Kirjoittaja Aihe: Välineet kuvaukseen (ja tähystelyyn) - aloittelijalle apua  (Luettu 12656 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa enix

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 2
Terve! Olen tässä pohtinut, lueskellut ja miettinyt pääni puhki ja aina löydän, jonkun mokan... Olen ajatellut hankkia välineet DS-kuvaamiseen, mutta en saa millään selvää, sopiiko yhteen ja toimiiko vaiko sittenkin. Välineet, joita olen ajatellut:

Celestron EdgeHD 800 Advance VX Moun
Reducer 0,7
OAG (mikä ?)
Autoguider (mikä ?)

Celestronin advanced VX mount


TAI

Celesteron SCT 8" Advanced VX Mount
- comakorjaus ja reducer
- oag
- autoguider
- celestronin oma advanced vx mount

Nyt kun olen pääni puhki kuluttanut, ajattelin luopua ajatuksesta, että olisin hankkinut Autoguider teleskoopin. Ajattelin säästää tässä ja kokeilla Off-Axis Guideria. Ongelma on siinä, että kun lueskelin enemmänkin, niin kappas vaan, ettei nuo Celestronin OAG:t vissiin toimikaan EdgeHD:n kanssa siten, että siihen saisi autoguiderin ja dslr (1.6x canon croppi) kameran kiinni vaan Celestronilta olisi tulossa (?) jokin uusi OAG tässä kuussa EdgeHD:lle(?).

OAG:tä ajattelin ihan syystä, että jos ostan guider teleskoopin, ostan sitten kerralla sen verran hyvän (apo), että sillä voi myös valokuvata, mutta en nyt tässä vaiheessa viitsisi maksaa tonnia siitä ilosta, kun jo EdgeHD ja tarvittavat välineet tulee kostantamaan reippaasti. Ajattelin kokeilla OAG:tä ensin, kun näyttävästi useimmalla on ihan hyviä kokemuksia OAG:stä - jopa parempia aloittelijoille kuin erillinen autoguider teleskooppi. Flexture näyttää haittaavaan erillisen autoguider teleskoopin kanssa pitkillä valotuksilla ja minunkaltaisille aloittelijoille aiheuttaisi todennäköisesti harmaita hiuksia. Mirror flippiä ei taida EdgeHD:n kanssa kuitenkaan olla?

Ilmeisesti lähitaivaankappaleiden kuvaamisen riittää ihan jalustan oma goto/sync (eq jalustahan tuo advanced vx mount on)? Sitä varten ei erillistä autoguideria tarvita?

Mutta sitten kaukaisempien kohteiden kuvaamisessa täytyy olla jonkimmoinen autoguideri joko oag tai teleskoopin kautta. Näin olen ymmärtänyt.  Toimiiko celestronin stand alone autoguideri myös koneeseen liitettynä (esim. PHD-ohjelman kanssa?) vai onko nuo stand alone autoguiderit sitten kirjaimellisesti semmoisia, ettei niitä paljon tietokoneeseen liitetä? Onko edes olemassa stand alone autoguideria jonka saa koneeseen kytkettyä ja ohjelmallisesti ohjattua? Vai onko nämä aina joko-tai -malleja?

Hiukan epäselvää on myös se, että miten tuollainen kokoonpano saadaan toimimaan, kun olen netistä lueskellut ja huomannut, että yhtä sun toista välikappaletta tuntuu tarvitsevan kameran liittämiseen (back focus). Kuvittelin sen olevan näin yksinkertaista:

teleskooppi (edgehd 800) -> OAG (autoguider sivuliitäntään) -> T-palikka (EOS) -> Canon 1,6x kroppirunko.

Mutta näyttäisi olevan huomattavasti monimutkaisempaa -ko/kö?

Poissa Ransu

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1582
    • Observatorio
Suosittelisin sinua harkitsemaan DS kuvaamisen aloittamista jollakin muulla kuin SCT:llä, helpoin kuvauksen aloitusputki tuon VX jalustan kanssa olisi joku 80-100mm apo.

SCT:n haasteet:
Pitkä polttoväli, jopa 0.7x reducerin kanssa ollaan 1400mm lukemissa. Asettaa suuret haasteet jalustan kohdistukselle ja seurannalle.
SCT:n lämpökutistumisen aiheuttama fokuksen muutos on iso. Omassa putkessa 1 asteen lämpötilan muutos siirtää fokusta 0.28mm. Tarkoittaa sitä että pitää olla fokusoimassa usein tai hommata erillinen fokuseri+ moottori+lämpökompensointi.
Peilin siirtymä kuvauksen aikana, ei niin iso ongelma, mutta on kuitenkin olemassa. Omassa tämä on ratkaistu peilin lukituksella flop stopper barsien avulla. Näitä ei saa 8" malliin.

SCTn hyvät puolet
Hyvä yleisputki moneen käyttöön, kätevän kokoinen ja kevyt. Lyhyt pituus ei ota niin helposti tuulta.
Edge HD:n kuvan pitäisi olla hyvä, itse en ole päässyt vielä kokeilemaan yhtään mutta kehuja tuo tuntuu saavan.

OAG:tä en ole vielä kokeillut, vaatii erittäin herkän guiderikameran että yleensäkään löytää tähtiä, näin olen lukenut. Guidaan omaa 70/400 halpisakromaatilla ja ASI120MM kameralla.
Stand alone guideria en suosittele, niiden kennot eivät ole riittävän herkkiä. Ellei sitten ole tullut uusia malleja viime aikoina. Tuo nexguider ei ole riittävän herkkä. ASI 120MM mustavalkokamera toimii hyvin guiderina ja on herkkä, lisäksi se on erinomainen planeettakamera.

Planeettojen kuvaamiseen ei tarvita guideria, jalustan oma seuranta yleensä riittää.

Jos olet edge hd:ta hankkimassa niin olethan huomannut että palstalla on ollut yksi myynnissä.

Mahdollista tietysti on aloittaa myös SCT:llä, mutta varaudu siihen että haasteita on tiedossa ja ne saattavat lopettaa kuvausinnon alkuunsa.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, C8, Tal100RS, Lacerta 72ED, DIY akromaatti 145/2250, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6748
    • Valoa ja varjoja
Tuota tuota... Aina hirvittää kun ilmoitetaan ds-kuvauksen aloittamisesta ja listataan ostoskoriin tuhansien eurojen edestä erilaista astro-kamaa... :lipsrsealed:
Se suurehko budjettikaan ei näet auta kuvaamaan ja saamaan onnistuneita kuvia kylmiltään noin 2000mm kuvauspolttovälillä, kun käytännössä aloittelija törmää n+1:een eri tyypin vaikeuteen ennen kuin päästään edes murehtimaan noita yllä kuvaamiasi ongelmia (taipumat, OAG-tuunaukset yms.). Lähinnä yritän tässä sanoa, että kun ilmoitat haluamasi summan minkä voit käyttää tähtikuvauslaitteiston kasaamiseen, niin täältä löytyy tietämystä kuinka se käytetään viisaiten tasapainoisen kuvauslaitteiston kasaamiseen. Lukaise alkuun vaikka tämä ketju, johon olen sanaisen arkkuni joskus muinoin avannut kaluston kasaamisesta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10037.0

- Timo Inkinen

Poissa Timi

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 770
Kannattaa ehdottomasti alussa harkita jotain pienempää esim. APO linssiputkea, itse aloitin juurikin SCT 9.25:llä ja Nexguiderilla minkä jälkeen APO/refraktorilla/oikealla guidauskameralla läppärin kanssa suorastaan nautti kuvaamisesta, vaikka kummoinen kuvaaja en olekaan...
(PS:pallomaiset tähtijoukot kyllä upeita SCT:llä)
Sky-Watcher HEQ5 + Skymax-127

Poissa enix

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 2
Kiitos, juuri näin...

Tiedän ongelman, että tässä on kaksi eri maailmaa vastakkain. Jokin lyhyt ja nopea linssikaukoputki vs. hidas ja iso peili. Tämän asian kanssa olen pähkäillyt viimeiset kuukaudet ja lopulta tullut siihen tulokseen, että kyllä se peili (todennäköisesti) on, koska haluan katsella myös noita lähitaivaankappaleitakin. Tässä on hiukan se, että olen katsellut noita jälkiä mitä apo linssi (8-10cm) tuottaa suhteessa 8-11" tuuman peiliin (C8 / EdgeHD) lähi taivaankappaleista ja kyllä siinä vähän kattelee sitä erotuskykyä sitten. Sitä kun on oppinut järkkärin kanssa siihen, että turha ostaa moneen kertaan tavarat.

Koska harrastan valokuvausta, niin se rintama on jo läpi käyty makrosta teleen ja nyt vaihteeksi jotain muuta =)

Tässä kun kiinnostaa se tavallinen kappaleiden tiirailu, mutta toisaalta valokuvausta harrastaneena myös se syvän taivaan kuvaus ja siihen paneutuminen. Se minkä tosiaan huomasin, että menee aika lailla kahtia - joko hommaa sen lyhyen putken tai sitten pitkän putken eikä ikäväkseni ollutkaan niin, että yksi putki hoitaa kaiken :/

Meinasin jo pitkään, että hommaan jonkun apon, equinoxeja kattelin, mutta tosiaankin kun vertailin sitten kuvia isomman peilin ja pienemmän välillä niin olihan niissä silmin havaitessa ero. Sitten valokuvatessa isomman peilin kanssa pitikin turvautua reduuseriin - lopputulos sama. Tää on ikävä kun ei ole "yksi putki kaikkeen".

Veikkaan, että ensimmäiset kuvat ovat lähinnä v-käyrän nostattajia, mutta intoa ainakin riittää =) Ongelmana on se, ettei oma tietotaito riitä tässä vaiheessa siihen, että tietäisi, mitä kaikkea pitää hankkia ja ottaa huomioon. Heti kun tuntuu, että on sopiva laitteisto kasassa, niin jostain netistä löydän seuraavaksi tiedon, johon homma kosahtaa. Se, kun ei ole "alan ammattilainen" niin ei oo tietoa noista välineistön toimivuudesta ja soveltuvuudesta (esim. just autoguiderit).

Kiitos tähän mennessä =)

Poissa Ransu

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1582
    • Observatorio
Hyvä että olet perehtynyt aiheeseen perusteellisesti. Asia on juuri näin, että yhdellä putkella ei oikein voi tehdä kaikkea kunnolla.
8 tuuman SCT on hyvä putki, olen itsekin sellaisella aiemmin tähtikuvausta opetellut.
Tuosta OAG:n käytöstä voisi kommentoida joku, jolla on niistä kokemusta. Suurin osa kuvaajista taitaa käyttää, omaan kokoonpanoon ei mahdu reducerin jälkeen ilman fillteripyörän pois jättämistä.
Back fokus on kriittinen edge malleissa, eli sinun pitää saada kameran kenno aika tarkasti oikealle etäisyydelle jotta kuva on hyvä nurkkiin asti.
Celestronillahan tuli muistaakseni uusi OAG vähän aikaa sitten, olisikohan siinä otettu huomioon valmiiksi sopiva etäisyys järkkärikennon ja 0.7X reducerin kanssa?

Guiderikameraksi voisi olla ASI120 ja ohjelmaksi PHD:n 2 versio, ykkosversiossa oli ongelmia kameran yhteensopivuuden kanssa mutta kakkosessa pelaa hyvin. Aika moni taitaa käyttää starlight xpresin lodestar guiderikameraa, sen hinta vaan on suolainen eikä sitä ole tehty planeettakameraksi, jos haluat kuvata myös kuuta ja planeettoja.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, C8, Tal100RS, Lacerta 72ED, DIY akromaatti 145/2250, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6748
    • Valoa ja varjoja
Onhan noita putkityyppejä vaikka millaisia, millä saa otettua hyviä ds-kuvia. Useimmiten tulee loppupeleissä kumminkin vastaan kuinka hyvin putki/jalusta-yhdistelmä pelittää yhdessä ja miten hyvin käytät putken parhaimmat puolet eduksesi. Täällä on muutama kuvaaja siirtynyt viime aikoina Newton astrograafien käyttäjiksi (käsitteenä tuo on siis nopea F4 Newton, joka on varustettu komakorjain/lyhenninyhdistelmällä), joilla saadaan F2.8 valovoimainen kuvauskokonaisuus, mikä poimii talteen ne fotonit pintakohteista paljon vikkelämmin kuin esim. perinteinen F5 kuvausputki tai hidas F8...F10 *CT kuvausputki. Mitalin kääntöpuoli näissä astrograafeissa on yhdistelmästä tuleva sangen lyhyt kuvauspolttoväli, jolla mm. galaksit jäävät sangen pienialaisiksi kohteiksi kameran kennolla. Toisaalta nopea F2.8 astrograafi on paljon näppärämpi työkalu laajojen kaasusumujen kuvaamiseen kuin hitaammat (pitkäpolttoväliset) vertailuputkensa. Itse olen kuvaillut F5 tienoilla olevilla kaukoputkilla, joka on itselleni "best of both worlds" ratkaisu, mutta kannattaa miettiä ennen kuvausputken valintaa myös sitä mitä kohteita haluat kuvata.

Sitten jos valovoima, valotusajat ja kennolle kertyvät fotonit jätetään vähemmälle mielenkiinnolle, päästään tuohon kuvausputken soveltuvuuteen/yhteensopivuuteen käyttämäsi ekvatoriaalijalustan kanssa. Kun kuvauspolttoväli kasvaa, kasvavat myös jalustan seurantakyvylle asetettavat vaatimukset. Ja jos samaan yhtälöön tuodaan mukaan kookkaan kuvausputken mukanaan tuoma jalustan kantavuusvaativuus, niin huomataan nopeasti että jalustan osuus kuvauspaketin kokonaishinnasta on jo reilusti yli puolet. Monien pakettiputkien jalusta on se heikoin linkki kokonaisuudessa. Käytännössä putki kuin putki toimisi kuvauksessa paremmin, jos sille ostaisi erikseen hiukan paremman luokan jalustan kuin mitä putken mukana vakiona myydään. Esim. tuo 2000mm polttovälin Edge HD olisi paljon paremmin kotonaan jonkin terästolpan nokassa olevan jalustapään varassa kuin tuon vakiokolmijalan kumppanina. Mutta samaan hengenvetoon pitää sanoa, ettei tuo EGDE HD:n pariksi otettu CGEM ole suinkaan pahimmasta päästä tässä suhteessa. (Ei silti kannata uskoa Celestronin kaikkia mainoslauseita jalustan kyvyistä läheskään todeksi...) -> Useimmille tulee vasta vuosien käytännön kokemuksen (ja tuhansien eurojen rahanmenon) myötä selväksi, mikä mahtaisi olla paras putki juuri omaan käyttöön ja silti niistä kuvausroinista löytyy aina jotain myöhemmin harmittavia ominaisuuksia, joiden kanssa joutuu elämään tai käyttämään lisää rahaa laitehankintoihin. Tässä ei valitettavasti ole oikopolkuja tarjolla...

OAG:n kanssa pärjää hyvin, jos seurantakamerassa on riittävän herkkä kenno. Itse on ole katunut SX Lodestarin hankintaa pätkän vertaa ts. se on haukkunut hintansa takaisin käytännössä toimivana seurantakamera-ratkaisuna (lue: seurantatähden "löytövarmuutena") moneen kertaan.  (Lodestarilla ei ole tullut täälläkään kokeiltua muuta kuin autoguidaamista, joten se on kallis yhden käytön täsmätyökalu ;) Kuvaan 1300...1500mm kuvauspolttoväleillä, joilla saan kamerallani noin 40' x 30 ' kuva-alan taivaalta. Jos kuvauspolttoväli on yli 2000mm, niin tilanne ei välttämättä ole näin ruusuinen seurantatähtien suhteen edes Lodestarilla. OAG-guiderissa olisi siis hyvä olla mukana prisman kallistussäätö, jolla voi hakea seurantatähtiä vähätähtiseltä alueelta prisman kuvakulmaa hiukan fyysisesti muuttamalla. Ja jos onnistut löytämään jostakin vakioprismaa suurempaa prismaa käyttävän OAG:n, niin aina parempi. Tämänkin tulee silti mahtua kuvausyhdistelmäsi backfokus-alueen sisälle...
(pst. tämäkin voi kinnostaa http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7260.0)

Tähtien tiirailuun saattaa jäädä turhan vähän aikaa, jos kuvauskärpänen puraisee kunnolla. Useimmiten se on joko/tai valinta (ei niinkään sekä/että), koska niitä selkeitä kelejä ei ole Suomessa kovin paljon...
- Timo Inkinen

Poissa teränen

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 18
Hei vaan ,kysun mikä laite tarvitaan Canonin kiinittämiseen kaukoputkeen , minulla on T2 rengas mutta se ei riitä.T2 renkaan ja putken väliin  tarvitaan jotain ,en tiedä mitä, kyllä joku varmaan tietää .Kiitos.

Poissa RL

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 962

Poissa teränen

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 18
Kiitos vihjeestä , on kahden tuuman fokuseri , täytyy ottaa yhteys Saksaan .  :cheesy:

Poissa CSB

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 482
Vs: Välineet kuvaukseen (ja tähystelyyn) - aloittelijalle apua
« Vastaus #10 : 12-02-2015, 21:59:57 »
Teknofokusta saa sama sovite

http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm