytäneet kokonaisen pallomaisen tähtijoukon, joka on paiskautunut ulos emogalaksistaan. Todennäköisimpänä syyllisenä tähtijoukon hurjaan vauhtiin pidetään joukon kulkemista läheltä supermassiivisten mustien aukkojen paria.
Nimen HVGC-1 saanut tähtijoukko liikkuu M87-emogalaksiinsa verrattuna 2 300 kilometrin sekuntinopeudella eli lähes prosentilla valonnopeudesta."

Kun luotaimia lähetetään lähiavaruuteen, käytetään sopivia aikaikkunoita niiden kiihdyttämiseen. Eli kun menevät oikeaa rataa suhteessa planeettoihin, niin saavat lisää nopeutta. Intuitio vaan sanoo ettei 2300km/s tai 8,28miljoonaa km/t nopeutta voisi saavuttaa millään "aikaikkuna" systeemillä, paitsi jos itse musta aukko liikkuisi niin kovaa. Se ei kuitenkaan olisi luonnollisesti kehittynyt aukko vaan sen olisi pitänyt saada oma nopeutensa galaksin keskusaukosta.

[Umbra]

En tiedä, mutta helposti voisi kuvitella toisiaan kiertävien mustien aukkojen saavuttavan hyvinkin suuria nopeuksia. En pikaisella googlettelula löytänyt tietoa asiasta. Jos joku tietää, olisi jännä kuulla tähän täsmennystä.  Linkissä http://www.space.com/20303-black-hole-star-speed-record.html mainitaan punaisen kääpiötähden kiertävän mustaa aukkoa satojen kilometrien sekuntinopeudella. Supermassiivisten aukkojen kohdalla nopeuden voisi kuvitella olevan vielä paljon suurempi. Jos näin, olettaisin tähtijoukon saaneen vauhtinsa ihan vain tuolla "aikaikkunasysteemillä", tai gravitaatiolingolla, kuten sitä taidetaan myös nimittää. Frame dragging varmaan vaikuttaa merkittävästi vain niin lähellä mustaa aukkoa, että vuorovesivoimat tekisivät selvää koko tähtijoukosta.

[mistral]

Punaisen kääpiön tapauksessa sen nopeus on syntynyt sen potentiaalienergiasta, siis kun se on laskeutunut aika alas gravitaatiokaivoon. Jos se jostain toisen taivaankappaleen voimasta saisi lisää nopeutta, riittäisi pakonopeus tuomaan sen pois aukon kiertoradalta, mutta sen loppunopeus olisi kuitenkin mitätön verrattuna aiempaan kiertonopeuteen.

Tämä pallomainen tähtijoukko sen sijaan menee kovaa vauhtia vapaassa avaruudessa, se tässä on outoa. Kiihdyttäminen 8 miljoonan kilometrin tuntinopeuteen vaatii pitkän ajan, kuinka se voi onnistua kokonaiselta joukolta jonka keskinäiset etäisyydet valovuosien luokkaa?  Mitä kauempana ovat toisistaan, sitä pitemmän ajan vaativat kiihdytykseen eli "veturin" pitää olla kauempana jotta joukko ei erkaannu liian kauaksi toisistaan.

[Umbra]

Alkuperäisessä artikkelissa (johon on linkki uutisessa) tarkastellaan tilannetta, jossa kaksi mustaa aukkoa, yhteismassaltaan 6.6 miljardia auringon massaa, kiertää toisiaan 1.7 parsekin etäisyydellä. Jos joku tähti ohittaa ne riittävän läheltä, se voi laskelmien mukaan sinkoutua poispäin nopeudella > 2300 km/s. En saa artikkelista selvää, mikä täsmälleen on nopeuden antava mekanismi. Veikkaisin kyseessä olevan jurikin gravitaatiolinko. Tähtijoukon kohdalla ongelmaksi muodostuvat vuorovesivoimat, jotka hajottavat tähtijoukon, jos se on säteeltään enemmän kuin 0.3 - 0.4 parsekia. Pallomaisen tähtijoukon tapauksessa ilmeisesti vain joukon kaikkien tihein ydinosa jäisi jäljelle.

Yksittäistä mustaa aukkoa kiertävän tähden tapauksessa suuri kiertonopeus ei varmaankaan voi muuttua suureksi pakonopeudeksi. Mutta tilanne lienee erilainen, jos kaksi mustaa aukkoa kiertää toisiaan suurella nopeudella, ja jokin kauempaa tuleva tähti tekee lähiohituksen. Muistelen jostain lukeneeni, että kolmen kappaleen probleemassa kevein kappale usein sinkoutuu pois järjestelmästä suurella nopeudella.

[mistral]

Tosiaan jos keskusaukot joiden yhteismassa on 1000x meidän galaksimme keskusaukon massasta, kiertää vauhdilla toisiaan, niin sitten on helpompi ymmärtää mistä se vauhti syntyy. Olisi heti pitänyt tutkia linkkejä...

[VeikkoM]

Linnunradassa on esimerkiksi arvioitu olevan lähteistä riippuen noin 100-400 miljardia tähteä. M87 on paljon sitä suurempi.

M87 on yksi suurimmista tunnetuista galakseista. Tähtiä arvellaan olevan vajaan kolmen biljoonan Auringon massan verran. Yksittäisinä tähtinä luultavasti paljon enemmän.  Tähdet muodostavat murto-osan galaksin massasta.